Minkä ikäisenä koiranpentu lopettaa ihmisten puremisen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "help"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"help"

Vieras
13-viikkoinen lapinkoiranarttu jota kielletty puremisesta meille tulosta asti eli 8-viikkoisesta alkaen, mutta edelleen puree, etenkin lapsia näykkii käsistä ja roikkuu lahkeista.
Milloin tämä helpottaa ja miten saisi oppimaan ettei pure? On otettu niskasta kiinni, kuonosta kiinni, kokeiltu vesisiuhkua, huomiotta jättämistä, kieltämistä tiukalla EI-sanalla, kiljahdettu kun puree mutta ei vaan opi:(
 
joillain roduilla pureminen on kovan työn takana saada pois pennulta mutta yksi tehokas konsti jos vaan oma luonto riittää siihen on se että pure takaisin joko kuononpäähän tai korvalehden kärkeen ja silleen et koira hiukan vingahtaa. karvoja voi kyllä tulla suuhun muta ei montaa kertaa arvitse sitä tehdä kun pentu huomaa että hänen puremalla on todella ikävä seuraus ja lopettaa oman puremisensa.
 
jos sen sijaan, että kokeilette kaikkea, toimitte aina samalla tavalla kaikki, myös lapset (esim. vesisuihku ei ole hyvä, jollei ole kaikilla koko ajan suihkepullo kourassa) vaikkapa kiljailsemalla todella kovasti ja sitten ajatte koiran pois luotanne. Jos yrittää tulla takaisin ajatte uudelleen pois. Oppii hyvin nopeasti, jotta tulee laumasta "karkoitetuksi", jos puree. Ei tarvitse siis sulkea koiraa minnekään (laittaa jäähylle), vaan komennatte vain pois teidän seurasta. Ja kiljaisu on tietenkin merkki, jotta pureminen kävi kipeää. Ja pitää kiljaista niin, jotta koira oikeasti pysähtyy ja hämmästyy, mitä tuli tehtyä.
 
Moi. Oma koirani jatkoi tuota jyystämistä kielloista ja rangastuksista huolimatta oikeastaan niin kauan, kunnes kaikki hampaat olivat vaihtuneet. Pureminen helpotti kyllä todella nopeasti, kun jaksettiin vain heti puuttua tilanteeseen ja vihaisella äänenpainolla karjaista se EI. Se kielto vaan sattui koiralta aina "unohtumaan" välillä...

Eli siis, jaksa vain joka ikinen kerta kieltää, ja jollei tunnu uskovan, niin karjaise kuuluva EI ja aseta koira lattialle kyljelleen ja pidä se siinä paikallaan niin kauan, että näet silmistä sen alistuvan (eli toisin sanoen lopettaa rimpuilun). Ja sitten HETI päästät sen vapaaksi. Näin kerrot sille olevasi pomo, jota kuuluu kunnioittaa. Tuota alistamista tulee tehdä aina silloin tällöin, mutta pikkuhiljaa koira oppii oman paikkansa laumassa (kannattaa muuten lastenkin välillä tehdä tuo kyljelleen laitto, ettei karvaturri luule olevansa sinua alemmalla, mutta lapsia ylemmällä tasolla...) Tämän myötä kaikki muutkin käskyt menevät sitten helpommin perille, eikä koira enää uhmaa sinua tai käskyjäsi.

Vähän sekavaa, mutta toivottavasti ymmärsit!
 
Meillä oli sama juttu. Nyt pentu on jo 8 kuukautta, ja pureminen loppunut.. Joskus kun haluaa huomiota tai joku muuten vaan ärsyttää, saattaa napata lahkeesta. Meillä se kesti vaikka kuinka kauan, kädet vieläkin naarmuilla kun oli niin kova leikkimään, eli puremaan. Ei siihen tehonnut mikään, koitettiin kaikka noita keinoja, ja kun lopulta luovutin enkä jaksanut aina taistella, pureminenkin loppui, samalla kun koira rauhottui :) se kuuluu siihen pentuaikaan, kaikkea maistellaan, eikä tajuta omia voimia.. Meillä oli kyseessä iso rotu ja jääräpäinen luonne, joten kyllä oli loppuvaiheesta jo ihan hermoromahduksen partaalla :D minkä rotunen koira teillä on? Kyllä se siitä ajan kanssa :D
 
Miedän koira oli KAUHEA puremaan pentuna, ja omatunto sille muodostui vasta 4kk iän jälkeen. Silloin tajusi, että ei siis voikaan purra. kaikki keinot oli kyllä yritetty, mutta näin kauan kesti.

Nykyään niin kiltti koira, että on ihan epätodellista...ei siis tosiaan pure ketään enää!!
 
