Milloin muilla kääntynyt perätilasta oikein päin???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Käääääk
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä oon lueskellut (kun perätilapaniikissani olin) keskusteluita, ja aika monikin kertoi että käännettiin vaikka oli etuseinäistukka. Varmaan riippuu vähän talon tavoista...
 
Vauvaa voi yrittää saada itse kääntymään parillakin asennolla. Ensimmäinen ja helpompi on ns. islamilainen rukouskumarrus, eli kontallaan pylly pystyssä ja pää ja kyynärpäät lattiassa, ideana on siis että selkä on etukumarassa. Tätä ainakin minulle suositeltiin neuvolasta. Tässä voi olla niin kauan kuin hyvältä tuntuu, ehkä keskimäärin vartin kerrallaan voisi kuvitella jaksavansa. Toinen mitä voi kokeilla on silta tyynyillä tuettuna, eli siis selinmakuulta nostaa itsensä siltaan (selkä ylös alustasta) ja pyytää sitten vaikka miestä tunkemaan tyynyjä selän alle jottei tarvitse sentään lihasvoimin tätä asentoa pitää.

Muistelen nähneeni jossain jenkkiohjelmassa myös sellaisen keinon, että vauvaa koitettiin saada liikkumaan jääpussin avulla. Siinä vatsan päälle asetettiin esim. pakastehernepussi, ja ideana oli että vauva koittaa väistää tätä kylmää siirtymällä pois edestä. Pussin avulla sitten yritettiin ohjata vauvaa väistämään oikeaan suuntaan, eli saamaan päätä alas. Ei onnistunut ainakaan sillä esimerkkimammalla, ja muutenkin tuntuu jotenkin hurjalta kylmällä häiritä vauvan asentoa. En siis menisi itse kokeilemaan.

Vielä synnytystavasta. Sain siis esikoiseni sektiolla, vieläpä hätäsellaisella, ja toivuin todella nopeasti. Söin kipulääkkeitä vain kolme päivää, jonka jälkeen olin täysin ok, piti jopa hieman toppuutella liikkumisen kanssa, kun en meinannut malttaa ottaa tarpeeksi rauhallisesti. En usko että toipuminen perätilasynnytyksestä olisi voinut olla yhtään helpompaa, päinvastoin! Itse asiassa ihan normaalisti synnyttäneet huonekaverit näyttivät olevan kipeämpiä kuin minä, ainakin toinen heistä jonka vauva oli painanut yli 4kg, eli repeämät olivat ilmeisesti pahat. Myös perätilassa on isompi riski repeämille, koska pää ei tule edeltä venyttäen kudoksia (niin kuin luonto on tarkoittanut), joten pään viimein tullessa ulos pitää yhtäkkiä venyäkin ihan maksimiin nopeasti.

Tälläkin kertaa olen täysin sektion kannalla ellei vauva käänny ajoissa raivotarjontaan, sillä varsinkin suunnitellussa sektiossa voidaan paljon paremmin ottaa kaikki riskit huomioon, kun taas perätilan synnyttäminen saattaa päättyä joka tapauksessa sektioon komplikaatioiden vuoksi, eikä silloin ehkä ole aikaa tehdä kaikkia "vimpan päälle". Mutta jokainen päättää tietysti itse, ja jo alakautta synnytäneille perätilasynnytys on varmasti hyvä vaihtoehto, mikäli sitä lääkäritkin suosittelevat.
 
Joo, mun terkkarin mukaan riippuu kuulemma paljon lääkäristäkin, toiset tykkää yrittää kääntää ja toiset ei ole niin hanakoita. Jotkut katsoo heti että ei kannata edes yrittää ja toiset on optimistisempia. Ja varmaan toiset on taitavampia kuin toiset..
 
minulla tehtiin kaantoyritys vaikka istukka edessa, gynekologi sanoi ettei se ole este kaantoyritykselle, kyseessa olikin hyvin kokenut laakari joten yrittavat lienee taitojensa mukaan sitten. ilmeisesti lapsiveden vahyyden vuoksi ei kaantynyt, kavi vaan hirveesti (toisilla ei satu ollenkaan). jokatapauksessa kaantoyritys sai aikaan supistukset ja 2 paivan sisalla oli tarkistuskaynti ja gynekologi ehdotti etta tehtaisiin sektio samantien, synnytys olisi jo kaynnissa. alatiesynnytys olisi vaarallinen koska esim napanuora kaulanymparilla ja vauvalla kerkeaa paa muotoutumaan ilmeisesti pyoreammaksi jos on koko ajan peratilassa. siita 2 tunnin paasta olikin jo vauva nahnyt paivan valon, kaikki kavi siis parhain pain. sektiotakaan turha pelata.
 
