Millaisia kokemuksia toisesta synnytyksestä ensimmäisen ollessa katastrofi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pörrösukka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Pörrösukka

Jäsen
17.11.2006
531
0
16
Eli minulla hankala eka synnytys (36 tuntia salissa, käynnistys, epiduraali ei onnistunut, ei ponnistustunnetta, lapsi ei sopinut tulemaan, istukka jäi syntymättä ja seurauksena verenvuoto ja kaavinta, lapselle vain 3 appgarpistettä). Miten katastrofisynnytyksen jälkeen on toinen synnytys mennyt? Onko ollut alatiesynnytys? Miten huomioitu sairaalassa/neuvolassa?
 
Mikä nyt lasketaan katastrofiksi :whistle:
Eka synnytys..avautuminen 3h, ponnistus 1h50min, ite menetin lähes tajuntani ja poika vedettiin VÄKISIN imukupilla ulos...
Toinen synnytys...avautuminen 7h, ponnistus 10min ja se oli siinä =)
Ja kolmas ja neljäs toisen kaltaisia...
 
Mulla oli jo noussut eteisistukka, joka lähtikin vuotamaan synnytyksen käynnistyessä ja ambulanssilla menin sairaalaan, olin koko ajan leikkaus valmiina ja väsyin kun ponnistuvaihe oli pitkä, en saanut liikkua verenvuodon takia(edes kääntyä), en syödä, juoda ja repesin aika pahoin vaikka leikattiin, ponnistusvaihe oli pitkä ja hankala, epiduraalikaan ei toiminut. jne, jne.
Toinen synnytys oli silti helppo, nopea(2h) ja oikea unelmasynnytys. Ei edes tikkejä tarvittu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jahvetti:
Mikä nyt lasketaan katastrofiksi :whistle:
Eka synnytys..avautuminen 3h, ponnistus 1h50min, ite menetin lähes tajuntani ja poika vedettiin VÄKISIN imukupilla ulos...
Toinen synnytys...avautuminen 7h, ponnistus 10min ja se oli siinä =)
Ja kolmas ja neljäs toisen kaltaisia...

Pelottiko Sinua toinen synnytys? Miten suhtautuivat neuvolassa? Miettinyt vain, että jos meille joskus toinen tulisi, niin mitenhän sitä edes uskaltaisi synnytykseen mennä. Olisikohan sektio ainut mahdollisuus?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Pörrösukka:
Alkuperäinen kirjoittaja Jahvetti:
Mikä nyt lasketaan katastrofiksi :whistle:
Eka synnytys..avautuminen 3h, ponnistus 1h50min, ite menetin lähes tajuntani ja poika vedettiin VÄKISIN imukupilla ulos...
Toinen synnytys...avautuminen 7h, ponnistus 10min ja se oli siinä =)
Ja kolmas ja neljäs toisen kaltaisia...

Pelottiko Sinua toinen synnytys? Miten suhtautuivat neuvolassa? Miettinyt vain, että jos meille joskus toinen tulisi, niin mitenhän sitä edes uskaltaisi synnytykseen mennä. Olisikohan sektio ainut mahdollisuus?

Ei pelottanut. En edes ajatellut koko asiaa...oon kaikkiin synnytyksiin mennyt kuin "soitellen sotaan"...ottanut vastaan sen mikä tulee =)
Turha panikoida etukäteen, minun mielestä =)

Tsemppiä vaan sulle =) :hug:
 
Eka oli kamala, alkoi ma iltana, lapsi syntyi keskiviikkoiltapäivänä. Verenhukka suuri, leikkurissa ompelu (repeämät niin pahoja), viikkoja myöhemmin seurasi tulehduskin... Lapselta murtui solisluu synnytyksessä.

Ja silti toinen myös alakautta. Kävin pelkopolilla, mutta vakuutuin siitä, ettei sektio ole mitenkään automaattisen turvallinen. Veritulpat eivät kiehtoneet, joten uskalsin kokeilla toistakin alakautta, lupauksena oli, että leikkuriin pääsee alle viiden minuutin, jos hätä tulee. Toinen olikin helppo, vesien menosta 1h11min lapsi ulkona, ponnistusta 2 minsaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Eka oli kamala, alkoi ma iltana, lapsi syntyi keskiviikkoiltapäivänä. Verenhukka suuri, leikkurissa ompelu (repeämät niin pahoja), viikkoja myöhemmin seurasi tulehduskin... Lapselta murtui solisluu synnytyksessä.

