Minkä ihmeen takia kotiäitiys on niin aliarvostettua????

Se on tämä yhteiskunta nykyään.. Lapsia ei enää saada samalla tavalla, eikä pidetä sitä lasten hoitamista ja kasvattamista "ykkösasiana" elämässä - huolimatta siitä että joku saattaa pitää ja haluaa olla lastensa kanssa kotona. Jokainen tekee valintansa itse ja pitäisi olla ajattelematta mitä ne muut mahtavat ajatella.

Juu, ei ole aina kevyttä hommaa, ei. Paljon helpommalla voisi päästä töissä - säännölliset tauot ja paaaljon parempi palkka :whistle: Vaikka ei tietenkään sekään ole helppoa, mutta toisinaan tuntuu että voisi olla.
 
kotiäiti
Alkuperäinen kirjoittaja tundra:
Mulla ainakin alkaa tuntumaan, että olispa helppoa lähteä töihin lepäämään.

Siksi, että kotiäiti on vaan kotona, ja vaan hoitaa vähän niitä lapsia. Roikkuu netissä, hengailee ostoskeskuksissa, käy kavereilla, käveleksii kavereiden kanssa tukkien rattailla kadun... seisoskelee siellä leikkipuiston reunalla ja juttelee mukavia muiden äitien kanssa.

Ruuan ja siivouksen, kaupassakäynnit ja lasten harrastuksiin kuskaamisen hoitaa myös työssäkäyvät äidit ja isät, eli se ei voi olla kokopäivästä työtä, se kodin hoitaminen, se menee siinä sivussa töitten jälkeen...

Ja kaiken lisäksi taloudellisesti olet yhteiskunnan ja puolison elätti, eli et tee mitään ja sen lisäksi et edes elätä itseäsi.

Ja miltäs kotiäiti sittennäyttää? tuulipuku, tukka pesemättä. Eikö se muka voi edes suihkussa käydä ja vähän itseään laittaa, hiukset ja meikki, ennenkuin ulos lähtee?!! Ja miksi ei pukeudu kunnolla, tommosessa vanhassa likaisessa tuulipuvussa kahisee kauppajonossa, lenkkarit jalassa.

-- luultavasti tämän takia
-- olen itse kotiäiti. Ei siis ole kritiikki.
 
mammamia
Alkuperäinen kirjoittaja tundra:
Mulla ainakin alkaa tuntumaan, että olispa helppoa lähteä töihin lepäämään.
mä taas koen että en kaipaa lepoa lapsistani. mutta koen että kotiäiti=yhteiskunnan lusmu, vaikka tukeahan tähän saa yhteiskunnalta vähemmän kuin työttömänä. mutta se ilmeisesti työssäkäyvien äitien halveksunta. luulen että tuskin toinen kotiäiti halveksuu toista?
 
Ehkä se on niin, että ihminen arvostaa yleensä sitä, mitä itse tekee. Ja sehän on vallan luonnollista, että oma valinta tuntuu hyvältä ja oikealta. Niinpä kotiäitien pitäisi ehkä tyytyä siihen, että itse arvostavat sitä mitä tekevät. Ei kukaan taida erityisesti käydä opettajia tai sairaanhoitajia tai kaupankassoja selkään taputtamassa, että voi me sua niin arvostetaan, kun teet niin hyvää ja tärkeää työtä.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
no koska toiset äidit käy töissä ja tekevät kotona samat asiat kuin kotiäiti...
Jos koko perhe on kotoa poissa 8 tuntia päivässä niin ihmeen sotkuisia olette jos silti joudut yhtä paljon siivoamaan ja aika kovia syömäänkin jos joudut laittamaan monta ateriaa päivässä :)
 
ursa
suomessa tehtiin poliittinen päätös 70-luvulla, että laitetaan naiset töihin ja perustetaan tarhat. ruotsissa sen sijaan otettiin näihin naistentöihin pakolaisia. minusta suomen malli on parempi. yhteiskunta tarttee aikuiset ihmiset töihin, eikä lorvimaan kotona muiden verorahoilla. näin se vaan on. aika aikaa kutakin, minusta äitiysloma on suomessa aivan tarpeeksi pitkä.
 
elli
nautin kotona olosta näin keväällä kun iltakoulukin loppuu.. Haluaisin kyllä että valtio tukisi enemmän, minimillä menny 4v samalla lukiota käyny mihin en ole pennin jeniä saanu. halvemmaksi valtiolle tulee kun hoidan lapset kotona, eikä itse tarvii vanhana murehtia "että voi voi kun nähnyt lasten kasvua" nostan hattua äideille jotka käyvät töissä ja pitää huushollin pystyssä, mutta kyllä sitä tekemistä on enemmän kun on kotona. meillä tuo mies täyttää tiskikoneen kerran kuussa ja sekin pitää aina huomata ja kiitellä . en haluaisi mutta uskon että joudun töihin/kouluun mennessä hoitamaan edelleen kaiken yksin.
 