Voi olla, että ymmärsin neuvolatädin puheen väärinkin, siis siitä, että istukan sijainti vaikuttaisi jotenkin kääntöyritykseen. Muistelen vain, että hän totesi jotenkin " Istukka takaseinässä, juu, voidaan kokeilla kääntää rv 36."

Olen jo kerran synnyttänyt, alateitse, joten tiedän millaista se on. Minulla toipuminen kesti aika kauan, joskaan ei repeämien vuoksi. Siinä nyt oli kaikenlaista muuta: oireileva eppariarpi, matala hemoglobiini, alakuloa yms.
Hieman jäi pelko alatiesynnytykseen, mutta toki toivon sitä, jos vauva on tulossa oikein päin. Jos taas on perätilassa, niin kallistuisin sektion kannalle. En pelkää sektiota, sillä miten sellaista voi pelätä, josta ei ole kokemusta.
 
Mulle on nyt tänään (36+2) yritetty ulkokäännöstä, eipä kääntynyt ei.. toimenpide oli erittäin epämiellyttävä, mutta mielestäni kannatti yrittää. Tarjouduin jopa tulemaan jonain muuna päivänä uuteen yritykseen mutta lääkäri oli sitä mieltä että olisi tuo kääntynyt jos on ylipäätään kääntyäkseen. Olin jo päättänyt että toivon sektiota jos ei käänny, joten multa ei otettu edes sitä pelvimetriaa. Ihan järkevää, koska sekin on kallis tutkimus... Ja voihan tämä vauva vielä pyörähtää itsekseenkin, vaan on kuulemma epätodennäköistä. Mutta se on kuitenkin mahdollista, olen siis sen verran optimisti että toivon parasta! :)
 
En tarkalleen tiedä, millon meidän pikkuinen on kääntynyt, mutta rv 27 ultrassa perätilassa ja neuvolatädin mukaan samassa asennossa aina viikolle 33+. Silloin ultrassa todettiin olevan raivotarjonnassa ja samassa asennossa ultran perusteella nyt edelleen 35+4.
 
Tuttavapiirin lääkärit eivät suositelleet. Esikoinen syntyi sektiolla viikolla 39. Kaikki meni hyvin. Jalat olivat ihan kauhean kippurassa ja siniset. Ahtauden takia mitta oli 46cm ja neuvolassa 51cm. Istukka oli irrotettava käsin ja kohdusta löytyi väliseinämä. Todennäköisesti olisi vaurioitunut kääntämisessä jaloista. Ihana terve lapsi. Nyt sama tilanne , kukaan ei edes ehdottele kääntämistä kehostani johtuen. Lääkärin ihmeeksi lonkat ykkösellä täysin ok , tarkistettu useaan kertaan. Olen pitkä nainen , joten kohdallani ahtaus johtuu täysin kohdun rakenteesta ei pituudesta niinkuin usein väitetään.
 
Vauvalla on luontainen vietti kääntyä "oikein päin" ja kuten joku jo sanoikin niin ylivoimaisesti suurin osa kääntyy. Ainakin viikolle 32 voit odotella rauhassa ja senkin jälkeen vielä. Aikaahan vauvalla on vaikka kuinka mikäli vain mahtuu kääntymään. Kaiketi mikäli vauvalla on ok olo perätilassa tässä vaiheessa niin pysyy niin mutta toisinpäin on kuitenkin tilavampaa joten kasvaessaan mahtuu paremmin päätarjontaan. Jolloin siis tekee tietysti mieli kääntyä toisinpäin.
 
Ensikertalainen täällä kyselee...:-) Huomaako sen jotenkin itse, kun vauva kääntyy raivotarjontaan? Nyt viikkoja 24+5, joten vielä taitaa kaverilla olla tilaa kuperkeikoille;-)
 
No ainakin minä huomasin;
Viimeisin kääntyi vasta viikolla 39, oisko jostain viikolta 28-29 ollut perätilassa,
ja kun oli jo aikas iso, niin muljahduksen kyllä tunsi - koko massu lopsahti oudosti.
Tyttö syntyi sitten viikolla 41+4 pää edellä,
ei siis kääntynyt enää perätilaan.