Ja silti toinen myös alakautta. Kävin pelkopolilla, mutta vakuutuin siitä, ettei sektio ole mitenkään automaattisen turvallinen. Veritulpat eivät kiehtoneet, joten uskalsin kokeilla toistakin alakautta, lupauksena oli, että leikkuriin pääsee alle viiden minuutin, jos hätä tulee. Toinen olikin helppo, vesien menosta 1h11min lapsi ulkona, ponnistusta 2 minsaa.

Meillä kans solisluu murtui. Oliko vauva ihan normaali syntyessään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pörrösukka:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Eka oli kamala, alkoi ma iltana, lapsi syntyi keskiviikkoiltapäivänä. Verenhukka suuri, leikkurissa ompelu (repeämät niin pahoja), viikkoja myöhemmin seurasi tulehduskin... Lapselta murtui solisluu synnytyksessä.

Ja silti toinen myös alakautta. Kävin pelkopolilla, mutta vakuutuin siitä, ettei sektio ole mitenkään automaattisen turvallinen. Veritulpat eivät kiehtoneet, joten uskalsin kokeilla toistakin alakautta, lupauksena oli, että leikkuriin pääsee alle viiden minuutin, jos hätä tulee. Toinen olikin helppo, vesien menosta 1h11min lapsi ulkona, ponnistusta 2 minsaa.

Meillä kans solisluu murtui. Oliko vauva ihan normaali syntyessään?

Yhdeksän pistettä sai. Oli sininen ja joutui folioon. Enempää multa turha kysellä, olin sokissa ja mut kiidätettiin sinne leikkuriin. Hb matala nukutuksesta herättyäni, eikä ole kovinkaan tarkkoja muistikuvia. Hoitajat toivat vauvan rinnalle, mutta veivät myös pois. En voinut hoitaa vauvaa, kun en jaloillani pysynyt ja tipassa olin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pörrösukka:
Kävittekö läpi kätilön kanssa jo sairaalassa ongelmasynnytystä läpi sellaisen jälkeen. Minulla kävi kätilö keskustelemassa asiasta.



Meillä ainakin käytiin juttelemassa, esikko oli muuten keskonen lisäksi. Kakkosen jälkeen kun kaikki oli ok, ei juteltu sen enempiä synnytyksestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pörrösukka:
Kävittekö läpi kätilön kanssa jo sairaalassa ongelmasynnytystä läpi sellaisen jälkeen. Minulla kävi kätilö keskustelemassa asiasta.

Molemmat synnytykset ruodin läpi kätilön kanssa. Tosin ekalla kerralla se ei ollut mielestäni kovin hedelmällinen juttu, sillä olin sairaalassa niin pökkyrässä tai ainakin ekan kuukauden ylipäänsä synnytyksen jälkeen, ettei tullut kysyttyä kaikkea, mikä mietitytti jne.
 
Mulla oli ihan hirveä eka synnytys :/ En halua muistella sitä enkä puhua siitä yhtään mitään.

Kävin sit pelkopolilla toista odottaessani ja pääsin terapiaan yms. Olisin saanut pelkosektion, mutta päätin yrittää ja se kannatti, oli aivan unelmasynnytys ja jäi tosi hyvä mieli =)
Mutta: piti todella itse vaatimalla vaatia sitä pelkopolille pääsyä ja pelon hoitamista.
 
Ensimmäinen synnytys alkoi tiistai aamuna klo 10 ja tyttö syntyi torstaina kello 13.50. Ensmimmäiset 16 tuntia jaksoin olla ilman epiduraalia ja sitten, kun vaikutus alkoi laskea uutta ei sitten tullut. Ponnistusvaihe 1.50. Lopulta meni taju ja lapsi raivattiin maailmaan imukupin avulla. Tikkejä alakerrassa aikas määrä. Toinen synnytys oli niin nopea, että sairaalan mentäessä 10 cm auki ja pari koe ponnistusta ja sen jälkeen oksitosiini tippa avuksi ja poika syntyi sairaalaan menosta 4 tunnin päästä. Oikea käsi hänellä vaurioitui synnytyksessä, mutta parani melko pian. Tikkejäkin vaan kaksi. Upea ja ihana kokemus.
 