MissBunny
Olessani "kotiäitinä" en kokenut että olisin tehnyt mitenkään raskasta "työtä". Mulla oli hirmuisesti aikaa itselleni, lasten kanssa ulkoiltiin, tehtiin yhdessä kotihommia. Tuolloin lapset olivat 4v,7v ja vauva. Kun kuopus täytti vuoden menin töihin. Onneksi. Saan tehdä työtä jota haluan, ja kotihommat hoituu sitten työpäivän jälkeen. Lapset osallistuvat omien tavaroidensa keräämiseen ja 3v osaa myös viedä pyykit pyykkikoriin ja kerää leluja minun/isän/sisarusten avustuksella. Kotiäitinä olo ei minulle ollut mikään arvostuksen paikka, monelle muulle varmasti on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
no koska toiset äidit käy töissä ja tekevät kotona samat asiat kuin kotiäiti...
Ei voi rinnastaa. Kun ollaan kotona, syntyy sotkua, päivällisen lisäksi pitää keittää lounas, välipalat ja muut, mikä tekee sotkua ja hommaa, pukea ja riisua lapsia ja ulkoilla (mikä on mielestäni työtä eikä huvia). On eri asia hoitaa lapsia viikonloput ja illat, kun täyspäiväisesti, mikä saa omatkin mukulat välillä tuntumaan iilimadoilta. Töissä ollessa huolet saattoi siirtää tarhatäteille, ei paljon tarvinnut virikkeitä keksiä illoille.

Mutta tää ei ollut alunperin juupaseipäs työäiti-kotiäiti thriitti, vaan miksi ei arvosteta kotiäitejä....no siksi, kun suurin osa ihmisistä uskoo että kotiäiti pakoilee työelämää jäämällä kotiin, ei ole kunnon koulutusta tai työpaikkaa, eikä moni kotiäiti suinsurminkaan haluakaan kouluun, vastahan tuo amiksen kokkipuoli tuli käytyä...

Kotiäitiys ei ole aina valintana tää "annan aikaa lapsilleni", vaan kyse voi olla ihan muusta.



 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Ehkä se on niin, että ihminen arvostaa yleensä sitä, mitä itse tekee. Ja sehän on vallan luonnollista, että oma valinta tuntuu hyvältä ja oikealta. Niinpä kotiäitien pitäisi ehkä tyytyä siihen, että itse arvostavat sitä mitä tekevät. Ei kukaan taida erityisesti käydä opettajia tai sairaanhoitajia tai kaupankassoja selkään taputtamassa, että voi me sua niin arvostetaan, kun teet niin hyvää ja tärkeää työtä.
Näinhän se menee... Omalta kohdaltani voin sanoa arvostaneeni kyllä itseäni ja kotiäitiyttäni, kun vuosia kotona olin (n.10v). Mut aikansa kutakin... Nyt töissä käyvänä äippänä elämä on hyvin toisenlaista kiireineen. Ja kieltämättä välillä tuntuu hyvältä, kun voi kertoa ihmisille tekevänsä ihan "oikeaa" työtä =)

 
Nykyaikana arvostetaan enemmän sitä maallista mammonaa ja sitähän kerrytetään töissäkäymällä. En kuitenkaan tajua, että kun suurin osa kuitenkin lähtee töihin lasten täyttäessä 3v, niin ei siinä kuitenkaan koko elämää kotiäitinä olla.

Minä olen saanut kuulla olevani niin työtön lusmu kuin vaihtoehtoisesti ei-kykenevä työelämään (valmistun ensi kuussa eli olen vielä opiskellut ja käynyt koko ajan keikkatöissä) kuin yhteiskunnan elättikin sen johdosta, että hoidan esikoista kh-tuella kotona ja jään syksyllä äitiyslomalle.

