Minkä ikäisen lapsen ei enää "pitäisi" leikkiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kunhan mietin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kunhan mietin

Vieras
Mietin tätä asiaa kun luin erään äidin kirjoittamaa kirjaa, jossa hän kertoo kehitysvammaisesta tyttärestään, joka sai 13 tai 14 vuotiaana pehmolelun, jolla tämä sitten leikki, laittoi sitä pahvilaatikosta tehtyyn sänkyyn nukkumaan jne. Kyseinen äiti kirjoitti muistaakseni siihen suuntaan, että kyseiset leikit olisivat sopivia pienelle lapselle, mutta ei enää teini-ikäiselle. Niinpä kyseinen pehmolelu sitten jätettiin yhteisestä sopimuksesta naapurin koiran leluksi kun perhe muutti. Rupesin sitten miettimään, että minkä ikäisen lapsen ei enää yleensä "kuulu" leikkiä? Onko esim. 14v nuori jotenkin "epänormaali" jos hän leikkii vaikka pehmoleluilla? Minkä ikäisen lapsesi sinä antaisit leikkiä?
 
Lapset saa meillä leikkiä niin kauan kun leikityttää. kauhea ajatuskin kieltää leikki sen vuoksi, että lapsi on jo liian vanha. Itse leikin nuorempien sisarusteni kanssa ihan nukkeleikkejä vielä yläasteella. Olevinaan siksi, että nuoremmat halusi, mutta oikeasti tykkäsin leikkiä itsekkin :) Omien lapsein myötä olen taas alkanut leikkimään ja kivaa on!
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti ja Minni:)
En ole tuota miettinyt. Leluilla leikkiminen voisi kyllä jäädä pois ennen yläastetta. Ehkä 3-5 luokan tietämillä? Kuitenkin niin että alaasteen lopulla leikittäisiin, mutta enemmän kirkkistä, ruutuhyppyjä, pukkista ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä saa leikkiä;23189154:
Lapset saa meillä leikkiä niin kauan kun leikityttää. kauhea ajatuskin kieltää leikki sen vuoksi, että lapsi on jo liian vanha. Itse leikin nuorempien sisarusteni kanssa ihan nukkeleikkejä vielä yläasteella. Olevinaan siksi, että nuoremmat halusi, mutta oikeasti tykkäsin leikkiä itsekkin :) Omien lapsein myötä olen taas alkanut leikkimään ja kivaa on!

Minäkin leikin nuorempien sisarusten kanssa vielä yläasteella. Minullakin se oli olevinaan sitä että minä leikin heidän kanssaan vain siksi, että he tahtoivat leikkiä minun kanssani, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna minä leikin heidän kanssaan ihan siksi, koska se oli kivaa!
 
Niin siis en kieltäisi lasta leikkimästä. :) Mutta epänormaalina pitäisin jo yläasteikäinen lapsi leikkisi esim. barbeilla itsensä takia.

Itselläni oli kampauspää jolle tein eri kampauksia ym. Eli leikin.
Miehelläni oli lukiossa sormiskeitti jolla se teki temppuja. Eli leikki.
 
Mie leikin vielä yläasteelle mennessä mm. barbeilla yms., kun sitten luokkakaverit ja muut kulkivat jo kylällä. Tunsin itse aika oudoksi silloin, enkä tietenkään puhunut siitä muille kuin niille kavereille, joiden kanssa leikin. Harmittaa nykyään, että en osaa enää leikkiä edes sisarusten lasten kanssa. : /
 
En tiedä, mä leikin vieläkin! Leikin käsinukeilla, leikin pehmoeläimillä (*puhutan* niitä ja niillä on omat persoonallisuudet), leikin sukilla ja puhutan niitäkin, se on hauskaa :)
Jos joku mua kieltäisi tekemästä tätä, niin saisi haistaa peet.
Niin ja mun ikäni on 46 vuotta, leikin lasteni ja lastenlasteni kanssa.
Tosin;
vanhimmat lapsistani eivät yleensä enää osallistu tähän.
 
On perustelu teillä joiden mielestä yläasteikäisen barbi leikki on epänormaalia, jos leikkii yksin?
Minä leikin itse ja itsekseni barbeilla 13 vuotiaana ja samoin tekee kohta 14v tyttäreni, tosin nyt on muunlaisia nukkeloit... :)
Molemmat olemme täysin normaaleja ihmisiä.

