Milloin on parempi, ettei lapsi tapaa isäänsä?

Toisen ketjun innoittamana: mitkä on "tarpeeksi painavia" syitä siihen, ettei ole lapsen edunmukaista, että hän tapaa isäänsä? Milloin on oikein, että lähivanhempi estää lapsen ja etävanhemman tapaamiset? Mielipiteitä, kokemuksia..?

 

Jos ei etää kiinnosta lapset, on väkivaltanen... Onko se sillon lapsen edun mukaista?
Mulla on nyt sellanen tilanne että mä en aijo ottaa yhteyttä lasten isään. Saa ite soitella ja sopia tapaamisensa. Mä en enään jaksa. Onko se sitte tapaamisten estämistä? Välinpitämättömyyttä pikemminki... Varmaan oon julma äiti, mutta niin on asiat nyt.

 

Mun lapsen isä on hyvin ankara ja ilkeä lapselleen. Siksi toivon tapaamisia mahdollisimman harvoin. Onneksi näin onkin, isää ei lapsensa kovin paljon kiinnosta.

 

Mun lapseni isä on kertonut, että tunteet lasta kohtaan ovat kuolleet (mun nähdäkseni niitä ei ole koskaan ollutkaan).

Hän ei kykene ottamaan tytön tunteita huomioon saati ajattelemaan hänen parastaan.

Mä en ole estämässä häntä tapaamasta tyttöä, mutta hän ei ole sitten heinäkuun halunnut tyttöä tavata. Mikä mun mielestä osoittaa aikamoista kylmyyttä, sillä hän on kuitenkin ollut tytön elämässä alusta asti mukana, olimme yhdessä siihen saakka että tyttö oli lähemmäs 2 vuotta. Mutta mä olen helpottunut tästä, sillä ex saa mut ahdistumaan niin pahasti ettei kukaan koskaan. Hänellä on persoonallisuushäiriöitä ja hän osaa vedellä just oikeista naruista, että saa mut voimaan huonosti. Ja mä uskon että tyttö voi paremmin, kun äitikin voi hyvin. Toki mun sydäntä koskee tytön puolesta silloin kun ikävöi isäänsä. Mutta se ihminen on tuonut sekä mulle että tytölle niin paljon huonoa, että mä koen omat ajatukseni asiasta inhimmillisiksi, vaikka en välttämättä oikeiksi.

 

Jos ei etää kiinnosta lapset, on väkivaltanen... Onko se sillon lapsen edun mukaista?
Mulla on nyt sellanen tilanne että mä en aijo ottaa yhteyttä lasten isään. Saa ite soitella ja sopia tapaamisensa. Mä en enään jaksa. Onko se sitte tapaamisten estämistä? Välinpitämättömyyttä pikemminki... Varmaan oon julma äiti, mutta niin on asiat nyt.

sama homma. mä en myös ota yhteyttä, eipä ole hänestäkään kuulunut. laps isällään vimeksi n 1/2 vuotta sitten. ei edes soita lapsen omaan puhelimeen. eli välinpitämätön/tunteeton isä.
ei se ole tapaamisen estämistä, itsehän hän on valinnut tiensä.

 

Ei munkaan mielestä ole tapaamisen estämistä jos lähivanhempi ei pidä yhteyttä etävanhempaan. Kyllä se sit on ihan siitä etästä kiinni jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta, jos kuitenki esim puhnro on tiedossa jne.

 

Ei munkaan mielestä ole tapaamisen estämistä jos lähivanhempi ei pidä yhteyttä etävanhempaan. Kyllä se sit on ihan siitä etästä kiinni jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta, jos kuitenki esim puhnro on tiedossa jne.

harmi vaan kun joskus on myös sellasia lähivanhempia jotka eivät vastaa puhelimeen jos etävanhempi soittaa... eikä soittele takasin...