Supistus kipu on jotain ihan käsittämätöntä, kuin paistettaisi elävältä ja se ponnistus kipu on siis........ |O |O |O voi tsiisus, en halua edes muistella (kolme viikkoa synnytyksestä )
Alkuperäinen kirjoittaja Pohjantahdenalla:Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Munmielestä lääkkeellinen miljoona kertaa pahempaaSynnytyksessä sentään pysty ponnistamaan tuossa ei auttanut mitkään kipupiikit sun muut.Ei enää ikinä kiitos!
Mua myös sattui tosi paljon se tyhjennys; laitoin lääkkeet kotona. Sain muistaakseni kaksi Panacodia, eihän ne mihinkään riittäneet.
Synnytys olisi piakkoin edessä, saas nähdä kuinka siitä selviytyy.. :|
ihmiset kokee kivun niin erilailla,kyllä supistukset helvetin kipeetä tekee,mutta henkiin jää. onneks on kipulääkkeitä. itse oon vaan ne aina saanu niin myöhään että oon todella kärsinyt sitä odotellessa. ja epidurralin laitto on aika hankalaa niiden kipujenkassa,itse epiduraali ei satu. jos väliliha leikataan,puudutetaan. ketään ei leikellä ilman puudutusta. ponnistusvaihetta pelkäsin eniten. esikoista ponnistin 15min ja kuopusta 5min. kun sen oivaltaa miten ponnistaa niin se on "helppoa". mitään synnytys suunnitelmia ei kannata pahemmin tehdä,asennoituu vaan että se menee omalla painollaan ja siellä on asiantunteva väki sun takia ja sua auttamassa. jos askarruttaa kysyt ja pyydät helpotusta kipuihin. tärkeintä olis pystyä kokoon itsensä vaikka sattuu.
P
pohjantähdenalla
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:Alkuperäinen kirjoittaja Pohjantahdenalla:Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Munmielestä lääkkeellinen miljoona kertaa pahempaa
Mua myös sattui tosi paljon se tyhjennys; laitoin lääkkeet kotona. Sain muistaakseni kaksi Panacodia, eihän ne mihinkään riittäneet.
Synnytys olisi piakkoin edessä, saas nähdä kuinka siitä selviytyy.. :|
No mulle tehtiin sairaalassa tyhjennys.Mä oon todellakin sitä mieltä että synnytys on paljon helpompaa/kivuttomampaa.Elä pelkää synnytystä! :hug:
Alkuperäinen kirjoittaja nättitähti:
ei kannattas yleistää..ketään ei leikellä ilman puudutusta..välilihan leikkaus oli aivan tajuttoman hirveä kokemus..tekijänä oli kätilöopiskelija joka paniikissa kun sydänäänet laski ja kätilö huusi vieressä ja minä kiljuin hysteerisenä |O
Täällähän on kunnon kauhukertomuksia B) Mä en omaa synnytystäni ihan noin muista (aikaakin vasta 6 vk). Tuli 2. asteen repeämät ja ilman puudutusta ponnistusvaihe, en kyllä noteerannut kipua oikeastaan ollenkaan, kun piti keskittyä siihen tekemiseen/ ponnistukseen. Avautumisvaiheen supistukset oli pahimpia kun lapsvedet meni, mutta siihenkin toi epiduraali pikaisen helpotuksen. Nukuinpa siinä vielä muutaman tunninkin 
Ei tullut traumoja synnytyksestä, menisin uudestaankin.
:hug: niille, keillä ollut hurjan kivulias synnytys, tää ei ollut v**lua heille...
Ei tullut traumoja synnytyksestä, menisin uudestaankin. :hug: niille, keillä ollut hurjan kivulias synnytys, tää ei ollut v**lua heille...
Sattuu niin supistukset kun se ponnistuskin ja sattu muuten ihan tosissaan. Repesin et sekin teki varmaan lisää kipua, mut onneks sen kivun unohtaa hyvin pian synnytyksen jälkeen.
P
pohjantähdenalla
Vieras
Ei sitä voi toiselle selittää miltä ne tuntuu. Ite oon kolma poikaa synnyttäny enkä vieläkään osaa sanoa,et miltä ne tuntuu. Sattuu,mut en mitenkään vertais mihinkään menkkakipuihin. Edes potenssiin miljardi. Tai sitte mun menkkakivut on aina ollu erilaisia.. Itellä oon ne tunnistanu siitä lähinnä,et se tulee sillai vähän kasvavasti ja sitte hetken sattuu ihan tolkuttomasti ja sit se hellittää. Jotenki ihan ko se sillai puksuttais ylitte ko joku rekka..tai sata rekkaa..