Olen iki onnellinen, ettei nuoreni kulje kylillä siidereiden kanssa. Harrastamassa seksiä poikien kanssa.

Hän on nuori, teini meikkaa ja ihailee nuorten bändejä. Kapinoikin.
Muta en todellakaan näe siinä mitään ihmeellistä jos joskus vielä haluaa leikkiäkin itsekseen.
Eikä vain pikkuveljen kera..
 
Lapsi saa leikkiä niin kauan kuin itse haluaa.
Tosin mun mukamas aikuinen mieheni (40v) leikkii vieläkin ainakin autolla jos ei ole muita kyydissä samoin mopo ja mönkiäkin käy siihen tarkoitukseen.
 
Pakotti tyttöä luopumaan leluistaan kuudennen luokan loputtua!
Mielestäni oli aivan järkyttävää!

Edes mun 17 vuotias poikani ei anna pois lapsuuden rakkaimia lelujaan. Vaikkei niillä leikikään.
Mutta leikkii kavereidensa kanssa ihan päivittäin pelaten pelejä.
 
Leikki on lasten työtä ja lapsuus kovin lyhyt, "vanha" ehtii olla kauan aikaa. Antaisin leikkiä niin kauan kuin leikityttää, miksi se olisi jotenkin haitallista? Itsekin mielelläni leikkisin vaikka yksin jos siihen olisi aikaa :o) Toistaiseksi täytyy soveltaa leikit taaperon mielitekojen mukaan, mutta mm. legorakennelmien teko kiinnostaa onneksi äitiäkin ;o).
 
mä leikin nukella vielä 12v... Sitten jätin sen, osittain lakkasi kiinnostamasta, ja kerran kuulin kun eräs täti kertoi toiselle olleensa itse niin erikoinen että leikki nukella vielä 13v, niin aloin kelaamaan siinä kohtaa että hetkinen... Se kommentti ei siis liittynyt minuun, ei oltu niin tuttuja että tää ois edes tienny mun leikeistä, toi lause vaan sai minut miettimään että kaipa alan olla jo aika iso leikkimään
 
Kenties tuo kehitysvammaisen lapsen äiti on pohtinut ja taistellut monien muiden asioiden kanssa matkan varrella.En tiedä...mutta kävi mielessä.Joutunut kenties miettimään ohjeistusta moiselle asialle kuten leikkiminen.

Vastaan kysymykseesi kuitenkin,että eihän leikkimiselle ole ikärajaa..siis mielestäni.
 
Itse leikin vielä 14-vuotiaana. Naapurin nuorempien lasten kanssa tosin kun kerran se oli sosiaalisen ympäristön mielestä "noloa". Leikkimisestä tuli muistaakseni vitosluokalla noloa, ja kaikki lelut olivat noloja jne. Itse pidin tietoisesti kiinni kyvystäni leikkiä ja sillä tavalla koin teinikapinani. Ei kapinaa vanhempia, vaan sosiaalista joukkopainetta vastaan. Samalla hengellä kapinoin myös tupakoinnin ja ryyppäämisen hienoutta vastaan koko yläasteiän vaikka kaikki kaveripiirissäni polttivat ja ryypiskelivät. Herää kysymys että olenko ollut todella fiksu vai jälkeenjäänyt, kun kerran ihan tietoisesti halusin kyetä leikkimään niin kauan kuin mahdollista. Noh, yhteiskuntakelpoinen kansalainen minusta on kasvanut ja edelleenkään koskaan en ole tehnyt mitään koska muutkin tekee niin. ÄOkin on normaali joten ehkä vika onkin sosiaalisessa rajoittuneisuudessa kun en ole ikinä kaivannut muiden hyväksyntää muulla kuin sellaisella mitä olen. Yllättävää kyllä kavereita on silti aina riittänyt :O

Joten jos oma lapsi olisi kyseessä niin ei tulisi mieleenkään rajoittaa leikkimistä. Mielikuvitus ja luovuus on aina hyvästä ja leikkiminen on juuri niitä.
 
[QUOTE="...";26446029]haloo mihin tää mailma on menny miks 13v ei sais leikkii tai peräti 14v. mä oon 11v koht 12v ja leikkin edelleen eikä siinä oo mitään outoo[/QUOTE]

Nyt taisi "...":lta tulla moka.:D
 

Yhteistyössä