Millaisia arvoja opetatte lapsillenne?

[Hihulihei]

Nimetkää ja selittäkää yksi asia minkä tahdotte/olette jo opettaneet lapsillenne/lapselle?

Itse tahdon opettaa, että kaikkia muita ja itseään pitää kunnioittaa juurisellaisena kuin kaikki ovat.

 

[astrolabe]

On paljon ihmisiä, joita kohtaan en tunne mitään kunnioitusta esim. puolisoaan ja/tai lapsiaan mätkivät ihmiset.

Itse opetan lapsilleni lähinnä sitä, että on tärkeää tehdä oikein ja että oikein on se, mitä oma järki + sydän sanoo. En ole siirtänyt omia (poikkeavia) moraalikäsityksiäni suoraan lapsiin, vaan annan heidän muodostaa oman mielipiteensä. Olen tehnyt tätä heidän kanssaan jo ennen kuin osasivat puhua. He ovatkin sitten koululaisia, jotka tekevät vapaaehtoistyötä omasta halustaan ja aloitteestaan, noin esimerkiksi.

 

[no nyt kun kysyt]

On paljon ihmisiä, joita kohtaan en tunne mitään kunnioitusta esim. puolisoaan ja/tai lapsiaan mätkivät ihmiset.

Itse opetan lapsilleni lähinnä sitä, että on tärkeää tehdä oikein ja että oikein on se, mitä oma järki + sydän sanoo. En ole siirtänyt omia (poikkeavia) moraalikäsityksiäni suoraan lapsiin, vaan annan heidän muodostaa oman mielipiteensä. Olen tehnyt tätä heidän kanssaan jo ennen kuin osasivat puhua. He ovatkin sitten koululaisia, jotka tekevät vapaaehtoistyötä omasta halustaan ja aloitteestaan, noin esimerkiksi.

Sitkeyttä. Myötätuntoa. Epäitsepäistä itsenäisyyttä. Rauhallista kriittisyyttä. Kommunikoivuutta. Kunnioitusta, joka kohdistuu myös niihin jotka sitä eivät varsinaisesti ansaitse, koska se on (ihmis)arvokysymys.

Opetan myös sitä, että vaikka on syytä kuunnella päätään ja sydäntään, niin ei orjallisesti sitäkään vain keskustellen. Kun niin moni tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla, niin täytyy olla myös valmis olemaan väärässä.

 

[Keittiönoita]

Jäin miettimään, olenko opettanut yhtään mitään arvoja. Enkä oikeastaan keksinyt muuta kuin sen, että eläimiä ei kiusata. Lapseni ovat kuitenkin kasvaneet mun arvomaailmani ympäröimänä ja omaksuneet siitä itselleen ne arvot, jotka hyviksi ovat havainneet.

 

[tälläsiä]

Aina ääneen ei sanota sitä, mitä ajatellaan.

Ei kannata sanoa esim muiden ulkonäöstä sitä mitä ajattelee. Ketään eii voi estää ajattelemasta, että joku on ruma, outo, läski jne. Mutta niitä asioita ei sanota ääneen.

 

[Lentokala]

Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys.

 

[Rigel]

Monien jo mainittujen lisäksi kunniallisen työnteon arvostusta.

 

[MolliMelooni]

Tietoisesti ei olla kyllä valittu mitään tiettyjä arvoja, joita olisi sitten opetettu lapselle. Miten sekin oikein tehdään? En usko, että esim kymmenen käskyn ulkoapänttääminen aiheuttaisi kymmenen käskyn välittämien arvojen omaksumista osaksi omaa arvomaailmaa.

Se taas, millaisessa arvoympäristössä lapsi kasvaa, on ihan eri juttu. Se vaikeus ehkä tässä uskonnottomassa elämässä on, ettei niitä arvoja voi tähän copy-pastettaa... Meillä kasvava lapsi oppii varmaankin kunnioitusta ja rakkautta luontoa kohtaan, sekä ymmärtämään luonnon toimintaa julminekin puolineen. Eli arvo voisi olla se luonnon kunnioittaminen. Sitten meillä opitaan vanhempien esimerkistä ilmaisemaan tunteita, nimeämään niitä ja ratkaisemaan konfliktit puhumalla. Tästä johdettava arvo voisi olla vaikkapa nimeltään avoimuus. Tärkein arvo on ehkä luottamus elämään ja omaan itseen sen elämän toteuttajana.

Aaa, apropos. Olemme pyrkineet tietoisesti opettamaan lapselle yhden asian: liikunnan ilon. Meillä molemmilla miehen kanssa lapsena tehokkaasti sammutettiin liikkumisen ilo ja innostus. Olemme sitten yrittäneet saada sytytettyä tuon ilon lapsessa, vaikkei meillä ole sitä lapsena ollut. =)

 

["vieras"]

Toivottavasti hyviä. Toivon mukaan eivät opi omia huonoja puoliani kuten liiallista täydellisyydentavoittelua, siitä ei koidu kuin harmia (vaikka täydenlisyydentavoittelua ei nyt arvoksi voi oikeastaan laskea).

 

[Rigel]

Aaa, apropos. Olemme pyrkineet tietoisesti opettamaan lapselle yhden asian: liikunnan ilon. Meillä molemmilla miehen kanssa lapsena tehokkaasti sammutettiin liikkumisen ilo ja innostus. Olemme sitten yrittäneet saada sytytettyä tuon ilon lapsessa, vaikkei meillä ole sitä lapsena ollut. =)

Tästä juolahtaa mieleeni lukemisen ilo. Olen mielestäni onnistunut sen melko hyvin opettamaan kaikille lapsilleni - kaikki hakeutuvat edes ajoittain mieleistensä kirjojen pariin, myös murrosikäinen poika. Ja tämän aivopesun olen kyllä saanut hoitaa melko yksin - no apuna on sentään ollut kummitätejä ja kälyni.

 

[MolliMelooni]

Tästä juolahtaa mieleeni lukemisen ilo. Olen mielestäni onnistunut sen melko hyvin opettamaan kaikille lapsilleni - kaikki hakeutuvat edes ajoittain mieleistensä kirjojen pariin, myös murrosikäinen poika. Ja tämän aivopesun olen kyllä saanut hoitaa melko yksin - no apuna on sentään ollut kummitätejä ja kälyni.

=)
Meillä tuo taas tulee aika äidinmaidossa. Ollaan molemmat miehen kanssa lukutoukanörttejä ja lapsellakin on jo pari hyllymetriä omia kirjoja, vaikkei osaa vielä lukea...