Kyllähän noita tippumisia ties miten nyrjälleen on sattunut, pahimmat tapaturmat kuitenkin sattuneet muualla kuin kotona.. Hoidosta kiidätettiin ensiapuun kun takaraivoon tuli iso haava ja verenvuotoa ei hoitotädit saaneet tyrehtymään, lapsi oli 1,5-vuotias. Oltiin sellasessa sisäleikkipaikassa kun poika putosi niskoilleen niin että mun sydän jätti lyömättä varmaan hetkeksi, pelästyin ettei poika siitä enää nouse, oli 2-vuotias. Kotona on kaatunut naama parvekkeenlattiaa vasten, siitä on edelleen arvet nenässä (silloin oli ikää 11kk), on liukastunut kylppärissä, on kiivennyt varmaan joka paikkaan täällä, on putoillut sieltä sun täältä, on meinannut tukehtua... Pahin läheltäpiti oli se kun kaivoi kaapista kinkkuveitsen ja seisoi se kädessään keittiön nurkassa, tässä nyppi kaikista eniten se että mun mummi oli just kaivellut siitä samaisesta kaapista tavaraa ja nostanut edestä tuon kinkunleikkaussetin pois pöydälle tms. ajattelin luonnollisesti että tajuaa laittaa ne veitset ylös (meillä kun on kaikki terävät esineet ylhäällä määrätyssä paikassa), ei ollut tajunnut. JA kun tilanteen jälkeen kysyin että "miksi sä laitoit ne veitset takasin sinne?" niin kielsi edes nähneensä koko veitsiä ja loukkaantui mulle kun epäilen häntä... Mulla meinas palaa kiinni ja kovaa.
Tytön kohdalla sitten inhottavimmat tilanteet on olleet se kun ensimmäistä kertaa kiipesi keittiön pöydälle, säikähdin ihan kamalasti.. Ja sitten varmaan tilanteet joissa kiipeää sohvalle ja juoksee sohvaa pitkin isoveli perässään ja sitten heittäytyvät ties minne..
