Minkä perusteella kummit lapselle.. mun oma kertomus, pitäiskö unohtaa vai ... ?

["mamma"]

Elikkäs odotan esikoista
ja veljeni tyttöystävä,joka on myös ollut/on minun ystävä (18v) on ollut monesti mielessäni,lapseni kummiksi,ennen kun olen ollut raskaana.Miltei olen jo päättänyt silloin että tuon haluan sitten kummiksi ja plääplääplää..

Nyt raskauden edetessä, ystävät/kaverit kohtelee minua kuin ruttotautista,eikä pidä yhteyttä.
Tämän kyseisen kaverin kanssa soittelemme/näämme joka päivä mutta nytten yhteyden pito on miltei lakannut.hän soittaa omista asioistaa, mutta ei kysy mitä minulle kuuluu.

Raskaus meinasi keskeytyä rv 15 ja vietin päivän sairaalassa.
Siintä ystävälle kerrottuani, hän sanoi että soittaa myöhemmin ja juttelee paremmalla ajalle,eikä yli viikkoon kuulunut, ennen kun taas itse otin yhteyttä.

asian pointti oli se että, mulla ei ole mitään halua ottaa häntä enää kummiksi.. mutta olen miettinyt laitanko lapsellisuuden piikkiin vai mitä.. unohan asian ja otan hänet kummiksi..koska ei häntä kiinnostanut minun ja lapsen hyvinvointi silloin,eikä muulloinkaan. nyt kk laskettuun aikaan ja hän on alkanut taas pyörimään tuossa.. vauva sitä ja vauva tätä.

mamma -86 / rv 36

 

["lippis"]

odota kun vauva syntyy ja katso sitten!! raskaana ollessa se oma napa ja vauva on ITELLE maailman tärkein asia, mut pitää muistaa ettei se ole sitä muille!! Tuollon rv15 kun sinulla on olu km uhka on se uhka ollu konkreettinen vain sinulle/miehellesi.. mutta nyt kun vauva mahasi on muhkea alkaa vauva tuntua todellisemmalta jo ystävienkin mielestä! Elä hukkaa hyvää kummi ehdokasta sen takia ettei se ole ollut kiinnostunut sisälläsi kasvavasta vauvasta joka ei hänelle ole se maailman tärkein asia

 

["vieras"]

No onneksi tekivät tuon nyt mun ystävä teki saman vasta ristiäisten jälkeen kun oli päässy kummiksi minut unohdettiin täysin Tekisin paljon toisin jos olisi tiennyt etukäteen.

 

[vaikea sanoa]

Vaikea tuohon on sanoa.. Jotkut ihmiset eivät osaa kohdata ihmistä, jonka elämässä tapahtuu vaikeita asioita, kuten sinulla esim. tuo melkein keskenmeno. On sulla onneksi vielä muutama kuukausi aikaa miettiä kummia, joten ehkä katsoisin kuinka homma alkaa sujua kun lapsi on syntynyt, mikä on tämän ystävän mielenkiinto lasta kohtaan, jne..

 

["Kaisa"]

Toiseksi jos tällä sinun kaverillasi ei ole itsellä lapsia ni ei osaa ajatella miltä se km uhka tuntuu!! Eikä kaikki ole muutenkaan sellaisia et osaisivat olla empaattisesti mukana muiden kohdatessa ongelmia.. etenkään kun on kyse syntymättömästä lapsesta johon itellä ei ole vielä tunnesidettä

 

[äiti kans]

Raskausaikana sitä pyörii päässä vain se vauva. Kaikilla muilla se ei kuitenkaan pyöri. Varsinkin kun itsellä ei ole vielä lapsia, eikä ole vielä käsitystä siitä, että sieltä mahasta oikeasti tulee ihminen. Itse muistan, kuinka raskausaikana murehdin, että kukaan ei ole kiinnostunut raskaudestani.. Nooh, kun muistelen, niin enpä itsekään ole joka hetki raskaanaoleville sukulaisille ja ystäville soittelemassa. Ja jos soitan, ei kokopuhelua kyllä jutella masuvauvasta, vaan kerron myös omia kuulumisiani. Antaisin armon käydä oikeudesta ja valitsisin kummiksi ihmisen, joka on kiinnostunut lapsesta sen synnyttyä ja jonka kanssa minulla olisi pitkä historia, jotta voisin varmistua siitä että yhteyksissä ollaan vielä jatkossakin.

 

[Aamuäree]

Sä kerroit tästä aikaisemminkin jo? Eikös?



Mutta odota että vauva syntyy, pohdi asiaa sitten tarkemmin. Ehtii sen kummin valita sittenkin.
Raskausaikana sitä on niin herkillä monen asian suhteen ja joskus (tämä ihan hyvällä, ÄLÄ nyt loukkaannu eikä kukaan muukaan saa loukkaantua, puhun kokemuksesta) suhteellisuudentaju katoaa.

Mä ainakin murehdin raskausaikana ihan hillittömästi sitä miten tulen esim pärjäämään anopin kanssa, pelkäsin että hän omii lapsen tms- ihan turhaan. Sitä on niin helppo päästä spekuloidessaan asioissa vaikak kuinka pitkälle.

Toisaalta- kummien valinta ei silti aina mene nappiin, eikä isovanhempien käytös siltikään aina ole mieleen. Sitä on vaan otettava riski ja tehtävä itsekin asioitten eteen paljon (eli ei jättää kaikkea yhteydenpitoa sen kummin vastuulle tms)