N
"Naapuri"
Vieras
Oma tyttö 12v. Meillä molemminpuolin naapurit, ei ihan kyljessä, mutta 30m-100m.
Toisessa talossa asuu samanikäinen naapurin tyttö. Tytön perhe tekee reissuja (aika pieniä), omistaa autoja (vaihtelee koko ajan), mönkijöitä yms. sisustukseen käytetään paljon rahaa jne. naapurin tytön huone sisustettiin hienosti, sai uuden hienon pyörän,harrastaa ratsastusta jne.jne. Toinen vanhempi lähes koko ajan kotona, sairaseläkkeellä , mutta tiedän olevan jonkinasteista huumebisnestä. Toinen vanhempi tekee ½ työaikaa..
Tyttöni siis: -Miks niillä sitä tätä tuota jne.
Toinen talo jossa asuu 2 pienemepää lasta ja tyttäreni "ihannoi" tätä äitiä jollain tapaa (kyllä olen vähän kateellinen myönnän ) koska tuo äiti pitää kotinsa ja lapsensa niin nättinä ja on aina hyvällä tuulella, --> totuus on se että lapset ovat 3/4 viikonlopusta pois kotoa jossain hoidossa ja välillä viikollakin ja kuitenkin asiat aina päin mäntyä (siis minulle tuo naapuri puhuu) kun ei oo sitä, tätä tai tota vaikka mun mittapuussa on, yritän toki ymmärtää sen että jos on tottunut johonkin niin voi olla vaikea sopeutua (mutku itellä lastenhoitoapua 1/20 ja rahaa 1/2 niin aina ei myötätunto riitä).
Tykkään molempien talojen äideistä, tekstistäni saa varmasti väärän kuvan, ja yritän olla hyvä ystävä, myötätuntoinen kuuntelija ja se on ok, kyllähän minäkin asioista marmatan..
Mutta. asiani oli se niinkuin alussa kirjoitin. Mitä tytölle voi sanoa, että hän ymmärtää ettei naapurien touhu kuulu ihan "normaaliin" arkeen, ja että hän ei näe nyt ihan kaikkea/kokonaisuutta.
Vai annanko olla vaan? Mietin sitä, että lapselle jää mielikuvaa noista "ihanneperheistä" ja kun kasvaa ja haluaa ehkä sellaisen iselle mutta ei ymmärrä miksi ei saa/löydä...ääh, ymmärtääkö kukaan? Vai unohtaako lapsi nuo, sen kummempaa ajattelematta?
Toisessa talossa asuu samanikäinen naapurin tyttö. Tytön perhe tekee reissuja (aika pieniä), omistaa autoja (vaihtelee koko ajan), mönkijöitä yms. sisustukseen käytetään paljon rahaa jne. naapurin tytön huone sisustettiin hienosti, sai uuden hienon pyörän,harrastaa ratsastusta jne.jne. Toinen vanhempi lähes koko ajan kotona, sairaseläkkeellä , mutta tiedän olevan jonkinasteista huumebisnestä. Toinen vanhempi tekee ½ työaikaa..
Tyttöni siis: -Miks niillä sitä tätä tuota jne.
Toinen talo jossa asuu 2 pienemepää lasta ja tyttäreni "ihannoi" tätä äitiä jollain tapaa (kyllä olen vähän kateellinen myönnän ) koska tuo äiti pitää kotinsa ja lapsensa niin nättinä ja on aina hyvällä tuulella, --> totuus on se että lapset ovat 3/4 viikonlopusta pois kotoa jossain hoidossa ja välillä viikollakin ja kuitenkin asiat aina päin mäntyä (siis minulle tuo naapuri puhuu) kun ei oo sitä, tätä tai tota vaikka mun mittapuussa on, yritän toki ymmärtää sen että jos on tottunut johonkin niin voi olla vaikea sopeutua (mutku itellä lastenhoitoapua 1/20 ja rahaa 1/2 niin aina ei myötätunto riitä).
Tykkään molempien talojen äideistä, tekstistäni saa varmasti väärän kuvan, ja yritän olla hyvä ystävä, myötätuntoinen kuuntelija ja se on ok, kyllähän minäkin asioista marmatan..
Mutta. asiani oli se niinkuin alussa kirjoitin. Mitä tytölle voi sanoa, että hän ymmärtää ettei naapurien touhu kuulu ihan "normaaliin" arkeen, ja että hän ei näe nyt ihan kaikkea/kokonaisuutta.
Vai annanko olla vaan? Mietin sitä, että lapselle jää mielikuvaa noista "ihanneperheistä" ja kun kasvaa ja haluaa ehkä sellaisen iselle mutta ei ymmärrä miksi ei saa/löydä...ääh, ymmärtääkö kukaan? Vai unohtaako lapsi nuo, sen kummempaa ajattelematta?
. Jos se ihannointi alkaa mennä vähän liian pitkälle, niin voithan sanoa, että kaikissa perheissä on hyvät ja huonot puolensa ja me näemme kaikista vain sen hyvän puolen. Ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heillä olis asiat oikeasti huonosti, vaan sitä, että kenenkään elämä ei ole pelkkää aurinkoa ja ruusunlehtiä, kaikilla ihmisillä on myös huonoja päiviä ja hetkiä elämässä.
