?
-
Vieras
Mielestäni lainat ym. kannattaa mitoittaa niin, että puolillakin tämänhetkisistä tuloista pystyy välttämättömät elinkustannukset ja lainanlyhennykset maksamaan.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä kiire?;26627118:Ja minä(kin) toistan vielä että kysymyshän ei ole vuokra vs oma, vaan ensin pieni (halvempi) oma ja sitten vasta iso oma! Koko ajan jankutetaan vaan vuokraamisen kannattamattomuudesta :#. Mutta kai sitten kaikilla on tosiaan se tilanne, että kaikki asiat tapahtuvat saman vuoden sisään, sekä työllistyminen, pariintuminen että lisääntyminen ja kellään ei ole ollut mahdollisuutta säästääkään sitä ennen.
Jos nyt taas jätetään se vähemmistö eli pk-seudun asukit pois, niin hyvätkin yksiöt/kaksiot vuokralle maksavat sen 400-500 euroa kuussa, ja sen jälkeen pitäisi lapsettomalla ihmisellä jäädä kyllä reilusti rahaa säästöön jos vain yhtään viitsii talouttaan miettiä eikä heti innostu hassaamaan rahaa kun kerran töihin pääsee. Etenkin kumppanin kanssa elävällä reilustikin. Kieltäydyn uskomasta, että kaikki/valtaosa kuuluvat ryhmään jossa opintojen aikana ei löydy töitä, valmistuminen lykkääntyy lähemmäs kolmeakymppiä, jokin kriisi vie kaikki säästöt ja kas kummaa lapsetkin pitää syystä X tehdä heti kun työpaikka löytyy. Itse en ainakaan tunne yhtään tuollaista taloutta, kyllä sen valmistumisen/työssäkäynnin aloittamisen ja lisääntymisen välillä on yleensä ainakin 5-10 vuotta aikaa maksaa pienempää asuntoa pois.
Millaset ihmiset ottavat isoja lainoja? Tyyliin yli 250 000e?
Tai eihän tuokaan mikään iso laina ole, jos on hyvät tulot.
Pankeissa kait ohjenuorana on, että asuntolaina ei saisi olla suurempi kuin vuoden yhteiset bruttotulot.
Miksi pitää ottaa iso asuntolaina? Eikö voi asua halvemmin?
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä kiire?;26627118:Ja minä(kin) toistan vielä että kysymyshän ei ole vuokra vs oma, vaan ensin pieni (halvempi) oma ja sitten vasta iso oma! Koko ajan jankutetaan vaan vuokraamisen kannattamattomuudesta :#. Mutta kai sitten kaikilla on tosiaan se tilanne, että kaikki asiat tapahtuvat saman vuoden sisään, sekä työllistyminen, pariintuminen että lisääntyminen ja kellään ei ole ollut mahdollisuutta säästääkään sitä ennen.
Jos nyt taas jätetään se vähemmistö eli pk-seudun asukit pois, niin hyvätkin yksiöt/kaksiot vuokralle maksavat sen 400-500 euroa kuussa, ja sen jälkeen pitäisi lapsettomalla ihmisellä jäädä kyllä reilusti rahaa säästöön jos vain yhtään viitsii talouttaan miettiä eikä heti innostu hassaamaan rahaa kun kerran töihin pääsee. Etenkin kumppanin kanssa elävällä reilustikin. Kieltäydyn uskomasta, että kaikki/valtaosa kuuluvat ryhmään jossa opintojen aikana ei löydy töitä, valmistuminen lykkääntyy lähemmäs kolmeakymppiä, jokin kriisi vie kaikki säästöt ja kas kummaa lapsetkin pitää syystä X tehdä heti kun työpaikka löytyy. Itse en ainakaan tunne yhtään tuollaista taloutta, kyllä sen valmistumisen/työssäkäynnin aloittamisen ja lisääntymisen välillä on yleensä ainakin 5-10 vuotta aikaa maksaa pienempää asuntoa pois.
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä kiire?;26627223:Mitkä esimerkit? Ne poikkeustapaukset, joissa lehmä söi säästöt patjan sisältä ja mieheltä katkesi käsi irtipoikki juuri kun viimeinen munasolu oli pakko käyttää viitosten tekemiseen? Normaalin, keskivertoihmisen pitäisi mielestäni suunnitella talouttaan, ja ostaa oma asunto heti kun lainan saa. Ja se "oma asunto" mitoitetaan sen verran edulliseksi, että sen saa maksettua mahdollisimman nopeasti ja siten kerättyä pääomaa isompaan kun/jos niitä lapsia alkaa tekemään ja tilalle tulee tarve. Tyhmyyttä on elää pää pensaassa, tuhlata rahansa (tulotasosta riippumatta) ympäriinsä ja herätä yksi päivä siihen että vuokra on kallis, lapset eivät enää mahdu vuokrakolmioon ja omakotitalo olisi saatava 100% lainalla.
Minä en ole maininnut sanallakaan asumisoikeusasumisesta, se on harvoin kannattava ratkaisu. Toistan miljoonannen kerran, että sen pienipalkkaisen duunarin kannattaa ostaa aluksi pienempi ja halvempi asunto, ja tehdä se ajoissa. Ei vasta sitten, kun lahkeessa roikkuu kaksoset ja on perustettu rottweilerkenneli. Näin lainamäärä pysyy järkevänä, ja rahaa ei kulu pitkän laina-ajan korkoihin. Eikä tule niitä mahdollisia ongelmatilanteita esim. erossa, kun kummallakaan ei olekaan rahaa lunastaa asuntoa eikä se mene kaupaksikaan tms.
