millaisia älyttömyyksiä olette päästelleet suustanne synnytyksessä?

[BlackDahlia]

tuli vain mieleen, kun tänä aamuna katseltiin esikoisen kanssa koneelta kuvia & yhtäkkiä ruudulle läjähti kuva synnytyshuoneesta sekä verisestä sängystä, mies oli ottanut muistoksi..


mie huusin ilokaasun vaikutuksen lakattua " hoitsu! vahvempaa huumetta ja heti!! tämä kama ei enää potki, hoitajaa!!!!"
olin yksin siinä vaiheessa, kätilö oli lähtenyt käymään jossain & mies ei ollut vielä ehtinyt sairaalaan asti joten täysin keuhkoin siellä möykkäsin.. en tajunnut, että helpompaa olisi käyttää kutsunappia. miut siirrettiin vieläpä saliin klo 3.00, varmasti herätin koko sen kerroksen!
:O onneksi olin kiinni tippaletkussa, muuten olisin takuulla lähtenyt siinä synnytyspuserossa perse paljaana käytävään hortoilemaan..

ja sitten kun synnytys saatiin kunnolla käyntiin, ihmiset varmasti miettivät onko siellä menossa synnytys vai manaus kun hirveä murinaa, karjumista ja " tule ulos saatana!" näin siis nuoremman tytön syntyessä, ensimmäinen (ja viimeine!) alatie-synnytys

esikoinen taas syntyi hätäsektiolla & siinä en sen enempää päässyt sekoilemaan, mitä nyt herättyäni vaadin Dr Housea paikalle..

 

[HoitoonVaan]

kuulostaa siinä mielessä tutulta, että olin puhunut ilokaasupäissäni niin levottomia, ettei mies ole vieläkään kehdannut mulle niitä toistaa. Itse en muista.

 

[ööm]

Väsyneenä kuopuksen synnytyksessä totesin turhien ponnistelujen jälkeen; ettekö vois ottaa vaan sitä ulos musta..?

 

["-p-"]

mä en tainnut paljon muuta älytöntä sanoa kuin että "vittu mä kuolen" (johon kätilö vain katsoi kyllästyneenä "niinhän ne kaikki" -ilmeellä), ja pitkittyneessä ponnistusvaiheessa että "voisitte te nyt vähän kannustaa tai jotain". no, ei kannustanut pyytämälläkään.

 

[Vaimo-Rakas]

Esikoisen synnytyksessä mainitsin saatanan yhdessä vaiheessa. Kätilö rauhallisesti vain tuumasi minulle että "Älä kutsu häntä tänne". Minua hävetti.

Kuopuksen synnytyksessä ilokaasuissani möreällä äänellä sanoin että "Minulle kyllä kasvaa pyrstö". Siis siltä tuntui. Miestä varmasti nolotti. Hoitaja totesi minun pääsevän kätilöiden ylläpitämään vihkoon mihin kaikkein älyttömimmät sanomiset kirjataan.

 

[Irski]

mä huusin siinä vaiheessa, ku kaks hoitajaa painaa mahaa vartaloillaan ja lääkäri laitto imukuppia leikattuaan ensin episiotomiaa vielä vähän pitemmäksi, että te tapatte mut!!!! :O no jäin henkiin...

 

["nuuh"]

Sattuu! Ihan kun olis ollut uusikin tieto.

 

[kahvikirahvi]

Mää en tainnu mitään älytöntä sanoa, mutta miehelle kuiskasin ponnistusvaiheessa että "tuntuu ihan ku paskaa vääntäis"

Mutta aquarakkuloita laitettaessa huusin kyllä vittua ja saatanaa niin että varmaan koko sairaala kuuli...

 

["Vieras"]

Heh, en mä kyllä muista että oisin varsinaisesti mitään ihan hölmöjä sanonut. Pitäis varmaan kysyä mieheltä. Omasta mielestäni en edes kiroillut. Sanoin vaan, että ei se tule, ei se vaan mahdu sieltä ja valitin että sattuu ja käy kipeää ( no se on kyllä aika älytöntä, selvähän se että sattuu...).

 

[HopeaToffee]

Kun lapsi oli syntynyt ja isä itkeä tihrusteli vieressä, sanoin että mitäs siinä itkee iso mies, et sää oo synnyttänyt. Oli niin väsy, ettei jaksanut yhtään mitään.

 

[kahvikirahvi]

Kun lapsi oli syntynyt ja isä itkeä tihrusteli vieressä, sanoin että mitäs siinä itkee iso mies, et sää oo synnyttänyt. Oli niin väsy, ettei jaksanut yhtään mitään.

 

[Nenja]

Mä kiroilin ruotsiksi, enkä edes puhu koko kieltä..

 

[rockyroad]

Esikoisen synnytyksessä mainitsin saatanan yhdessä vaiheessa. Kätilö rauhallisesti vain tuumasi minulle että "Älä kutsu häntä tänne". Minua hävetti.

Kuopuksen synnytyksessä ilokaasuissani möreällä äänellä sanoin että "Minulle kyllä kasvaa pyrstö". Siis siltä tuntui. Miestä varmasti nolotti. Hoitaja totesi minun pääsevän kätilöiden ylläpitämään vihkoon mihin kaikkein älyttömimmät sanomiset kirjataan.