Todennäköisesti noilla sun viikoilla on lapsella vielä
tilaa mennä suuntaan jos toiseenkin
massussa ;o)

 
Rauhoittavaa kuulla Kolmen äipältä. Itsellä tänään esikoinen rv 38+0 ja lasta on yritetty kääntää 37+6, muttei kääntynyt (eikä sattunut), lapsivettä on normaalisti ja istukka etuseinässä. Toivon hartaasti, että kääntyisi vielä itsekseen. Jos ei käänny, yritän synnyttää alateitse.

Alkuperäinen kirjoittaja Kolmen Äippä:
No ainakin minä huomasin;
Viimeisin kääntyi vasta viikolla 39, oisko jostain viikolta 28-29 ollut perätilassa,
ja kun oli jo aikas iso, niin muljahduksen kyllä tunsi - koko massu lopsahti oudosti.
Tyttö syntyi sitten viikolla 41+4 pää edellä,
ei siis kääntynyt enää perätilaan.

Todennäköisesti noilla sun viikoilla on lapsella vielä
tilaa mennä suuntaan jos toiseenkin
massussa ;o)

 
Esikoinen oli perätilassa, mutta niin täydellisessä että neuvolakortissa lukee koko matkan raivotarjonta. Pylly oli siis laskeutunut lantiokuoppaan niin että lääkärikin sanoi sen olevan pää. Perätila huomattiin vasta kun laskettu aika oli jo ylitetty ja oltiin äippäpolilla tarkastuksessa. Silloin ei tietenkään enää kääntämistä voitu yrittää. Alatiesynnytyksestä keskusteltiin mutta oma toivomukseni sektiosta otettiin heti vastaan. Kaikki meni suunnitelmien mukaan, ja toivuinkin kohtuullisen nopeasti. Poika oli reilusti yli nelikiloinen ja pää oli tyypillinen perätilaiselle, eli päältä litteä ja pitkä takaraivo (kun taas raivotarjonnassa pää muotoutuu synnytyskanavaan sopivaksi ja suipommaksi). Synnärillä kaikki kätilöt sanoivat että sektio oli oikea päätös, joka tapauksessa oltaisiin sen pään takia jouduttu sektioon, ei olisi sieltä ulos tullut ja olisi voinut lapselle aiheuttaa happivajauksen. Tämän kokemukseni jälkeen en kyllä perätilassa alatiesynnytystä suosittelisi kokeilemaan jollei sitten ole tosi pieni vauva tulossa. Meillä on nyt kakkonen tulossa, tällä hetkellä poikittain joten saas nähdä kuinka käy...
 
Mulla sekä esikoinen että kolmas on syntyneet perätilassa alateitse, välissä yksi rt synnytys. Noi perätilasynnytykset on olleet tosi hyviä kokemuksia ja paljon kivuttomampia kun rt synnytys.

Kaikki edellytykset pitää tosiaan olla kunnossa: lantion pitää olla tilava suhteessa vauvan mittoihin ja äidin pitää olla motivoitunut alatiesynnytykseen.

Halusin vaan kertoa sulle ap mun erittäin positiiset kokemukset ihan itse koettuina =O)

 
Alkuperäinen kirjoittaja toivoja:
Rauhoittavaa kuulla Kolmen äipältä. Itsellä tänään esikoinen rv 38+0 ja lasta on yritetty kääntää 37+6, muttei kääntynyt (eikä sattunut), lapsivettä on normaalisti ja istukka etuseinässä. Toivon hartaasti, että kääntyisi vielä itsekseen. Jos ei käänny, yritän synnyttää alateitse.

Heippa "toivoja"...
Täällä toinen. Nyt on 36+4 ja istualtaan se kököttää eikä näytä olevan kiire kääntyillä. Välillä se venyttelee raukeasti kinttunsa suoraksi lantiopohjaan ja johan on tunne. Mutta positiivista ainakin että masu ei ole laskeutunut, vauva on pieni ja minulla on tosi mukava olla kun ei paina mistään :)) Ehkä se vauva ajattelee minua ja odottaa viimehetkeen sitä käännöstä.
Niin, käännöstä minullekin yritettiin tällä viikolla, lapsivesi normaali, istukka takana ja vauvalla pitäisi tilaa olla mutta senttiäkään ei liikahtanut vaikka itsekseen kyllä voi vaihaa asentoa (tosin ei vahingossakaan ympäri)... :)
Itse aion myös synnyttää alateitse. Lääkärikin siitä jo mainitsi että näyttäisi olevan ihan ok mutta varmistetaan vielä magneettipelvimetrialla mitat varmuuden vuoksi. Tosin minulla on vielä toiveena kääntyminen. Usealta tutulta olen kuullut että vauva on kääntynyt vasta ihan loppumetreillä yhtäkkiä, yhden tutun vauva jopa vasta päivä ennen syntymää. Joten pidetään peukkuja toisillemme, eihän mikään ole vielä mahdotonta, vaikka kaikki vaihtoehdot onkin nyt vain hyväksyttävä varmuuden vuoksi :) Tsemppiä siis odotteluun sinnekin!! :)
 
