Minkä ikäisenä lapsi ensimmäisen kerran yökylään ns. huvin vuoksi?

["Ronsku"]

Lapsi on 2,5v ja isovanhemmat ovat pyydelleet lasta yökylään ainakin puoli vuotta.

Lapsi kovin herkkä, ikävöi voimakkaasti jo muutaman tunnin jälkeen jos on erossa molemmista vanhemmista. Väsymys pahentaa x100, niin ei todellakaan huvittaisi antaa lasta yöksi vain, koska isovanhemmat vaativat. Saavat siis lasta useamman tunnin päiväretkille ja kylään eikä tapaamisia rajoiteta muuten juuri lainkaan. (Mainitsen tämän, koska joku tulee kohta kuitenkin määkimään että turha pyytää myöhemminkään hoitoon kun lapsi on vieraannutettu isovanhemmista...)

En ymmärrä miksi lapsi pitäisi saada yöksi kun voisivat tavata päiväsaikaan? Lapsi olisi virkeä ja iloinen ja illan itkut ja ikävät jäisivät välistä. En halua että lapsi menee siis kenenkään luokse yökylään kun sille ei ole ns. tarvetta eli kyse ei ole etten haluaisi vaan tietyille isovanhemmille antaa lasta. Tämä on kuitenkin käännetty nyt minua vastaan ja isovanhemmat leikkivät marttyyria ja väittävät etten luota heihin. Mieskään ei kantaani ymmärrä.

Meillä on myös pieni vauva rintaruokinnalla eli emme saisi edes sitä paljon hehkutettua kahdenkeskeistä aikaa jos vanhempi lapsi sysättäisiin yöksi mummille itkemään ikäväänsä.

Olenko minä nyt aivan väärässä tässä asiassa?

 

["Vvvv"]

Miksi ette kokeile? Haette kotiin, jos alkaa kovinkin ikävöimään.
Meillä oli eka kertaa yhden yön mummulassa noin vuoden ikäisenä.

 

[juuu]

Noin vuosikkaana ovat olleet. Sen jälkeen säännöllisesti 3-5kertaa vuodessa. Tavataan muutenkin useamman kerran viikossa, joten en ole pitänyt yökyläilyä päivää kummempana. Ja onhan se luksusta katsoa yhdessä myöhäisleffa viinilasin kera, kun tietää että saa aamulla nukkua.

 

["Njaa"]

Noin vuosikkaana ovat olleet. Sen jälkeen säännöllisesti 3-5kertaa vuodessa. Tavataan muutenkin useamman kerran viikossa, joten en ole pitänyt yökyläilyä päivää kummempana. Ja onhan se luksusta katsoa yhdessä myöhäisleffa viinilasin kera, kun tietää että saa aamulla nukkua.

Lue tarkemmin! Perheessä pieni tissivauva.Ei siinä viiniä lipitellä ja pitkään nukuta...

 

[viera.s]

Mistä tiedätte miten menisi, kun ette ole edes kokeilleet?

Meidän lapsi oli ensimmäisen kerran yökylässä 1,5-vuotiaana ja sen jälkeen epäsäännöllisen säännöllisesti, muutaman kerran vuodessa äidilläni ja muutaman kerran miehen vanhemmilla. Hyvin on aina mennyt ja vähän isompana lapsi on pyytänyt itsekin päästä yökylään.

 

["äitee"]

Meillä on pitkä matka isovanhemmille joten senkin vuoksi lapsi oli eka kertaa yökylässä 4 vuotiaana. itse olimme mökillä 10 kilsan päässä. En ymmärrä miksi pitäisi väkisin mennä. Jos jo siitä ajatuksesta on haittaa ja stressiä niin ei kannata.

 

[juuu]

[QUOTE="Njaa";30304825]Lue tarkemmin! Perheessä pieni tissivauva.Ei siinä viiniä lipitellä ja pitkään nukuta...[/QUOTE]

Minä puhuin meidän perheestä. Niitä omia kokemuksiahan tässä kysyttiin. Pinna ilmeisen piukeella?

 

[vierass]

Mä varmaan odottaisin että lapsi itse haluaa mennä yökylään. (Meillä kaksi lasta jotka eivät koskaan ole olleet yökylässä, olisin kyllä päästänyt jos joku olisi ehdottanut varsinkin esikoisen, kuopus vielä turhan pieni mielestäni 2v).

