V
vierailija
Vieras
Elämä on ohi sitten kun omassa mielessä päättää sen olevan ohi. Olen nähnyt yhdeksänkymppisiä, jotka nauttivat elämästään, ja kolmikymppisiä, jotka ovat kaikkeen jo tylsistyneet ja odottelevat hautaa.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Sulla se taitaa olla ollut ohi jo pidempään, jutuistas päätellen.
Jessus, niin, ja jos mun mieheltä kysytään niin se tarvitsee tilan missä panna olutta ihan ite.
joo :-/ vaikka mitä tekisSulla se taitaa olla ollut ohi jo pidempään, jutuistas päätellen.
Sitten kun siirrytään eläkkeelle. Ei elämä silloin tietenkään ihan ohi ole, mutta muuttuu pysyvästi.
Sitten kun siirrytään eläkkeelle. Ei elämä silloin tietenkään ihan ohi ole, mutta muuttuu pysyvästi.
Seksi on ihan turhaa ja vähän vanhempana sitä on onnellinen ettei tartte tuhlata aikaa moiseen toimintaan.Elämäni on ohi silloin, kun seksi loppuu. Toivon, että nämä tapahtuvat samanaikaisesti - olisi hienoa kuolla vireänä pappana orgasmiin.
Vaihda duunia. Osta purjevene ja purjehdi muailman ympäri. Teet jotain ihan uutta. Muutat uuteen paikkaan.Oliks tää mulle?
Jos oli nii kieltämättä tavallaan. Tai siis mun elämä on tällä hetkellä ihan fine, mutta onhan tää vähän tällaista "Päivä murmelina" meininkiä. Herää samaan aikaan, mee samaan työpaikkaan, tee samat rutiinit, tapaa samat ihmiset, jotka puhuu ne samat jutut jne. Kun on elänyt yhden päivän nii on nähnyt ne kaikki. Pitäis voittaa lotossa, että vois toteuttaa itseään.
Elämäni on ohi silloin, kun seksi loppuu. Toivon, että nämä tapahtuvat samanaikaisesti - olisi hienoa kuolla vireänä pappana orgasmiin.
Moni mies on kuollut pillun päällä saatuun slaagiin...Jessus, kun ois kurja olla sun naisesi! (siis tossa vaiheessa)
Moni mies on kuollut pillun päällä saatuun slaagiin...
Jessus, kun ois kurja olla sun naisesi! (siis tossa vaiheessa)
Tuskinpa se Isoäiti kuitenkaan niin ajatteleeJuuri juttelin puhelimessa 92-vuotiaan isoäitini kanssa, joka on skarpimassa kuosissa kuin minä 37vee.
Minun elämäni oli ohi kun olin 45 vuotias. Silloin esikoispoikamme menehtyi liikenneonnettomuudessa.
Olen toki olemassa edelleen ja ihan tervekkin olen mutta en odota enää yhtään mitään tulevaisuudelta, sen kun vaan porskutan jotenkuten eteenpäin päivä kerrallaan. En nauti oikeastaan mistään enää yhtään, kaikki on sellaista "pakkopullaa".
Kuulostaa itsekkäältä jäädä rypemään itsesääliin loppuelämäksi, varsinkin kun on muitakin lapsia, jotka tarvitsevat vanhempiaan. Kuolleella ei tietoisuutta enää ole, elävät lapset ansaitsevat elämästä nauttivat vanhemmat. Onnettomuuteen et voi vaikuttaa enää mitenkään, mutta muiden lastesi elämään voit.
Naista voisi kyllä syyttää kuolemantuottamuksesta, ihan aiheesta.No on se naiselle kurjaa, eikös?