[QUOTE="vieras";28138305]No turhaan kannattaa alkaa odottaa, että se tunne sieltä palaisi, kun mistä sen tietää, jos ei palaakaan? Itse menin naimisiin miehen kanssa, vaikka tiesin, etten oikeasti halua olla hänen kanssaan, mutta olin nuori ja tyhmä. Eikä se siitä ajan kanssa mihinkään muuttunut.
Ap naimisiin menolla köytät vaan ittes tiukemmin siihen mieheen, mutta älä häntä alttarilla jätä. Mieti nyt, sehän olisi kamalan traumaattista. Puhu tai kirjoita sille miehelle.[/QUOTE]
ai no mä menin naimisiin mieheni kanssa vaikka rakkauden tunnetta en tuntenut,tahdoin rakastaa(toki olin niin väsynyt kun en ollut moneen kk nukkunu ku pätkiä yöllä,että uskon tuon tunteettomuuden,joka oli siis ihan kaikkia kohtaan johtuvan siitä), vauva alkoi nukkua yönsä ja yks ilta mä vaan tajusin katselevani miestä ja ajattelevan että kylläpä rakastan tuota miestä. toki tein sen verran tuon tunteen eteen että pidin läheisyyttä yllä normaalisti, eli halittiin pussattiin ja nukuttiin lähekkäin,jopa harrastettiin seksiä. ja voin sanoa että vuosien aikana tuo rakkauden tunne on vain voimistunut!
eli en kehota ap:ta menemään naimisiin noiden tunteiden kanssa,mutta kehotan hänte menemään terapeutin luo jotta selviää miksi hän tuntee näin! onko tämä viime hetken pakokauhua vai kenties sitoutumiskammoa.. onk ovika miehessä, suhteessa vai aloittajan omassa päässä!
