Millaisissa väleissä te olette miehenne veljen vaimojen kanssa/veljienne vaimojen kanssa? Olenko epänormaali?

olenko epänormaali, kun en oikein tule kummankaan kanssa toimeen...olemme niin eri aaltopituuksilla ja täytyy myöntää, että olen hiukan pettynytkin, kun moni tuttavapiiristäni ovat suurinpiirtein parhaita ystäviä veljensä tyttöystävän / vaimon kanssa taikka miehen veljen tyttöystävän kanssa.

Olisi tosi mukavaa, että heistä joku olisi sellainen minulle tosi läheinen ihminen, voitaisiin kyläillä toistemme luona, viettää vaikka juhannuksia yhdessä mökillä tmv, meillä ei tämmöistä mahdollisuutta ole...

 

veljeni avovaimo on mulle tosi rakas ja tärkeä. ihana ihminen on :heart: miehelläni ei ole veljiä..

 

Mie tulen toimeen kaikkien kanssa. Omien siskojen ja puolisoidensa sekä miehen veljien ja puolisoidensa kanssa.
kaikista lähin on toinen sisko. Joten en kaipaa sellasta kaveria niistä veljien vaimoista vaikka juttuun kyllä tullaan tavatessa. Asuvat kaikki niin kaukana ettei sen takia sillee yhessä vietellä aikaa.

 

En todellakaan tule toimeen mieheni veljen enkä myöskään hänen vaimonsa kanssa, yleensä yrtitetään järjestää niin ettei tarvitse yhtäaikaa olla missään tilaisuuksissa. Aikoinaan välit menny totaalisesti ja itselläni ei henkilökohtaisesti ole mitään intressejä ruveta niitä korjaamaan.

 

Neutraalit ja normaalit välit. Eivät he ole sydänystäviäni mutta kylläkin tärkeitä ihmisiä elämässämme ja kyläilyt ja muu yhteydenpito onnistuvat ihan hyvin.

 

Ei ole moisia kummajaisia, mutta etenkin yhden siskoni mies on erittäin läheinen ystäväni.

 

Miehen sisarusten kumppanit on ihan ok mutta emme ole mitään ystäviä,eikä oikein yhteistä juttua löydy aina. Syy voi olla kun ovat aika paljon nuorempia kuin itse olen.

 

Mieheni veljen vaimon kanssa en tule toimeen, eikä tule kukaan muukaan miehen suvusta sen kanssa toimeen.

 

Ei ole sitä miestä, ja silloin kun oli, niin sillä oli vaan sisko. En tunne sitä edes. Sisarusten puolisoita en tunne, en ole edes tavannut siskon miestä esim. eli välit kaikkiin on ihan loistavat

 

Ihan ok .... ei mitään sydänystäviä mutta pystymme yhdessä toimimaan jos tarvii ja pidetään yhteyttä.

 

veljen ex vaimon kanssa tultiin toimeen hienosti ja tullaan edelleen vaan nähdään niin harvoin. Mut nyt veljen uuden tyttiksen kanssa ei tulla toimeen muuta ku pakosta.
Heidän suhde alkoi meinaan niin törkeällä pettämisellä,että en voi ottaa ystäväkseen sellaista ihmistä ikinä.

 

miehen veljen leski on mulle (meille molemmille) tosi tärkeä ihminen. Ollaan yritetty olla tukena/turvana hänelle ja lapsille. Oman veljeni vaimo on ollut paras ystäväni, mutta nyt välit on viilentyneet. Heillä aikuiset lapset ja meillä vielä "pieniä"

 

Noh, isoveljeni vaimo on ollut osa elämääni puolet eliniästäni. Tullaan toimeen, soitellaan jne. Pikkuveljeni vaimo on myös ihan ok väleissä kanssani, pidetään yhteyttä mm. Facebookin kautta, kun ei samalla paikkakunnalla asuta. Sellaiset tavalliset sukulaisvälit.

 

Siskon miehen kanssa ollaan läheisiä, Miehen veljen vaimon kanssa ei olla tekemisissä, hän on tuntee olevansa parempaa kastia kun me..en vaan ole viellä keksinyt mistähän tämä paremmuuden tunne hänelle tulee mut ehkä se valkiaa joku päivä.

 

Veljeni avopuoliso on hyvä ystäväni, käymme yhdessä kerran vuodessa shoppailureissullakin Euroopan isoissa kaupungeissa.