Ap:lla ei tosiaankaan ole mitään huolta noilla viikoilla. Varsinkaan kun et ole edes ensisynnyttäjä. Uudelleensynnyttäjällä on tilaa vauvan pyöriä vielä uskomattoman paljon.

En enää edes muista tarkkoja viikkoja, kun ei ole nyt neuvolakortteja lähellä, mutta ainakin yksi lapsista istuskeli vielä rv 34-35 ja th oli sitä mieltä, ettei enää pääse kääntymään. Niinpä vain kääntyi itsestään.

Lonkkaluksaatiotakaan ei tarvitse pelätä! Kokemusta sekä omasta (josta ei nyt kauheasti kyllä muista) ja tytön hoidosta. Tämä lonkkaluksaatiotyttö ei ollut perätilassa pitkään ja taas perätilassa istuneella pojalla ei ollut lonkissa mitään.

Tsemppiä! Toivotaan, että pyörähtää itsestään sinullakin.
 
Älkää nyt hyvät ihmiset itse koeta "kääntää" vauvojanne! Ulkokäännös(yritys) tehdään sairaalassa lääkärin toimesta tarkassa sydänääniseurannassa, jotta havaitaan heti sikiön reagointi käännökseen, esim napanuoran kiertyminen. Sairaalassa ulkokäännös on turvallista, kotona tai neuvolassa (jossa sitä ei kyllä varmasti/toivottavasti yritetäkkään) ei!
 
Nostelen täällä vanhaa ketjua..

Ensimmäinen lapseni oli koko raskauden ajan perätilassa ja syntyi suunnitellulla sectiolla 2006. Nyt odotan toista lasta ja laskettuun aikaan on n. 6 viikkoa.. Tämäkin kaveri on ollut kokoajan perätilassa.. Onko kokemusta onko muilla kääntynyt enää tässä vaiheessa. Neuvolassa oltiin sitä mieltä, että tuskin tämäkään tästä enää kääntyy.
 
Kaverilla kolmas lapsi kääntyi kuusi päivää ennen synnytystä, ja oli loppujen lopuksi yli nelikiloinen vauva. Joten mahdollista on ilmeisesti vaikka kuinka myöhään, vaikkei ehkä kauhean todennäköistä.

Tsemppiä ja toivotaan että kääntyisi vielä itsestään!
 
Minä muistan kun vauva kääntyi perätilaan. Sattui ihan älyttömästi, kun yöllä muljautti itsensä ympäri. Viikkoja oli n. 32. Vauva ei sen jälkeen edes yrittänyt kääntyä raivotarjontaan missään vaiheessa. Mulla oli erittäin vaikea ja pitkä imukuppisynnytys takana ensimmäisestä, joten en edes harkinnut tämän isomman kohdalla perätilavauvan alatiesynnytystä ja lääkärikin sanoi, ettei missään tapauksessa.
rv 36 lääkäri kuitenkin halusi yrittää ulkokäännöstä, mutta ei onnistunut. Käännösyritys tuntui todella epämiellyttävältä ja jotenkin luonnottomalta, hyi. Hän sanoikin, että jos ei käänny hellin ottein, niin sitten ei. Hänen mielestään perätilaan on jokin syy, ei sikiö huvikseen käänny väärinpäin enää näillä viikoilla. Minulla myös oli eteisistukka. Lääkäri mainitsikin että useimmiten perätilavauvoilla on eteisistukka. Sektioaika sovittiin viikolle 39+2, mutta neitokainen päättikin tulla maailmaan jo viikkoa aikaisemmin, jolloin jouduttiin tekemään kiireellinen sektio. kaikki meni hyvin, vaikka sektion jälkeiset tunnit olivat aika kauheat. Toipuminen oli nopeaa. Seuraavana päivänä kahvittelin jo kanttiinissa :)
 

Yhteistyössä