En muista olinko varsinaisesti baarissa, mutta illanviettoon kavereiden kanssa lähdin ekan kerran, kun vauva oli 2 tai 3 kk.
Kivaa oli.
Baarissa ja illanvietoissa olen käynyt koko lapsen iän (nyt lähes 6 vee). Välillä käyn enemmän, välillä vähemmän. En kuitenkaan joka viikko, tai joka toinenkaan.
Oon kai joku alikehittynyt yksilö, koska musta on kivaa istua iltaa kavereiden kanssa ilman lasta, vaikka oonkin jo kolmekymppinen.
En varsinaisesti ryyppää, vaikka vähän alkoholia vapaailtoina otankin.
Lapsi on mun vapaailtoina isällään, mummolla tai mun uuden mieheni kanssa.
Itsekkin muistan, että pienenä ollessani, äiti kävi silloin tällöin tyttöjen illassa. Mitään negatiivista ei noihin muistoihin liity. Pikemminkin oli hauskaa viettää aikaa isän tai jonkun muun tutun aikuisen kanssa ilman äitiä. Äitini kävi jopa ulkomailla ilman meitä lapsia, kun olimme alle kouluikäisiä. Äidillä olu myös viikoittain muita harrastuksi. Olimme aivan normaali perhe, eikä meille lapsille mitään vahinkoa noista koitunut.
Mun mielestä on huolestuttavaa pikemminkin se, jos äiti ei ota vuosikausiin yhtään omaa aikaa.