J
Jees!
Vieras
Avautumissupparit tuntuu siltä, kuin koko kroppa kainaloista alas päin olisi tulessa. Joka paikkaan koskee! Ponnistusvaihe tuntuu siltä kuin yrittäisit pask..taa jalkapalloa eli tuntuu et repeät kahtia!! Mut silti vain jälleen kohta edessä sama koitos! 
N
nina
Vieras
no on kyllä synnytys tuhat kertaa pahempi kun lääkkeellinen tyhjennys!
jestas mitä peetä koittaa väittää muuta. synnytyksessä on kuitenkin synnytettävä usean kilon möhkäle. tyhjennys oli pientä nipistelyä synnytykseen verrattuna!!!
jestas mitä peetä koittaa väittää muuta. synnytyksessä on kuitenkin synnytettävä usean kilon möhkäle. tyhjennys oli pientä nipistelyä synnytykseen verrattuna!!!
P
pohjantähdenalla
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Ja takaisin iso vasullinen takaisin :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug:
Hyvin kaikki menee! :hug:
P
pohjantähdenalla
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja nina:
Kokemuksia on erilaisia ja jokaiselle yksilöllisiä,joten enpä sanoisi että olisi tota peetä..
Muita vastauksia lukematta:
Mulla supistukset tuntui lähinnä alaselässä ihan kuin olisi aivan hirveät menkkakivut! Kyllä se nyt sattuu ja tuntuu ikävältä, mutta ainakaan mulla ne ei olleet mitään sietämättömiä. Varsinkin kun osasin hyvin ilokaasu-tekniikan niin se auttoi =)
Ponnistuksessa en oikeastaan tuntenut kipua, se oli vain sellaista todella ärsyttävää paineen tuntua ja tuntui siltä kuin yrittäisi p*skantaa jalkapalloa eikä mitään tapahdu (vaikka tosiasiassa tyttö kuulemma liikkui koko ajan ponnistusten aikana synnytyskanavassa eteenpäin... )
Eli en oikeastaan osaa vastata, että kumpi on pahempaa. Molemmat vaiheet niin erilaisia ja varmaankin yhtä ärsyttäviä
Mulla supistukset tuntui lähinnä alaselässä ihan kuin olisi aivan hirveät menkkakivut! Kyllä se nyt sattuu ja tuntuu ikävältä, mutta ainakaan mulla ne ei olleet mitään sietämättömiä. Varsinkin kun osasin hyvin ilokaasu-tekniikan niin se auttoi =)
Ponnistuksessa en oikeastaan tuntenut kipua, se oli vain sellaista todella ärsyttävää paineen tuntua ja tuntui siltä kuin yrittäisi p*skantaa jalkapalloa eikä mitään tapahdu
(vaikka tosiasiassa tyttö kuulemma liikkui koko ajan ponnistusten aikana synnytyskanavassa eteenpäin... )Eli en oikeastaan osaa vastata, että kumpi on pahempaa. Molemmat vaiheet niin erilaisia ja varmaankin yhtä ärsyttäviä
W
Wheeeee
Vieras
OT Ihmettelen vain eikö tyhjennykseen saa kunnon lääkkeitä kun ei ole vauvalle vaaraa? Varmaan ero on aikamoinen siinäkin millä viikoilla tyhjennys tehdään?
V
Vieras
Vieras
Sellainen v:n muotoinen polttava kipu vatsan molemmin puolin, vikat avaavat supparit siis. Kuin olisi joku rauta polttanut tonne alas asti. Ne oli jo kamalia. Mutta siinä vaiheessa oli jo ponnistus lähellä. Ja ponnistaminen oli musta helpointa koko hommassa. Jos alusta asti miettii niin supistukset oli sellaista kerta kerralta pahenevaa polttamista/kiristystä tossa mahassa. Sellaista että siihen joutui keskittymään, ei pystynyt ajattelemaankaan mitään muuta.
V
vieras
Vieras
Mulla kakkosesta supistukset tuli reisille,se oli vielä pahempaa kuin vatsaan tulleet supistukset. pahin oli siltikin se vaihe kun pää tuli läpi, muutama tikki tuli mutta ilman puudutuksia se oli jotain sanoinkuvaamattoman tuskallista, aivan kuin koko alapää olisi lentänyt avaruuteen.
Y
yhden äiti myös
Vieras
Mulla käynnistettiin, en kuitenkaan koko aikana tuntenut supistuksia enkä ponnistamisen tarvetta. Eikä koko raskausaikanakaan supistellut. Mutta avautumiskivut tunsin, ihan kuin perse meinasi haljeta.
?
....