Ihana!

 

[oi]

Lääkäri oli kutsuttu "antamaan puudutusta" ja vielä hoitajan saatesanoilla (mulle) että "tulee ihan kohta, on tällä osastolla" ja tunti meni ja minä ponnistin jo viimeisiä varpaita lapsesta pihalle (ilman siis sitä puudutusta) kun risupartainen lääkärisetä astuu huoneeseen. "kyllä sitä saatana nyt tullaaaaaan kun ei enää tarvitaaaaaa!" oli mun tervetulosanani hälle siinä lapsen syntymähetkellä. Hoitaja sanoi jälkeenpäin että sää sanoit ääneen sen mitä muut ajatteli

 

["vieras"]

Yhden kerran, kun lapsi jäi jumiin niin että osa päästä oli jo syntynyt ja voin kertoa että s-a-t-t-u-i, niin huusin että jos ei se nyt jukoliute synny niin mää lähden kotiin....

 

[rockyroad]

En kyllä muista, mitä on tullut höpötettyä. Keskimmäisen synnytyksessä taisin kirota epiduraalia laittavalle miesanestesialääkärille, kun käski olla paikoillaan ym. Koitin kyllä kaikin voimin olla kippurassa ja paikoillaan, mutta ponnistutti aivan pirusti ja supistukset tuli tauotta ja kipeinä. En sitten halunnut kuulla miehistä mielipidettä siinä kohtaa. :saint:

 

["Vieras"]

Ahahahah ihania.

Mä en kyllä sanonut mitään kovin älytöntä, tyydyin vaan ruikuttamaan ja ponnistusvaihe muistutti perinteisesti manaajaa.

 

["vieras"]

Olin vasta avautumisvaiheessa, kun kätilö ja lääkäri olivat kokoajan eri mieltä paljonko on edistystä tapahtunut ja minkä kokoinen lapsi on tulossa. *Tutkivat ja kokeilivat alituiseen. Lopulta paikalle tuli toinenkin kätilö joka sanoi "saanks mäkin koittaa" siis siinä kun ensin jo kaksi ihmistä oli mälveerännyt alapäätä aikansa kesken supistustenkin. Miehen noloudeksi olin huudellut, että olisko siellä käytävällä vaikka joku siivoojakin, joka haluis nyt täs samalla tulla koittaan!

 

[chef]

Kakkosen synnytyksessä hihkuin kätilöille siitä, että jos vauva syntyy kuluvan vuorokauden aikana, on hänellä sama syntymäpäivä, kuin esikoisella. Sanoin tästä useamman kertaa ja mies meni aina tuolloin melko vaikean näköiseksi.

Eikä ihme. Toinen syntyi alkuvuodesta ja toinen loppuvuodesta, eikä päivämääräkään ollut sama.

 

[UniQuePopPy]

en kyllä sanonut muistaakseni mitään älytöntä... se vaan jäi mieleen, kun olin saanut työnnettyä kuopuksen pään ulos ja kätilöt kääntivät vauvaa päästä parempaan asentoon, huusin vihasena ÄLKÄÄ KOSKEKO SIIHEN!! Kätilöille tuli hieman hämmästynyt ilme ja kai hiljaa mielessään ajattelivat, että parempi olla enää koskematta enempää...

 

["..."]

Lääkäri oli kutsuttu "antamaan puudutusta" ja vielä hoitajan saatesanoilla (mulle) että "tulee ihan kohta, on tällä osastolla" ja tunti meni ja minä ponnistin jo viimeisiä varpaita lapsesta pihalle (ilman siis sitä puudutusta) kun risupartainen lääkärisetä astuu huoneeseen. "kyllä sitä saatana nyt tullaaaaaan kun ei enää tarvitaaaaaa!" oli mun tervetulosanani hälle siinä lapsen syntymähetkellä. Hoitaja sanoi jälkeenpäin että sää sanoit ääneen sen mitä muut ajatteli

hahaa, loistavaa

 

[Lilith Le Nuit]

Mä olin tylsä. En pahemmin puhunut.

 

["vieras"]

Esikoista synnyttäessä ponnistusvaiheessa totesin: -nukuttaa,
kätilö jotenkin vähän huvittuneen oloisena sanoi takaisin, olisit kyllä ensimmäinen joka kesken ponnistusvaiheen nukahtas.

 

[BlackDahlia]

pakko muuten kysyä, moniko koski vauvan päätä kun/jos siihen annettiin mahdollisuus?
kun käsittääkseni äideillä on yleensä asenne " en tahdo räplätä sen päätä, tahdon sen ulos", mutta itse sain valtavasti voimaa kun tajusin että siellä se pää tosiaan on, kätilö ei huijaakkaan, se on tulossa!
olin nimittäin ihan uupunut ja antamassa periksi, kunnes kätilö kysyi haluanko kokeilla tai kehoitti kokeilemaan vauvan päätä,en nyt muista kummin

 

["vieras"]

Mulla oli niin epätodellinen olo kun vedin ilokaasua, että kyselin ponnistusvaihessa "olenko mä täällä?"