minä putoan

[liisa]

Taas kerran riita.

Kuka neuvoisi minulle miten pitää puhua omalle aviomiehelleen, ettei hän ärsyyntyisi?

Olemme olleet aviossa yli 30 vuotta.Lapset jo maailmalla.
Minä olen löytänyt harrastuksen yhteiskunnallisten asioiden hoidosta, on paljon menoja ja kokouksia sekä yön yli poissaoloja.Mieheni ei ole kiinnostunut tekemisistäni tippaakaan, hän sanoo, että hoida hommasi, äläkä puutu hänen tekemisiinsä.Siis ihannetila ehkä jonkun mielestä.Pitäisikö olla tyytyväinen?Saan harrastaa vapaaasti, eikä toinen välitä.Silti kuulen jatkuvasti vihjailuja, kyllä ne reissut tiedetään tyyliin...Pettänyt häntä en ole kertaakaan näillä reissuillani.

Kärsin jatkuvasti huonoa omaatuntoa menoistani joista kuitenkin pidän ja olen niissä saavuttanut arvostusta.Huono omatunto ehkä johtuu siitä, että mieheni on paljon yksin kotona.Kuitenkin, vaikka minäkin viettäisin illat kotioloissa, ei meillä mitään puhumista olisi, koska en uskalla oikein mitään ottaa puheeksi, ettei hän ärsyynny.Hänellä on raskas ammatti, jonka taakse hän usein menee kun huomaa hermostuneensa turhasta.Kun taas oli sitä ja tätä töissä...

Miehelläni on harrastus, joka vie hänen arki aikaansa vähän, mutta sitten kun hän lähtee harrastuksen pariin, siinä mene aina muutama päivä, ellei pari viikkoakin. Ne ovat mielestäni aina olleet ok.Silloinkin kun lapset olivat pieniä.

Eilinen riita tuli siitä kun hän ilmoitti menevänsä pomon luokse saunaan erään tilaisuuden jälkeen.Kysyin, miisä pomo asuu.Hän vastasi ettei tiedä.Minä sitä sitten ihmettelin, että onpas kummaa, saunaan menossa eikä tiedä mihin.Sain kuulla olevani yksinkertainen, tyhmä vanha nainen, jälleen kerrran.

En tiedä syytä miksi annan hänen kohdella minua näin.Olen yrittänyt käydä perheterapiassa, yksin, mieheni ei sinne lähde, sillä hänen mielestään ongelmat perheessä ei kuulu muille ja ne on selvitettävä omassa piirissä.Mutta kun siitä aletaan selvittämään tulee riita..
Kerran hän mainitsi, että voisi lähteäkin, syynä se, että minäkin kuulisin kuinka kaikki vika on minussa.
Eilen hän toisti samaa ja kun kerroin lähteväni ilomielin hänen kanssaan terapiaan vaikka sitten kuulisinkin kaiken vian olevan minussa,hän perui sen taas.

Nyt olen pikku hiljaa murentumassa, sillä alan uskoa olevani tyhmä ja yksinkertainen.

Miksi en pääse tästä miehestä eroon?Osittain siitä syystä, että pelkään reaktiota, mitä hän sitten tekee kun tulee jätetyksi.
Osittain siksi, että meillä on kuitenkin perhe olemassa, jossa kaikki materiaalinen on kunnossa.

Oen hukassa itseltänikin..

 

[Riitu]

Liisa pieni, luehan tuo kirjoituksesi ajatuksen kanssa vielä muutamaan kertaan läpi.Lue se niin kuin olisit minä.

Luulen että saat vastauksia kysymyksiisi..

 

[liisa]

Minulla on ajatukset niin hakoteillä tällä hetkellä.En yksinkertaisesti jaksa ajatella.
Kertoisitko Riitu, mitä sinulle tuli mieleen.

 

[peukut!]

Klassinen tapaus miehestä, joka haluaa että vaimo pysyisi kotona, eikä olisi ihmisenä parempi häntä itseään.
Kuinka vaimo saadaan pysymään aisoissa sitten?
HYVIÄ NEUVOJA MIEHELLE:

1. Älä ole tietävinäsikään vaimon kiinnostuksen kohteista. Käyttäydy kuin tietäisit jo etukäteen kaikki mitä muija yrittää kertoa, ole kuin sinulla olisi jotain salaista elämäntietoa, jonka myötä tiedät myös kaikki vaimon ponnistelut turhaksi hapatukseksi. Anna ymmärtää, että et jaksa kuunnella häntä.