Itse koen kotiäitiyden helpompana kuin töissäkäymisen, mutta mies on sitä mieltä että töissäkäyminen on helpompaa (ja se tekee vielä kolmivuorotyötä tehtaalla, huh huh!), se on hyvä siltä osin että se ainakin arvostaa hommaani :)
 
elli
Alkuperäinen kirjoittaja MissBunny:
Olessani "kotiäitinä" en kokenut että olisin tehnyt mitenkään raskasta "työtä". Mulla oli hirmuisesti aikaa itselleni, lasten kanssa ulkoiltiin, tehtiin yhdessä kotihommia. Tuolloin lapset olivat 4v,7v ja vauva. Kun kuopus täytti vuoden menin töihin. Onneksi. Saan tehdä työtä jota haluan, ja kotihommat hoituu sitten työpäivän jälkeen. Lapset osallistuvat omien tavaroidensa keräämiseen ja 3v osaa myös viedä pyykit pyykkikoriin ja kerää leluja minun/isän/sisarusten avustuksella. Kotiäitinä olo ei minulle ollut mikään arvostuksen paikka, monelle muulle varmasti on.
yhdyn kantaasi, olen ollut onnellinen saadessani nähdä lasten kasvun. mukava harrastaminen ja itsensä toteuttaminen on kuulunut minun kotona oloon, töissä käydessä ei kerkiäis samalla tavalla. välillä pännii jos on liiaksi yksin lasten kanssa mutta silloin pitää lähteä vaikka lenkille. kyllä jokaisen äidin pitää itse arvostaa työtään ja ainakin lapsia katsoessa arvostuksen huomaa. rakkautta
 
Alkuperäinen kirjoittaja ursa:
suomessa tehtiin poliittinen päätös 70-luvulla, että laitetaan naiset töihin ja perustetaan tarhat. ruotsissa sen sijaan otettiin näihin naistentöihin pakolaisia. minusta suomen malli on parempi. yhteiskunta tarttee aikuiset ihmiset töihin, eikä lorvimaan kotona muiden verorahoilla. näin se vaan on. aika aikaa kutakin, minusta äitiysloma on suomessa aivan tarpeeksi pitkä.
no taas mentiin metsään. Ruotsissa on aivan loistava hoitovapaajärjestelmä, jonka avulla molemmat vanhemmista voivat osallistua lapsen kotihoitoon. Palkkaa perustuvaa vanhempainrahaa maksetaan miltei 500 päivää, jonka voi ottaa osissa mm siten, että on 2 päivää viikossa töissä ja 5 vanhempainrahalla.

Ruotsissa ei ole lastenhoitotyössä merkittävästi enemmän pakolaistaustaisia, kuin muissakaan ammattiryhmissä.

Mutta pointtisi oli mukavan yhteiskuntavastuullinen, minustakin työ on tän yhteiskunnan selkäranka. Suomen ongelmana on vaan naisten alojen pätkätyöläisongelma, jolloin on helpompaa olla kotona, kuin kyykytettävänä pätkätöissä. Poliittisten päättäjien vastuuta tässä kaivataan.

Myös naisnäkökulmaa, lastentarhojen perustaminen vapautti naiset työelämään ja päättämään omista asioistaan ja ansaitsemaan omaa rahaa!
 
Tää on kyllä tällainen ikuisuusaihe, joka ei koskaan johda mihinkään.

Jokainen rakentakoon sellaisen elämän kuin itse haluaa, onhan sitä työpaikkojakin erilaisia, turha niitä on käydä vertailemaan, mikä on vaativampi.

Joku ottaa kotiäitinä ilon irti siitä, että kerrankin saa olla rentoreiskana, ei tarvi pukeutua ja laittautua kuten töihin yleensä. Toinen taas tykkää olla laitettuna, vaikka oiskin kotosalla. Eiks se ole jokaisen oma asia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ursa:
suomessa tehtiin poliittinen päätös 70-luvulla, että laitetaan naiset töihin ja perustetaan tarhat. ruotsissa sen sijaan otettiin näihin naistentöihin pakolaisia. minusta suomen malli on parempi. yhteiskunta tarttee aikuiset ihmiset töihin, eikä lorvimaan kotona muiden verorahoilla. näin se vaan on. aika aikaa kutakin, minusta äitiysloma on suomessa aivan tarpeeksi pitkä.
Kallimmaksi se päivähoito tulee kuin kh-tuen maksaminen.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja opiskeleva äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eilen törmäsin 17-vuotiaan tytön tietoihin, jossa ilmoitti ammatikseen kotiäiti. Mitäs muita ammatteja niitä 17-vuotiailla onkaan..
taidat olla ärtyisä vanha äiti?
En vaan kolmekymppinen lapseton akateeminen virassa, joka tosin välillä ärsyttää ja harmittaa, kuten eilen..
 

Yhteistyössä