En mä nyt oikein ymmärrä isovanhempien närkästymistäkään jos kuitenkin saavat lapsen kanssa päivisin touhuta ja retkeillä ilman teitä vanhempiakin. 2v on pieni vielä, muutaman vuoden päästä varmasti ihan eri tilanne. Eri juttu jos olisi joku pakollinen (tai edes toivottu) meno mutta jos kotona kuitenkin ootte niin en näe syytä miksi pitäisi yökylään laittaa jos ei ajatus tunnu hyvältä.

 

["Nuuh"]

Esikoinen joka ei vierastanut keteään ja oli helppo vauva muutenkin oli alle kaksi vuotiana jo innoissaan menossa. Ja kuopuksen syntyessä oli kolme yötä putkeen. Meiltä on pitkä matka synnärille, kävi kyllä mummin kanssa siskoa katsomassa laitoksella.
Kuopus joka vierasti kaikkea oli yökylässä vasta kolme vuotiaana. Ja meiltä mummille on 5 minuutin matka, olisi haettu kotiin jos uni ei tule.

 

[vieras...]

Lapsi ei ole isovanhempien lelu tai viihdyke! Yökyläilyn edellytys on että se sopii isovanhemmille JA että joko te vanhemmat tai lapsi itse sitä haluaa. Jos se on tarpeen vanhempien levon, parisuhteen, tms. vuoksi, voidaan lapsen halu/tarve ohittaa kokonaistilanteen nimissä. Jos taas teillä vanhemmilla ei ole mitään tarvetta moiselle, niin kyllä minusta lapsen pitää sitä yökyläilyä haluta myös itse eikä vain isovanhempien. Eli minusta aloittajan tilanteessa ei ole järkeä yövierailulle, koska toistan, lapsi ei ole mummon ja ukin lelu, viihdyke, itsetunnon pönkite, näyttelyesine tai terapiaväline.

Meillä 3v ei vielä ole ollut mummolassa yötä, mutta on kyllä puhuttu mahdollisuudesta, lapsi sulautelee ajatusta. Olisi voinut ollakin jo, jos sille olisi ollut jotain tarvetta, eikä hän siitä varmasti rikki olisi mennyt, turvallisen mummon hoivissa. Mutta kun ei ole ollut tarvetta, ja lapsi on herkkä ja uusien asioiden kanssa varovainen, niin hänellä on varmasti aikuisen tahtiin ylitettäviä kynnyksiä elämässä ilman että niitä väkisin tehdään. Ja veikkaisin, että jos tuo jätettäisiin yhtään vastahakoisena mummolaan yöksi, niin jatkossa saisi viedä aina vastahakoisena, myös niille tällä hetkellä ihanille ja odotetuille päivävierailuille. Tuo lapsi nimittäin muistaa helkkarin hyvin milloin hänen mukavuusaluettaan on venytetty väkisin (mitä toki teen, jos on tarve tai katson sen pitkällä tähtäimellä hyödylliseksi).

 

[Mites ois]

Sitten kun se on lapselle(kin) hupia? Ei kai sinne vain mummun huviksi viedä lapsesta piittaamatta?

 

[jhjj]

Ei oo meidän 3,5 v vielä ollu yökylässä. Ei oo ollu tarvetta.

 

["näin meillä"]

Oon ollut lapsen kans vanhemmillani yhdessä yötä monen monta kertaa vauvasta lähtien Ekan kerran lapsi oli sielä yksin yötä 1,5 v, parivuotiaana pyysi itse mummulle ja papalle yöks ja mainitsi vielä erikseen, että äiti ei tuu! oli sit yhden yön kun oli tarvetta ja kaikki oli tyytyväisiä. En mä muualle antais vielä yökylään... Vanhemmat päättää näistä asioista lapsen ja tilanteen mukaan, ei isovanhemmat!

 

[Ronsku ap]

Lapsi on isovanhemmille tietysti tärkeä ja rakas ja lapsi viihtyy heidän kanssaan. En vaan ymmärrä miten se yökyläily on niin tärkeää kun muutenkin saa tavata paljon ja viettää aikaa lapsen kanssa ilman meitä vanhempia. Ei ole edes nykyään puututtu hemmotteluun eli makean syöttämiseen aterioiden väleillä tai jopa kunnon ruoan sijaan, koska tästäkin tuli vain riitaa, isovanhempien tehtävähän on heidän mukaansa hemmotella lapsenlastaan.