Mieheni veljen tyttöystävä on minua melkein 10 v nuorempi, ollaan hyvissä väleissä muttei tekemisissä kuin noin kerran kuukaudessa.

 

Veljeni avopuolison kanssa en ole tainnut koskaan kunnolla edes jutella. Vaikka ovat kylässä käyneet. Kylään ei olla heille päästy, vaikka olen yrittänyt itse itseni sinne kutsua.
Yrittänyt olen kyllä tutustua, mutta toiselta ei saa mitään vastakaikua. Muutkin sukulaiseni ihemttelevät hänen käytöstän, on niin 'umpimielinen'.

 

[QUOTE="Piika-äiti";23416281]Neutraalit ja normaalit välit. Eivät he ole sydänystäviäni mutta kylläkin tärkeitä ihmisiä elämässämme ja kyläilyt ja muu yhteydenpito onnistuvat ihan hyvin.[/QUOTE]

sama täällä. Voidaan mennä tuppereille tms mutta en välttämättä muuten erikseen pidä illanistujaisia tms. Ihan ok tilanne mun mielestä.

 

Miehellä ei ole veljiä.

Omien veljieni vaimoista pidän kovasti, kaikista kolmesta. Mökkilomia yms on vietetty yhdessä ja erityisen lämpimänä muistan kun vanhimman veljen vaimo sai heidän ainokaisensa. Synnytyksen käynnistyessä käly ilmoitti veljelleni, että "Soita Mummeliisalle. Saa alkaa tulla tännepäin. Kyllä tämä nyt sitä on."
En ehtinyt paikalle ennen sektiota (välimatkaa liki 400 kilsaa), mutta pääsin pitelemään sylissä veljenpoikaa kun tämä oli muutaman tunnin ikäinen.

 

Mieheni pikkuveljellä vaihtuu tyttöystävät niin usein, että ei juuri kerkee tutustua.
Oma veljeni taas on mua niin paljon vanhempi, että ei olla niin läheisiä, hänen vaimonsa on kyllä ok.
Isosiskoni mies taas on oman mieheni kaveri ollut lapsuudesta asti, joten heidän kanssaan ollaan melkeen päivittäin tekemisissä, lapsetkin suht saman ikäisiä.

 

Mieheni veljen vaimon kanssa en tule toimeen, eikä tule kukaan muukaan miehen suvusta sen kanssa toimeen.

No miksi kukaan ei tule toimeen? Miten sitten se mies tulee...

 

Aika etäinen on mulle. Hyvin erilainen ihmisenä kuin minä, joten ei ole oikein mitään jaettavaa. Tullaan toki hyvin toimeen keskenämme, mutta suhde on aika pitkälti ihan small talk -tasolla.

 

Asialliset ja normaalit välit veljien vaimoihin ja tyttöystäviin (4 kpl). Joidenkin kanssa tosin parempi synkka kuin toisten. Jutellaan, kun tavataan. Muuten ei pidetä yhteyttä, eikä olla ns. sydänystäviä.

 

Hyvissä väleissä ollaan, vaikka ei mitään parhaita ystäviä ollakaan. Muutaman kerran vuodessa tavataan. Kyseessä siis miehen sisko (+avomies).

 

[QUOTE="vieras";23416276]En todellakaan tule toimeen mieheni veljen enkä myöskään hänen vaimonsa kanssa, yleensä yrtitetään järjestää niin ettei tarvitse yhtäaikaa olla missään tilaisuuksissa. Aikoinaan välit menny totaalisesti ja itselläni ei henkilökohtaisesti ole mitään intressejä ruveta niitä korjaamaan.[/QUOTE]

Sama. Tosin meillä mun mies on sanonut, että toivoo, etten ole missään tekemisissä hänen veljensä vaimon kanssa. Myöskään ei anneta hänen tavata meidän lapsiamme. Nainen on jokseenkin tasapainoton...

 

Veljieni puolisot ovat ihania, tulen toimeen erittäin hyvin
Mieheni veljenvaimo on myös mukava, mutta jostakin syystä hän ei kovin usein kyläile. 1,5v aikana hän on käynyt meillä kaksi kertaa. Miehen veli yksinään useammin. Mielellään sitä tutustuisi enemmän, mutta minkäs teet jos toista ei tunnu kiinnostavan.