Millaista on synnytyskipu?

[LEAL]

Siirsin aiheeni tuolta synnytyspuolelta, kun täältä saa varmaankin enemmän/nopeammin vastauksia =)


Eli haluaisin tietää miltä tuntuu ja millaista kipu on ensinnäkin

A. Avautumisvaiheessa

B. Ponnistusvaiheessa ?

Kokemuksia varmasti paljon erilaisia, kaikista haluan kuulla
:flower:

 

[kala-75-]

totta on että jokainen kokee synnytyksen eritavalla mutta tässä voisin yrittää selittää miltä se tuntui. kaksi kertaa olen ollut synnyttämässä.. avautumisvaiheessä supistukset tulivat kuin aallot ensin hiukan tuntu sitten vaan koveni ja loppui. taukoa ja taas sama uudelleen.. suppareita vois verrata menkkakipuihin mutta paljon niitä kyllä voimakkaampia.. loppuvaiheessa mulla ainakin loppu ne tauot siitä välistä ja oli kokoajan sama kipu.. ponnistus vaiheessa en ole tuntenut mitään(alapää ollu varmaan tunnoton) supparitkin on paljon miedompia.. jotenkin on siinä vaiheessa helpottanu kun on päässy tekemään töitä että saa muksun pihalle.. toivottavasti saat jotain tolkkua tästä ja lopuksi haluisin sanoa että oli kipu millaista hyvänsä sen kestää kun sillä on niin positiivinen tarkoitus saat pienen syliisi

 

[Kreecher]

Joku vertasi joskus sitä avautumisvaiheen kipua kovaan ripuliin: samankaltaiset kouristukset paitsi että ilman sitä ripsaa. Tai no, kyllä aika monella se suolikin tyhjenee avautuessa...

Mulla on ponnistaessa se kipu ollut sellaista polttelevaa kirvelyä, aika kova kipu, mutta nopeasti ohi.

 

[joo]

Itsellä aina ollut kovat menkkakivut, joten aikaslailla samanlaisilta tuntuivat avautumisvaiheen supparit. Paitsi, että mulla säteilivät myös pakaroihin ja reisiinkin. Ja just tuollaista aaltomaista, joka loppuvaiheessa alkaa tuntua tauottomalta. Luomusti olen kaksi lasta synnyttänyt.

Ponnistusvaiheessa en minäkään ole koskaan tuntenut enää minkäänlaisia suppareita. Se on mulle ollut kuin taikasana ("saat ponnistaa" -lause) kummallakin kertaa, eli kivut ovat loppuneet kuin seinään. Siinä sitten vaan ponnistin aina kun kätilö käski!

Saas nähdä, miten kolmannen kanssa käy, eletään jo lasketun ajan jälkeistä aikaa.

 

[taustalla]

\

Siirsin aiheeni tuolta synnytyspuolelta, kun täältä saa varmaankin enemmän/nopeammin vastauksia =)


Eli haluaisin tietää miltä tuntuu ja millaista kipu on ensinnäkin

A. Avautumisvaiheessa

B. Ponnistusvaiheessa ?

Mulla oli

A. ensiksi menkkamaista kipua ja välillä vihlontaa, sitte kipu alko siirtyä selänpuolelle... välissä sitten tuntui kun olis hirveästi vatsaa vääntäny eli niinku silloin ku vatsa on sekasin ja lopussa ihan mahoton polte mahassa ja selässä..

B. ponnitusvaiheessa ei oikeastaan tehny enää kipeää vaan oli pakonomanen työntämisen tarve... eli tuntu alapäässä valtava paine. Loppujen lopuksi se työntäminen tuntu siltä ku ois ison vesimelonin pask...tanu...

 

[mennis]

Mullakin se avautuminen tuntu semmoselta menkkamaiselta kipuilulta, mutta huomattavasti voimakkaammalta. Jossain vaiheessa kipu alkoi myös tuntumaan pakaroissa.

