Mulla oli ekassa synnytyksessä aivan ihana nuori kätilö. (En ole varma, vaikka olisi ollut ensimmäinen hänen yksin hoitamansa synnytys) Vasta toisen synnytyksen jälkeen hoksasin että juu, se oli ihana ja herttainen, mutta aikas ammattitaidoton. Tai ei ehkä ammattitaidoton, mutta epävarmuutensa ja kokemattomuutensa vuoksi liian tarkka, eli en esim. saanut ponnistaa pystyasennossa, koska olin saanu epiduraalin (joka taas laitettiin kätilön pyynnöstä, koska kätilö halusi laittaa kokoajan niin paljon oksitosiinia kun vaan uskalsi, että synnytys olisi ohi ennen vuoronvaihtumista) Ja synnytyksen jälkeen hän alkoi kinata lastenhoitajan kanssa siitä, pitääkö vauva laittaa lämpökaappiin, koska painoa oli vain 2620, lastenhoitaja voitti kiistan, ei joutunu vauva kaappiin, mutta kätilön mieliksi kidottiin ylimääräiseen huopaan.
No, mulla on kyllä synnytys sillatavalla läpikäymättä, että ei tullu niitä paperita koskaan luettua, vaikka kätolö ne toi ja moneen kertaan kysyi haluanko jostain puhua. Mä vaan en ollu sillon sairaala-aikana vielä yhtään kiinostunu synnytyksen teknisestä puolesta, siitä mitä synnytyksessä tapahtui ja tehtiin ja nyt onkin tullu sellanen olo, että haluaisin nyt 3. kerralla synnytystapa-arvioon mennessä lukea ne paperit että selviää lopullisesti se, oliko kätilö oikeasti niin epävarma, miltä musta nyt tuntuu, vai oliko erityiseen tarkkailuun jotain syytä.
Toinen kätilö oli vanhempi ja aikas karski täti, mutta ei se mitenkään pelottava silti ollu. Se ei ole jääny oikeastaan mitenkään mieleen, paitsi sen tokaisu "on kätilön ammattitaidottomuutta, jos äiti ei saa ponnistaa seisten" kun varovasti kysäsin saisko nousta ylös kun ponnistuttaa.
Sairaala oli LAS, missä mielestäni on kaikinpuolin jokatavalla hyvä palvelu, vaikka hyvoin varovainen linja, eli sieltä joutuu helposti TYKSiin.