Joku sanoi miksei kokeilla ja haeta lasta pois jos ei onnistu. Ei ole ajatuksena kiva lähteä 30km päähän hakemaan itkevää ja väsynyttä lasta, joka on varmasti itkenyt jo hyvän tovin ennen kuin isovanhemmat "alentusivat" soittamaan ettei kyläreissu onnistu. Siinä menisi lapsen unirytmi niin monella tunnilla ohi nukkuma-ajan. Lapsi kun on hyvin rutiiniriippuvainen, niin olisi oikeasti paha juttu (tämä opittu kantapään kautta). Lisäksi tietty vauvan retuutus tuolle reissulle vielä jos mies ei menisi yksin.

Ei vaan tunnu hyvältä ajatukselta.

 

[niän ällieM]

Esikoinen alkoi yökyläillä isovanhemmilla 2,5-vuotiaana. Osasi tuolloin itse sanoa haluavansa mennä (ja pyytää saada olla toisenkin yön, tosin isovanhemmilla ehkä siinä myös sormensa pelissä... )Kuopus syntyi samoihin aikoihin ja itki öisin koliikkia useamman kuukauden, joten oli sellainenkin ajatus, että esikoinen saa joskus nukkua oikein kunnolla.

 

[vieras...]

Tuo aloittajallakin oleva pikkuvauva muuten voi vaikuttaa tilanteeseen molempiin suuntiin. Isovanhempien spesiaalihuomio, vuorokausi jossain ainoana lapsena ja kaikista tärkeimpänä, voi olla lapselle nannaa. Tai sitten lapsi kokee että äiti ja isi sai uuden lapsen ja lähetti minut pois tieltä häiritsemästä, siellä ne kolmestaan on kotona ja minut jätettiin tänne. Herkällä korvalla kuuntelisin lasta ja omia vaistoja tuossa tilanteessa...

 

[vierasss]

Ei tarvi mennä vaikka isovanhemmat haluavat. Ei tarvi mennä vaikka lapsikin haluaa JOS se tuntuu äidistä pahalta.Eikai tuon ikäinen vielä päätä paljon pienemmistäkään asioista. Kannattaa luottaa vain jos ei ajatus tunnu hyvältä, ei näitä äidin vaistoja aina ymmärrä isäkään. Meillä on isosiskon mukana ollut tuon ikäinen ja omilta vanhemmiltani sai hakea illalla kotiin. Toiset isovanhemmat eivät sano vaikka lapsi ikävöisikin. Seuraava päivä on sitten ollut todella hankala, lapsi vain itkee ja haluaa olla äidin sylissä.

 

[ehkefhyfg]

Näin meillä: Esikoinen oli 6kk kun oli ekan kerran mummulla yötä, mummu oli jo pitkään kysellyt koska tuon saisi. Siitä asti ollut n. Kerran kuussa yökylässä viikonloppuna, nyt 2v eikä ole kyllä tuohon lapseen negatiivisesti vaikuttanut! Hymyssä suin lähtee joka kerta mummun mukaan ja on tosi reipas. Pienempi oli 1. Kerran mummulla yökylässä 4kk iässä ja ollut siitä lähtien myös n. Kerran kuussa. Eikä ole tässäkään huomattavissa mitään häikkää, nyt 7,5 kk. Ovat tuolle mummulle ekat lapsenlapset ja ainoa paikka missä yökyläilevät. Välillä ovat yhdessä ja välillä erikseen. Ja joo, olen itsekin joskus ollut mukana yökylässä, mutta yleensä ovat ilman meitä vanhempia. Ja ovat yökylässä sekä syystä että huvikseen. Musta on ihanaa et mun lapsilla on mummu joka heidän kans haluaa viettää aikaa ja tehdä kaikkea kivaa. Kertaakaan en oi katunu et olen heidät yökylään päästänyt. Ja joo, en ole mikään teiniäiti tai levon tarpeessa oleva, vaan kotiäiti joka miehensä kanssa syö ja nukkuu hyvin ja tekee kaksin kivoja juttuja kun lapset on maailmalla kyllä sitä lapsistaan tietää koska ne on valmiita yökylään, meillä mummua on nähty esikoisen syntymästä lähtien usean kerran viikossa, joten mun mielestä ihan normaali jatkumo että yökyläänkin menevät