En mä tiedä voiko pääkaupunkiseutua sanoa vähemmistöksi, kun sielä asuu kuitenkin suomen kansasta 1/5 vai 2/5? Joku paikallinen tietää varmaan paremmin. Tä ei tietenkään kuulu asiaan, mutta siis mun mielestä Pääkaupunkiseudulsa asuvat ei ole vähemmistöä. Tällaisia asumis ja laina asioita ajatellessa heidätkin on otettava huomioon![]()
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä kiire?;26627293:No suoraan sanottuna, jos tekee lapsen parikymppisenä niin on turha haaveilla kovin hyvästä elintasosta. Keskimäärin. Kaikkea ei voi saada. Jos haluaa tehdä lapset heti teini-iän jälkeen, niin oma valinta mutta sitten joutuu kyllä muissa asioissa ottamaan isoja riskejä. Eli kyllä, MINUN MIELESTÄNI lasten tekeminen noin nuorena on todella typerää. Ainakin taloudelliselta kannalta.
Olen ostanut ensiasuntoni (yksiö) vuonna 2007, möin sen viime vuonna lähes kokonaan maksettuna ja vaihdoin kolmioon. Lainamäärä on koko ajan pysynyt järjellisenä ja laina-aika alle 10 vuodessa. Yhtään voittoa ensiasunnosta ei tullut (Oulussa hinnat pysyneet suunnilleen samoina jo pitkään), kaikki rahat ovat olleet omia eli esim. perintöjä en ole saanut. Jos olisin suoraan paukaissut ostaa esim. nykyisen asuntoni, olisivat korot ja isommat asumiskustannukset syöneet niin paljon rahaa että lainaa olisi todennäköisesti vähintään 20 tonnia enemmän kuin nyt. Tulojen puolesta olen ihan vaan keskituloinen, opiskeluaikana ajoittain alle köyhyysrajankin elänyt.
Ja nimenomaan, tällä hetkellä hinnat ovat ennemminkin laskusuunnassa. Nyt kun ostaa 100% lainalla 300 tonnin asunnon, niin mitenkäs käy jos se on pakko myydä vaikka parin vuoden päästä ja hinnat ovatkin tippuneet vaikka 15%? Siinä vaiheessa on aika iso ero, onko lainaa 95% asunnon arvosta vai vaikka 75%.
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä kiire?;26627293:No suoraan sanottuna, jos tekee lapsen parikymppisenä niin on turha haaveilla kovin hyvästä elintasosta. Keskimäärin. Kaikkea ei voi saada. Jos haluaa tehdä lapset heti teini-iän jälkeen, niin oma valinta mutta sitten joutuu kyllä muissa asioissa ottamaan isoja riskejä. Eli kyllä, MINUN MIELESTÄNI lasten tekeminen noin nuorena on todella typerää. Ainakin taloudelliselta kannalta.
Olen ostanut ensiasuntoni (yksiö) vuonna 2007, möin sen viime vuonna lähes kokonaan maksettuna ja vaihdoin kolmioon. Lainamäärä on koko ajan pysynyt järjellisenä ja laina-aika alle 10 vuodessa. Yhtään voittoa ensiasunnosta ei tullut (Oulussa hinnat pysyneet suunnilleen samoina jo pitkään), kaikki rahat ovat olleet omia eli esim. perintöjä en ole saanut. Jos olisin suoraan paukaissut ostaa esim. nykyisen asuntoni, olisivat korot ja isommat asumiskustannukset syöneet niin paljon rahaa että lainaa olisi todennäköisesti vähintään 20 tonnia enemmän kuin nyt. Tulojen puolesta olen ihan vaan keskituloinen, opiskeluaikana ajoittain alle köyhyysrajankin elänyt.
Ja nimenomaan, tällä hetkellä hinnat ovat ennemminkin laskusuunnassa. Nyt kun ostaa 100% lainalla 300 tonnin asunnon, niin mitenkäs käy jos se on pakko myydä vaikka parin vuoden päästä ja hinnat ovatkin tippuneet vaikka 15%? Siinä vaiheessa on aika iso ero, onko lainaa 95% asunnon arvosta vai vaikka 75%.
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä kiire?;26627318:En minä ole ap, minä en ole hoitovapaalla. Voisit katsoa kenelle kommentoit. Vastasin teidän tilanteeseenne edellisessä viestissä. On taloudellisesti todella typerää alkaa lisääntyä noin nuorena. Silloin todellakin on mahdotonta tehdä taloudellisesti kestäviä ja järkeviä valintoja.
Ap:n pitäisi nyt ymmärtää, että yksinäinen ihminen/opiskelija ei välttämättä saa lainaa millä ostaa sen yksiön heti 20-vuotiaana. Tokihan se olisi järkevää aloittaa noin ja myydä voitolla ja ostaa sitten kaksio-> myydä voitolla ->seuraavaksi kolmio ja sitä rataa, mutta ei tuo vaan ole monellekaan mahdollista. Me esim. ostettiin rivitalo kolmio kun valmistuttiin ja maksettiin siitä v. 2004 120 000, kun myytiin se v. 2010, niin ei siitä saanut kuitenkaan kuin 145 000 euroa. Ei tuo nyt niin hirveän hyvä voitto ole, että kannattaa.