L
"Linnea"
Vieras
Meillä on nyt minun vanhempani kylässä, ovat olleet nyt pari viikkoa ja ovat yhteensä kolme kuukautta. Ja mulla menee hermot! Kukaan muu ei oikein jälkiänsä korjaa kuin minä ja lapset kun heitä auttaa ja muistuttaa.
Ruuan jälkeen astiat jää siihen missä niistä syötiinkin. Aamulla jos vielä nukun ja vanhempani ovat nousseet ja ottaneet aamupalaa, on kaikki niillä sijoillaan. Voit ja leikkeleet pöydällä, maitopurkit ja mehut. Jos sanon kauniisti, että jääkaappitavarat voisi laittaa takaisin, etteivät paheennu, äiti valittaa muistamattomuutta. Aina unohtuu siihen.
Äitini sentään kerää pyykkinsä koriin ja tuo sitten sen korin minulle, jos pesisin ne kun hän ei osaa meidän konetta käyttää. Kun sanon, että voin opettaa, niin hän on jo kuulemma niin vanha ettei muista viittä sekuntia pitempään.
Menen kolmen viikon päästä töihin ja nyt pelottaa jos sama meno jatkuu silloin? Onko tämä nyt joku ns. vastapalveluksen odotus siitä, että äiti on joutunut minun jälkiäni siivoamaan silloin kun olin lapsi? Vai pitäisikö minun huolestua tuosta muistamattomuudesta? Jos hänellä onkin joku sairaus joka vaikuttaa muistiin?
Ruuan jälkeen astiat jää siihen missä niistä syötiinkin. Aamulla jos vielä nukun ja vanhempani ovat nousseet ja ottaneet aamupalaa, on kaikki niillä sijoillaan. Voit ja leikkeleet pöydällä, maitopurkit ja mehut. Jos sanon kauniisti, että jääkaappitavarat voisi laittaa takaisin, etteivät paheennu, äiti valittaa muistamattomuutta. Aina unohtuu siihen.
Äitini sentään kerää pyykkinsä koriin ja tuo sitten sen korin minulle, jos pesisin ne kun hän ei osaa meidän konetta käyttää. Kun sanon, että voin opettaa, niin hän on jo kuulemma niin vanha ettei muista viittä sekuntia pitempään.
Menen kolmen viikon päästä töihin ja nyt pelottaa jos sama meno jatkuu silloin? Onko tämä nyt joku ns. vastapalveluksen odotus siitä, että äiti on joutunut minun jälkiäni siivoamaan silloin kun olin lapsi? Vai pitäisikö minun huolestua tuosta muistamattomuudesta? Jos hänellä onkin joku sairaus joka vaikuttaa muistiin?