2. Ole marttyyri. Näin vaimolle tulee niin paha mieli, että hän ei enää saa nautintoa tekemisistään kodin ulkopuolella. Helpompi olla kotona, kuin olla poissa ja pahalla mielellä. Tämä keino on mahdollinen naisen sisäänrakennetun ja luonteenomaisen empatian ansiosta.
Hänellä kiinnostaa poikkeuksetta toisen tunteet, joten sinun mökötyksesi ei jää huomaamatta häneltä.
Periaatteessa helppoa, kun ei tarvitse tehdä mitään, olla ja katsella vain hapan ilme naamassa. Vaimon omatunto hoitaa loput puolestasi.

3. Syytä vaimoa pettämisestä ja epärehellisyydestä: mikään ei ole naiselle kamalampaa, kuin hänen vilpittömyytensä kyseenalaistaminen. Naiselle tulee hillitön kiire vakuuttaa sinut rakkaudestaan ja rehellisyydestään, näin hänen energiaansa alkaa kulua siihen sillä seurauksella, että hänen jaksamisensa ehtyy muissa toimissa. Kun edelleen epäilet vakuutteluista huolimatta, vaimosi masentuu ja alkaa luistaa tekemisistään yhä enemmän. Hän tuntee itsensä pahaksi ihmiseksi, koska hänet on jo kotona opetettu että tuhma tyttö saa rangaistuksen, hän on siis tuhma. Hän alkaa vihata itseään, ja tuntemaan syyllisyyttä ajatuksistaan. Luonnollisesti hän alkaa myös salaa vihata sinua, ja tämä lisää hänen kuormaansa. ""Olen nainen joka vihaa miestään. Voivoi. Minut pitäis ampua"", hän sanoo aamuisin itselleen.

4. Älä anna vaimon raahata sinua pariterapiaan. Terapeutti todennäköisesti (kuten kuka tahansa ulkopuolinen) näkee suoraan lävitsesi, koska heillä ei ole sinuun empatiasuhdetta. He säälivät vaimoasi ja alkavat terapoimaan sinua.
Vältä sitä viimeiseen asti, sillä vaimosi saa vain lisävoimia huomatessaan, että kaikki ei ole hänen syytään, vaan kyse on sinun pelaamistasi peleistä.

5. Mäkätä, syyllistä, jahtaa, kiukuttele, valita, ärhentele, pidä mykkäkoulua, ole vastenmielinen, valita seksinpuutetta, nälkää janoa kylmää, aina kun vaimosi yrittää lähteä johonkin. Jatka tätä hamaan vanhuuteen saakka, koska kun vaimosi ei enää jaksa rientää ja kehitttää itseään, hän palaa juurilleen ja opettelee taas paistamaan pullaa sinulle. Hänen elämänsä pienenee ja hän on tyytyväinen jos saa aikaiseksi viikkosiivouksen, aterian valmistuksen ja pienen iltapesun.

Kampaajalla käynnit ja vaateostokset vähenevät, eikä masentunut ja rumaksi itsensä tunteva vaimo enää kehtaa lähteä ulos. Silloin hän on sinun armoillasi, ja riippuvainen sinuun rohkaisustasi ja kannattelustasi. Tunnet taas itsesi mieheksi. Toisaalta sinulla on myös valta nujertaa hänet pienellä sanalla tai eleellä, jotta hän pysyy aisoissa. Tehtävä suoritettu.

 

[jiiu]

Kuulostaa siltä, että vuosien saatossa miehesi on onnistunut murtamaan itsetuntosi syyllistäen ja syyttäen...

Miehesi käytös vaikuttaa ristiriitaiselta: ei muka välitä mitä teet, mutta silti on mustasukkainen ja mielikuvitus laukkaa jne.

Oireet viittaavat pahimmillaan narsistiin tai työnarkkikseen, joka ei tajua omaa väsymystään.