Eka synnytys oli sillä tavalla katastrofi, että lapselta meinasi romahtaa sydänäänet, käynnistys epäonnistui ja jouduin kiireiseen sektioon. Aika huonossa kunnossa sitten olin, kun oli raskausmyrkytys ja muuta. Mä en ollut kun 5vrk sairaalassa, mutta kovasti toivoin etten joudu toisella kertaa olemaan...No, se oli turha toivo. Seuraavan kohdalla jouduin olemaan 1,5 vk ja olin huonommassa kunnossa. Suunnitellussa sektiossa tuli ongelmia, jne. Ettei oikein ole sujunut nuo synnytysreissut. Onneksi ei tule enää kolmatta kertaa. Lapset on kyllä olleet terveitä, että siitä puolesta olen ollut onnekas.
 
ekan ponnistusvaihe kesti 2tuntia ja kokeiltiin useammalla imukupilla ottaa ulos.
Toisen synnytystä pelkäsin paljon, mutta se oli helppo, ponnistusvaihe kesti 14 minuuttia.
yleensä se eka avaa reitin valmiiksi ja toinen tulee helpommin.
 
eka kamala,lapsivesien menosta kauan, mulle nousi kuume, lopulta imukupilla lapsi ulos, agar pisteet 1/6 ja teholle jossa 2 vkoa kun sai infektion, mä viikon tipassa kun sain kanssa infektion.

toinen synnytys käynnistettiin ja kaikki meni oikeastaan hyvin, poika sai 9/10 pistettä, mut joutui sitte sokeritippaan 3 päiväksi.
 
Mulla eka synnytys aivan kamala kokemus, kesto ei sinänsä ollut pitkä (12h), mutta loppu oli ihan tuskaa ja ihan hämärän peitossa. Kamala kammo jäi synnyttämiseen. Nyt kun toinen lapsi syntyi niin kätilöt ottivat tosi hyvin huomioon synnytys pelkoni, mistä olin käynyt keskustelemassa etukäteen. Toinen tyttö syntyikin hyvin rauhallisesti ilman paniikkia jopa kauniisti ja oli aivan upea kokemus.
 
Eka kokemus oli kaikkineen karmea. Toisen kanssa pääsin käsittelemään asiaa kunnolla etukäteen ns. pelkokeskusteluja, joita käytiin, kunnes tunsin, että asiat olivat ok. Mies oli yhdellä kerralla myös mukana keskustelemassa kätilön kanssa. Tehtiin suunnitelmia, miten vältetään tokalla kerralla ekan kerran tyhmät mokat (sairaalan mokat).

Olennaisinta oli, että vaihdoin synnytyssairaalan sellaiseen, jossa sitten oli luottoa. Kaikki meni loistavasti, ei helposti, mutta jäi hyvät fiilikset ja mun tukena oltiin koko ajan. Tammisaari on loistava paikka. Suosittelen.
 
Eka ei nyt ollut ihan katastrofi, mutta melkein. Ponnistusvaihe venyi kun vauva luisui edees takas kohdussa, kokematon kätilö ei tajunnut laittaa tippaa vaikka ponnistukset alkoivat hiipumaan.. 1t 25 min sitten ponnistelin ja happi alkoi lapselta loppumaan. Imukuppi jo vilahti ovessa mutta ei sitä sitten tarvittukaan.
Seuraavat kaksi synnytystä sujuivat erittäin paljon paremmin ja nopeammin koska noista kokemuksista ja ongelmista oli puhuttu etukäteen. Kätilö sitten vähän "avitti" polttoja, se osittain varmaan nopeutti. Toisen ponnistamisen meni 10 min ja kolmannen 20 min.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elina9:
tukena oltiin koko ajan. Tammisaari on loistava paikka. Suosittelen.

No, mulla tuo eka syntyi Tammisaaressa, mutta muuten tosiaan ihana paikka, tuo kokematon kätilö oli vähän epäonni. Mutta siitä tosiaan 7 vuotta, ja jos hän vielä on siellä, nin on kokeneempi :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pörrösukka:
Kävittekö läpi kätilön kanssa jo sairaalassa ongelmasynnytystä läpi sellaisen jälkeen. Minulla kävi kätilö keskustelemassa asiasta.

Mun kanssani ei kukaan yrittänyt asiasta keskustella :| Eikä ite osannu semmoata aatellakkaan...
 

Yhteistyössä