Minä INHOAN anoppilan ruokia :D (ihan turhis)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun anoppi ei ole omasta mielestään mikään erikoinen kokki, joten ei koskaan tee ruokaa eikä kutsu syömään. Asutaan ihan lähellä, joten kahvitellaan usein. Mulle kyllä kelpais mikä vaan - paitsi vanhentunut! Mun oma mummo tarjoaa usein monta kertaa pöydässä ja pakkasessa käyneitä tarjottavia ja kökkööntynyttä maitoa. Keksitkin maistuu ihan kaapille, kun ovat avoimessa kipossa kuukausia kaapissa. Yök.
 
Sen mitä anoppi tekee, on kyllä hyvää. Mut ku ei ne syö juuri mitään ku perunaa ja kastiketta jossa muutama lihanpala, kerran viikossa kalaa, ja joskus lasagnea, ja jotai tällasta. Salaattina kurkkua ja tomaattia, ne saa pilkkoa itse miten tykkää, talvella pelkkää pakkasesta otettua tomaattimurskaa. Joskus harvoin miehen siskon tekemää salaattia.
Ukkoki viime aikoina todennu ku sattunu käymään ruoka-aikaan sielä (ei oo syöny kuitenkaan) että ihan aneemisen näköistä ruokaa verrattuna meijän ruokiin (vaikka ei meilläkään mitään ihmeellistä ole, salaattia ja lihaa ja joskus muitaki kasviksia).

En mä kauheen mieluusti mun vanhempienkaan luo mene arkena syömään, tyyliin einespihvejä ja perunoita...ilman salaattia. Sunnuntaisin sieltä löytyy jotain laadukkaampaa, lohta tai lihapaistia ja salaattia, jotain lämpimiä kasviksia ja perunoita.
 
Mun anoppi on hyva tekeen ruokaa. Tekee tosi maistuvaa ruokaa, aika perinteista oman maansa ruokaa. Syodaan heidan luonaan ilomielin, tosin ma en ole tottunut ihan niin raskaaseen ruokaan. Onneksi han tykkaa myos tehda paljon salaatteja ja niita sitten syon kaiken lihan painikkeeksi (tai sijaan).
 
Mun anoppi tekee kohtalaista ruokaa, perusruuat onnistuu hyvin. Mutta jos paistaa lihaa niin se tekee niistä kumipihvejä paistamalla aivan liian kauan. Muutenkaan ei oikein tee koskaan mitään juhlaruokaa. Jouluna kaikki on valmista kaupasta ostettua, kinkun paistaa itse.
Yleensä anoppilassa on aina jotain keittoa tarjolla, esim. nakki, jauheliha tai kalakeitto. Ja kalana aina seitiä. Nää on ihan ok, joskus vaihteeksi vaan toivois jotain juhlavampaa sapuskaa, mutta olen tyytyväinen tähänkin.
 
Anoppilassa on periaatteessa ihan hyvää ruokaa, suolaista tosin. Paljon käyttää lihaliemikuutioita -niitä halvimpia joissa on kamala maku. Niitä menee kattlaan monta, ja erilaisia mausteseoksia myös. Uuniperunat hukuttaa johonkin keltaiseen mausteseokseen. Possu on yleensä nitriitillä punaiseksi värjättyä.

Ruoka olisi hyvää jos ei niin läträisi niiden mausteiden kanssa. Olen toivonut, kun lapset syövät siellä niin ei laittaisi mausteita. Ei ole ollut vaikutusta.

Meillä kun on niin lisäilee mausteita kattilaan kun olen laittanut ruokaa. Voisi laittaa lautaselle mutta ei. Tein kirkasta kalakeittoa (lasten suosikki), niin laittoi sinne purkin kermaa, voita ja suolaa. Siitä tuli siis eri ruoka. Rahkaan lisää noin puoli kiloa sokeria, lapset oppineet syömään sen melkein ilman sokeria.
 
Anoppi on uskomattoman hinokokki! Sulattaa pakastetun lihan juoksevan kuuman veden alla, kutsuu voileipäkakuksi sellaista jossa on ruisviipaleita, suolakurkkua ja maksamakkaraa kerroksissa ja näitä tarjoutuu tuomaan jos on juhlaa, nou thänks. Vaihtaa joka ruokalajista oikeastaan kaikki osat ja kutsuu alkuperäisellä osalla esim. munamaitoa, peuna ja porkkana siivuja on valkosipuliperunoita. Leipomuksissa melkein aina täysin palannut päällinen ja täysin raakasisus koska paistaa kaiken leivinuunissa joka on täysin liian kuuma. Ja kyllä olen itse erinomainen kokki ja leipuri.
 
Mun anoppi on lihamestari, joten kyllä syön siellä mielelläni. On niin hyvät ruuat etten kyllä itse osaisi tehdä. Onneksi käydään anoppilassa joka viikko syömässä =)
 
Täytyy sanoa etten minäkään oikein syty anopin keitoksille. Ruokana on eineksiä eikä kasviksia ole tarjolla. Joulupöydässä oli kaupan lanttu- ja maksalaatikko, keitetyt perunat, kinkku ja kaupan rosolli. En itse tykkää eineksistä ja arvostan itsetehtyä.
Appi osaa grillata ja tykkää ruuanlaitosta, joten apen laittamaa ruokaa syö ihan mielellään.
En silti eleelläkään osoita, että en jostain pitäisi ja harvoin heillä ruokaillaankaan.
 

Yhteistyössä