Mun mielestä tilanteenne on jo niin vaikea, ettei siihen kotikonstit auta. Vaihtoehdot ovat karut: terapia (jonne miehesi ei ilmeisesti edes halua tulla) tai asumusero eli ns. time-out, jotta molemmat JOUTUVAT miettimään mikä elämässä on oikeastaan tärkeää.

 

[nainen40]

Tekstistäsi saa vaikutelman, että olet nainen, joka tulee toimeen omillaan, jolla on työ -ja harrastusasiat kunnossa, lapset jo maailmalla, jne. Miksi ihmeessä tuhlaat elämääsi moisen miehen kanssa? Ei materian ja kotoa jo pois muuttaneiden lasten ja heidän perheidensä vuoksi kannata mitään kulisseja ylläpitää. Kerro heille, aikuisille ihmisille, miten asiat todellisuudessa ovat, he kyllä ymmärtävät, että et ole miehesi kanssa onnellinen.

Kukaan ei päätä eikä ratkaise tätä asiaa sinun puolestasi. Miehestäsi ei, ainakaan kertomasi perusteella, ole tekemään asialle mitään.

Kaikki me eletään täällä vain kerran, miksi elämää pitäisi tuhlata siihen, että alistuu toisen nimittelyyn ja epäystävällisyyteen? Ei miksikään.

 

[meidän isi]

Meidän isämme on juuri tuollainen ap:n miehen kaltainen paska. Äitimme ei saa käydä harrastuksissa, miehethän siellä häntä vaan vikittelisivät, ja äiti näyttäisi tissejään ja antaisi pillua herkkäuskoinen tyhmä kun on, harrastuksellahan ei ole väliä , turhaa paskaa kaikki kansalaisopiston kurssit vain ovat.
Näin äiti jää kotiin. Kyllä sen lapset huomaa, miten asiat ovat. Turha teeskennellä.
Parempi ap erota, ainakin kunnes mies on oppinut olemaan kunnolla. Lapsella on vielä hirveämpää, kun tietää vanhan äitiparan olevan kotona terrorisoitavana, ja pahoilla mielin. Kohta me vaihtelemme hänen vaippojaan vanhainkodissa, ja toivomme että olisipa isä antanut hänen elää jotta olisi pysynyt toiminnallisena pidempään.

 

[Irkku]

Tuo terapiahomma ei varmasti kohdallanne toimi, niin kauan kuin kumpikin ajattelette, että siellä sitten selvitetään, kumpi oikein on se syyllinen.

Tuon takia miehet eivät mihinkään terapioihin ja parisuhdekursseille halua lähteä, kun heitä ärsyttää ja ehkä myös pelottaa juuri se, että heitä siellä sitten aletaan tikulla kaivella ja syyllistää.

Ja naiset taas ehkä liikaakin haluavat, että mies joutuisi pakotettuna kohtaamaan ja myöntämään kaikki pahat tekonsa ja syyllisyytensä. Siis näkemään kerrankin, minkälainen paskiainen oikein on ollut.

Luulisin, että väärät odotukset kummallakin.

Ensin täytyisi selvittää keskenänne, että haluatteko ollenkaan jatkaa yhdessä, ja haluatteko muutosta suhteeseenne. Jotenkin tuosta kirjoituksestasi sai sellaisen kuvan, että olette vain jotenkin ajautuneet tällaiseen pisteeseen, elämästä on hävinnyt yhteisyys ja läheisyys. Jonkinlainen yleinen elämänväsymys.

Vaadi tiukasti miestä lopettamaan perusteettomat vihjailunsa sinun harraste- ym. menoistasi. Sitten on lupa syyttää toista pettämisestä, jos siihen löytyy aihetta. Muuten ei. Ota joka kerta tiukka linja asian suhteen, kun miehesi päästää jotain tällaista suustaan. Ja vaikka sitten kuka olisi paikalla. Mutta vältä nalkuttavaa, inttävää, hyökkävää tyyliä. Sen sijaan sano joka kerta rauhallisesti, mutta tiukasti, että nuo epäilykset ovat kerta kaikkiaan aiheettomia ja syytökset vääriä. Perättömyyksien puhuminen on ehdottomasti lopetettava.

On kamalan vaikeata elää, jos toisen kanssa ei voi mistään yrittää puhua ilman, että tulee riita. Mutta jotenkinhan teidän on selvitettävä, onko yhteiselämää mielekästä jatkaa.