Milloin sulla on ollut elämässäsi huonoin olo henkisesti?

Faijan kuolema 2003

 

Äidin kuolema hoitovirheeseen -94 ja niihin aikoihin liittyvät monet raskaat tapahtumat.

 

Hmm no kun isä kuoli niin silloin ja myös ollessani seurustelusuhteessa erään pöljän kanssa yli 5v, ja sitten alkuraskauden masikset ja esikoisen lyhyt babyblues.
Laitoin kaikki noi sillä en tiedä mikä vie voiton. Varmasti isän menetys mutta kyllä noi muutkin oli kovia paloja.

 

Lapsuudessa, siitä asti kun muistan jotain - siihen asti kun pääsin pois kotoa... tosin eipä juuri ole sen jälkeenkään helpottanut. 2000 vuodesta alkaen taas jyrkkää alamäkeä jolle ei loppua näy, kun lapsuus alkoi palautua muistiin.

 

11.12.1996 - -> jokunen tovi meni aika heikosti....

 

Tässä ihan muutamien kuukausien sisällä... Nyt on parempi, en edes tiedä miksi, ihan muutaman päivän ollu selvästi parempi, oikeastaan todella hyvä!

 

huhtikuu 2006-heinäkuu 2006, kun ukko oli pelleillyt oikein urakalla..

 

Silloin kun olin suhteessa jossa sain turpaan joka kerta kun olin "sanonut väärin", "suutuin", tai olin muuten vaan "ansainnut" sen... Onneksi ei tartte enää elää tollasessa suhteessa.

 

n. vuodenvaihde -05 etiäpäin kesään -06.. ¨

 

Kun erosin esikoisen isän kanssa. Ex:n harrastama henkinen väkivalta, kun jouduttiin vielä jonkun aikaa samankaton alla asumaan, huonontunut taloudellinen tilanne ja se että jäin ihan totaalisen yksin vastuuseen pienestä lapsesta.
Onneksi aika pian tuli nykyinen mukaan kuvioihin jakamaan vastuuta lapsesta ja taloudesta ja pikkuhiljaa alkoi nuo henkiset haavatkin parantumaan :heart:

 

kesä 2004-kesä 2006 noin suurin piirtein. masennus, ja kun se melkeen oli voitettu, lääkityksen lopetus ja syn.jälk.masennus. mut nyt jo paaljon paremp!

 

Lapsuudessa isäni kuoleman jälkeen. Ja aikuisuudessa ennen eroa edellisestä avoliitostani.

 

Vanhempien luona asuessani.

 

Koulukiusatuksi joutuminen alakouluaikoina, meinasin jopa itsarin tehdä, kiitos kusipäisten luokka"tovereitteni"!!!!!