Vieras
Kyllä sen todellakin tietää, kun synnytyssupistukset alkaa Ei voi erehtyä!
Mutta, sanoisin että se on kovuudestaan huolimatta positiivista kipua. Ainakin kun ei ole kipulääkitystä. Luonto hoitaa: kipu on niin kovaa, että se vie ihmisen toiseen maailmaan ja ajantajukin katoaa. Aika menee tuskista huolimatta kuin siivillä, seuraat pikkaisen ulkopuolisena tapahtumia ja tältä kivulta ei enää eppareita eikä repeämiä huomaakaan. Ja mikä ihaninta, kipu loppuu lapsen synnyttyä kuin seinään. Mutu-tuntumalla synnytyskin ilman tehoavaa kivunlievitystä sujuu joutuisammin kuin epiduraaleilla. Pahin vaihe on aina ollut itse synnytyksestä ja eppareista toipuminen.
Ei voi erehtyä!Mutta, sanoisin että se on kovuudestaan huolimatta positiivista kipua. Ainakin kun ei ole kipulääkitystä. Luonto hoitaa: kipu on niin kovaa, että se vie ihmisen toiseen maailmaan ja ajantajukin katoaa. Aika menee tuskista huolimatta kuin siivillä, seuraat pikkaisen ulkopuolisena tapahtumia ja tältä kivulta ei enää eppareita eikä repeämiä huomaakaan. Ja mikä ihaninta, kipu loppuu lapsen synnyttyä kuin seinään. Mutu-tuntumalla synnytyskin ilman tehoavaa kivunlievitystä sujuu joutuisammin kuin epiduraaleilla. Pahin vaihe on aina ollut itse synnytyksestä ja eppareista toipuminen.
I
IhanaValo
Vieras
Oli ne avautumissupparit melkoisen rankkoja, ei siinä paljoa mikään auttanut. Sattui alamahaan,alaselkään ja jalkoihin otti kans. Ekassa synnytyksessä en päässyt ees sängystä jakkaralle suppareiden takia..jalat oli ihan voimattomat. Mie oon vaan makaillu sängyllä avautumisvaiheitten ajan, kaurapussin ja ilokaasun kans..tosin tuo kaasukin teki vaan pahan olon, ei apua siitä.
Kaksi oon synnyttänyt, ja molemmilla kerroilla oon ollut ihan varma että on vaan "isompi hätä" eikä mitään vauvaa tulossa. Onneks kätilö on tarkastanut tilanteen ennen kuin menin vessaan.
Miusta se ponnistusvaiheen kipu on erilaista, silloin se ei sinällään ollut kipua, vaan semmoinen inhottava ja pakottava tunne..siis kun on vaan pakko ponnistaa vaikka sattuu ja tuntuu inhalle :x
Sit kun vauva on maailmassa, ja makaa siinä sängyllä ja ne laittaa sen tuhiskon siihen paidan alle(se muuten oli ihanin osa koko hommassa)...sit alkaa se jalkojen tärinä. Viimeks piti jonkun melkein pitää niistä kiinni, että kätilö sai tikattua muutaman tikin alapäähän. Voi jessus sitäkin, tuntui kuin olis jossain horkassa ollut..
Kaikkeen sitä suostuukin.. :snotty:
Kaksi oon synnyttänyt, ja molemmilla kerroilla oon ollut ihan varma että on vaan "isompi hätä" eikä mitään vauvaa tulossa. Onneks kätilö on tarkastanut tilanteen ennen kuin menin vessaan.
Miusta se ponnistusvaiheen kipu on erilaista, silloin se ei sinällään ollut kipua, vaan semmoinen inhottava ja pakottava tunne..siis kun on vaan pakko ponnistaa vaikka sattuu ja tuntuu inhalle :x
Sit kun vauva on maailmassa, ja makaa siinä sängyllä ja ne laittaa sen tuhiskon siihen paidan alle(se muuten oli ihanin osa koko hommassa)...sit alkaa se jalkojen tärinä. Viimeks piti jonkun melkein pitää niistä kiinni, että kätilö sai tikattua muutaman tikin alapäähän. Voi jessus sitäkin, tuntui kuin olis jossain horkassa ollut..
Kaikkeen sitä suostuukin.. :snotty:
N
nou moo, nevö
Vieras
Ei se kipu mulla ainakaan loppunut vauvan syntymään. Tuskaa se oli se istukan painelu ja synnyttäminenkin, puhumattakaan melkein 30 tikin ompelusta. Supistukset oli selässä ja ihan hirveitä, ponnistuksessa lähti taju kun vauva jäi jumiin ja kätilönpihdit on yhtä helvettiä.