Meillä ei oo koiranpennut pureneet paljoakaan. Tuorein pentu ei edes kokeillut sitä. Olen kieltänyt heti ja olen kyllä antanut muuta virikettä runsaasti. Puruluita kun hampaat vaihtuu. Silloin oli muuten aika "tiukka" vaihe. Itse en usko tuohon alistamiseen enkä pidä sitä hyvänä keinona, siis selättämistä tai muuta sellaista..Meillä on selkeä laumajärjestys kyllä ilman sitäkin.
 
Mun lapinkoira on jo 13 vuotta, mutta tuo lahkeessa roikkuminen kuulostaa ikävän tutulta ja se jäi meillä vaivaksi moneksi vuodeksi ennenkuin sain sen kitkettyä. Käsiä pentu kuin pentu yleensä näykkii ja puree erityisesti leikkiessään ja siitä täytyy vaan opetella pois. Aikaa se helposti vie jonkin verran, en yhtään enää muista kuinka kauan. Pennulle suun käyttö ja pureminen on kuitenkin luontaista toimintaa, eikä se itse tiedä miten kovaa toista saa purra. Se pitää siis sille opettaa. En itse kannata "selättämistä/alistamista" tai muitakaan fyysisiä rangaistuksia, vaikka niitä aikanaan paljon tein kun kerran neuvottiin. Ei mitään hyötyä. Kiljaisu kipeästä puraisusta ja leikin lopettaminen, jos ei huomaa lopettaa (eli koira jätetään huomiotta) on yleensä tehokkain, vaikka toki jonkin verran aikaa viekin. Käden sijaan voi myös tarjota lelua. Ja muistakaa kehua hyvästä käytöksestä! Itse annan pennun kokeilla esim. kättä suullaan ja hampaillaan, mutta raja menee siinä, että käteen yhtään sattuu.

Lahkeessa roikkumisesta pääsin viimein eroon veden avulla, kun koira oli jo varmaan 6-7 vuotta. Ei se sentään kotona enää jalassa roikkunut, mutta saattoi lenkillä yhtäkkiä alkaa nyhtämään lahkeesta tai hihasta, eikä sitä saanut lopettamaan millään. Tosi rasittavaa :D Melkein kaikki keinot tosiaan kokeiltu ja apu löytyi bliw-saippupurnukasta (se sellainen pieni puristettava). Mahtui hyvin taskuun ja ruiskautin siitä vettä kuonolle kiellon kera, kun alkoi temppuamaan. Hyvin pian riitti, että purkki oli mukana ja otin sen käteen, kun tunnistin koiran eleistä "leikin" kohta taas alkavan. Purnukkaakaan en varmaan montaa kuukautta joutunut kuljettamaan mukana. Kannattaa siis ajoissa harjoitella tavasta pois.

Niinkuin joku sanoikin: minkä keinon valitsettekin, olkaa loogisia. Se vie kuitenkin vähän aikaa ja kiusaus kokeilla vähän kaikkea on suuri. Ja: palkitkaa hyvästä käytöksestä, jättäkää huono huomiotta. Tsemppiä teille!
 
Paina kieltä voimakkaasti(ei liikaa) peukalolla alaspäin kun pentu puree! Toimii!!!:D
Toista monta kertaa päivässä tarvittaessa loppuu 100% varmuudella, opeta myös muut perheenjäsenet ja vieraat tekemään näin.
Tämä kielen painaminen alaspäin ei vahingoita koiraa, mutta tuntuu tosi inhottavalta....
 
Alistaminen ei ole fyysistä rangaistusta vaan opettamista koiralle. Sitä ei pidä tehdä kovakouraisesti, vaan jämäkin ja varmoin ottein, kuten kaikki eläinten käsittely. Eläimellä tulee olla koko ajan turvallinen olo, mutta alistaminen saattaa olla kovapäisille roduille jopa ainut keino opettaa niille niiden paikka laumassa, eli perheessä. Tästä on pidemmän päälle hyötyä kaikille, omistajalle, lapsille ja koirallekin (epätietoisuus ja epäselvät viestit muutenkin ovat koiralle pahasta!). Kirkaisut saattavat auttaa pelästyttämällä koiran, mutta mitä kun koira tottuu niihin? Selvä EI on kaiken alku, mutta muistathan, että porkkana on AINA tehokkaampi kuin keppi!!! Eli kehu koiraasi HETI ja KUNNOLLA, kun se tekee pyytämälläsi tavalla, tässä tapauksessa lopettaa puremisen edes hetkeksi. Koiran kasvattaminen on kova homma, joka vaatii kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea johdonmukaisuutta, tsemppiä! :)
 

Yhteistyössä