Monet tässä pinossa sanoneet, että ponnistusvaihe ei ollut niinkään kivulias, mutta itse täytyy myöntää, että ponnistus oli h-elvetin tuskasta. Toki nyt pari viikkoa, kun on kohta kulunut, niin alkaa jo sen pahimman kivun unohtamaan. Mulla se pahin kipu tuntui peräsuolen alueella, suoraan sanottuna tuntu, että p-erse repeää. <br><br>

 

[just synnyttänyt]

kolme kertaa olen sen tehnyt luomusti ja vielä olen hengissä Vaikka siinä avautumisvaiheen tuskassa se kyllä tuntuu siltä, että tästä ei elossa selviä. Aivan hirvittävä vatsa- ja selkäkipu! Lopussa ilman taukoja ja ponnistusvaiheessa ajattelee, että äkkiä vaan pois se vauva sieltä masusta että nämä tuskat loppuvat. Se tuntuu juuri polttelevalta kirvelyltä, onneksi vain hetken. Mutta, kun kaikki on ohi, kivut loppuvat ja ihana, IHANA vauva on sylissä, sen unohtaa :heart:
Helv...tilliset tuskat, mutta pari päivää synnytyksestä olin jo taas valmis vielä neljännen pyöräyttämään :ashamed:

On ne vauvat vaan niin ihania! :heart:

 

[Marusha]

Mulla oli sikäli jännä synnytys, että mulla oli ponnistusvaiheessakin supistusten väli vielä 5 minuuttia... eli eivät kauheasti supistukset eronneet avautumisvaiheen supistuksista. Tosiaan avautumisvaiheessa kipu samantyylistä kuin menkoissa, kestää noin minuutin verran ja voimistuu loppua kohden, kunnes sitten yllättäen lakkaa. Ponnistusvaiheessa tässä lisänä ponnistamisen tarve (vrt. kauhea kakkahätä) ja kirvelyä alapäässä, kun pää alkaa työntyä ulos (itsellä tuli pari pikkurepeämää limakalvoihin, joten siitä kirvely). Synnytin ilman kivunlievitystä, mutta käytin apuna synnytyslaulua, joka vei kivut käytännössä kokonaan pois. Suosittelen!

 

[taustalla]

Mikä on synnytyslaulu?

 

[Mrs Nobody]

\

Eli haluaisin tietää miltä tuntuu ja millaista kipu on ensinnäkin

A. Avautumisvaiheessa

B. Ponnistusvaiheessa ?

Kirjoitin tähän eilen kilometrin verran ja sitten se hävis jonnekin, kun tää taas niiiiin tökki. Koitanpa taas uudelleen.

A. Kipu oli kovinta alaselässä, siihen auttoi kivasti lämmin kaurapussi. Supistukset olivat aika helppoja siihen asti, kun siirryttiin saliin. Ehdin jo ajatella, etteihän tämä nyt kauheaa ole, mutta salissa sain oksitosiinia ja sitten kyllä todella tuntui. Ihan järkyttävä tunne alavatsalla ja selässä. Siinä sängyssä kiemurtelin tuskissa ja oksensin. Kauheinta oli ehkä kuitenkin se vaihe, kun tekee mieli ponnistaa, muttei vielä saa. Kätilö auttoi hengittämällä mun kanssa ja sitten vähän pääsin jyvälle, mutta kyllä sattui. Ihan kuin alapää räjähtää.

B. Tämä oli oikeastaan helpottava. Sai ruveta töihin, että tuskista pääsee ja vauva syntyy. Kipua tässäkin oli ja aluksi keskitin liikaa voimia "MÄ HALKEAN!" huutoihin. Sillä tosiaan tuntui, että halkeaa koko alakroppa. Mutta kun tässäkin oppi tekniikan ja keskittyi siihen itse ponnistamiseen, oli ihan helpottavaa. Mutta juuri tuo ponnistuksen suunnan oppiminen oli jotenkin alussa vaikeaa. Olin kuin elokuvissa ja posket pullollaan nuppi punaisena muka ponnistin, mutta todellisuudessa alapäässä ei paljon tapahtunut.

Ehkäpä nyt tällä toisella kerralla olen vähän enemmän perillä asioista . Jälkeenpäin ajatellen, kun on rauhallinen ja keskittyy joka supistukseen, olisi paljon helpompi olla. Mutta kun vaan puhkuu ja voihkii ja valittaa, niin eipä se paljon auta. Niin ja luomuna synnytin.