Röntgenhoitaja on lääketieteellisen kuvantamisen ja säteilynkäytön ammattilainen. Röntgenhoitajan koulutus on alempi korkeakoulutukinto ja hoitoalan erityiskoulutus, jonka voi suorittaa ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa.
Nykyään röntgenhoitajan koulutus kestää 3,5 vuotta ja virallinen tutkintonimike on "röntgenhoitaja (AMK)". Alaa opiskellaan radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa kuudessa eri ammattikorkeakoulussa, joista yksi on ruotsinkielinen. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä, josta 75 suoritetaan käytännön harjoittelussa työelämässä.
Koulutuksen pääpaino on radiografiatyössä, mutta opintoihin kuuluu myös paljon säteilyfysiikkaa, säteilyturvallisuutta, hoitotyötä, anatomiaa ja laitetekniikkaa. Lisäksi röntgenhoitajaopiskelijat lukevat myös lääketieteellisiä aineita, ruotsia, englantia, terveydenhuoltoalan lainsäädäntöä ja harjoittelevat ensihoitoa ja lääkehoitoa.
Röntgenhoitajan nimikkeestä saa helposti hyvin suppean kuvan siitä, mitä hän tekee työkseen. Tavallisten röntgenkuvausten lisäksi röntgenhoitajat suorittavat magneettikuvauksia, tietokonetomografiakuvauksia, mammografioita, isotooppikuvauksia ja -hoitoja ja antavat sädehoitoa. Lisäksi röntgenhoitajat avustavat ultraäänitutkimuksissa, läpivalaisututkimuksissa ja angiografioissa. Röntgenhoitajat työskentelevät yhteistyössä röntgenlääkäreiden eli radiologien kanssa.
Koska koulutus on AMK-tutkinto, ei sitä voi opiskella oppisopimuksella. Ja tuo 3-vuorotyö riippuu missä päin olet töissä. Pienessä terveyskeskuksessa ollaan töissä 8-16, hiukan isommassa voi olla 2-vuorotyötä ja isoissa sairaaloissa tehdään 3-vuorotyötä.