 

[Ronsku ap]

Lapsi on alle vuoden ikäisenä ollut kerran yön hoidossa toisilla isovanhemmilla ja yli vuoden ikäisenä myös yhden yön näillä jotka nyt pyytelevät. Nämä molemmat kerrat menneet ihan ok, mutta lapsi ei niitä muista kun kysyin. Lisäksi seuraavana päivänä muistan lapsen olleen kovin itkuinen ja rauhoittuneen vaan sylissä.

On vauvan syntymän jälkeen ollut vielä enemmän äidissä kiinni ja haluaa usein syliin juuri samaa aikaa kuin vauva. Saa tullakin, koska en halua että hän kokee tulleensa syrjäytetyksi. Tulee myös joka yö meidän sänkyymme nukkumaan ja on annettu tulla. Näistäkin syistä johtuen en usko, että lapsi nauttisi yökyläilystä. Mies vaan sanoo että tämä on joku minun päähänpistoni, ei ymmärrä yhtään miksen lasta tahdo yökylään antaa.

 

[tty]

En veisi jos ei itsestä hyvältä tunnu ja tuntee lapsensa. Tosin eihän sitä tiedä jollei kokeile

Meillä esikoinen oli alle vuoden kun ekaa kertaa oli isovanhemmilla yötä. Ei mitään ongelmaa ollut. Kohta 4 v. eikä voi sanoa yökyläilystä kun vasta samana päivänä,muuten istuis reppuselässä eteisessä ja olisi menossa heti

 

[Irski]

uskon kanssa, että se äidin ikävä unohtuisi, jos et vain olisi paikalla. ja ton ikäselle voi sanoa jo, että äiti tulee huomenna. kyllähän se kannattaa kokeilla, lapsi oppii että on muitakin turvallisia aikuisia ympärillä. sitten jos itselle sattuu joku yllättävä meno, tai joutuu vaikka umpparin leikkauksen takia makaamaan osastolla pari yötä, ni on hyvä, kun on lapselle tuttu ja turvallinen paikka mihin mennä

 

[akava]

meillä on kanssa ollut alle 1 vuotiaana jo minun vanhemmilla. joita nähdään muutenkin tosi usein. lapsi heille ensimmäinen lapsenlapsi ja hyvin rakas. touhuavat kaikenlaista. lapsi menee sinne edelleen mielellään, nyt 1 ½v. sanoo minulle vaan hei hei viime kerta oli niin että oli päivän siellä ja sitten tulikin meille ex-tempore meno ja vietiin illalla lisää tarvikkeita mummolaan ja edelleen neiti sanoi vaan hei hei meille olen todella onnellinen että hänellä on toiset hyvin läheiset aikuiset meidän lisäksi ja kiitollinen vanhemmilleni hellästä huolenpidosta. itse en osaisi kuvitella että en antaisi lasta yökylään.

 

[asfjl]

Mistä ap voit tietää miten lapsi illalla reagoi isovanhemmilla, jos sitä ei ole koskaan kokeiltu. Minä voin omasta kokemuksesta sanoa, että omat lapset nukkuvat isovanhempien luona paljon paremmin kuin kotona ja niitä iltaitkuja ei siellä ole, mitä kotona on. Omille vanhemmille esitetään kaikki temput, mutta isovanhemmille ei välttämättä esitetäkään. Ja voin sanoa, että se ensimmäinen kerta kun lapsi menee jonnekin yöksi, on iso askel, mutta monesti myös hyvä sellainen.

 

["vieraana"]

Jos isovanhemmat kerran ottaa mielellään yökylään eikä lapsi vastusta, niin ihmettelen miksi ette tätä mahdollisuutta käytä?

Katkerana täällä kun ei ole ketään joka yöksi ottaisi meidän lapset. Ei ketään.

 

[Phoebsi]

Noin 10kk on olleet molemmat meidän lapset ensimmäisen kerran yökylässä - ei annettu lasten sulatella ajatusta