Millaiset ihmiset ottavat todella ison asuntolainan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Asuja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="a.p";26626562]Kukaan ei ole käskenyt asua vuokralla, vaan ihmettelen, miksi se iso laina pitää ottaa? Ei kaikkien tarvitse asua hienossa lukaalissa.

Sun asuntolaina ei vielä ole suuri, koska pankit yleensä pitävät, että asumiskuluihin saa mennä 40% nettotuloista.[/QUOTE]

Jos lainaa ei "saa" ottaa ja vuokralla ei ole pakko asua niin missä sitten? Vanhempien nurkissa? Me ihan totta katselimme jossain vaiheessa asumisoikeusasuntoa, mutta ne on aivan järkyttävän hintaisia.
Lainaa menee 30 % mutta asumiskulut päälle. Netto 2500-2800 ja lainaa 175000 euroa joten varmasti osa kauhistelee, ehkä myös sinäkin? Ja meillä tilanne toden totta oli se että kun 21-vuotiaana kesken opiskelujen ostimme entisen asunnon niin meillä oli jo yksi lapsi. Otimme tosin lainaa 95000 euroa eli hyvin kohtuullisesti. Ostimme ison kolmion koska oli toiveissa toinen lapsi ja siitä alle vuosi kuopus sitten syntyikin. Meillä on pienet tulot ja tulee aina olemaan. Me teimme remonttia tähän mutta lainalla, koska itse emme osaa. Meillä oli pieni lyhennys ja asuntojen hinnat ei viime vuosina ole nousseet sitä mukaa kuin joskus aiemmin. Hyvähän se on niillä puhua että ostakaa pienempi ensin jotka ovat ostaneet joskus 90-luvulla tai 2000-luvun alussa jolloin on halvalla saanut ja sitten myöhemmin on saanut isot rahat taskuun myydessä. Me saimme käytännössä vaan sen minkä olimme itse maksaneet. Sitten rakennutimme omakotitalon mutta ei minusta reilu 110 neliöinen mikään iso lukaali ole vaikka lainaa riittääkin suhteessa tuloihimme. Jos tätä vauhtia lyhennämme niin laina on maksettu kun olen alle 50, reilusti alle 50. Mitä järkeä meillä olisi asua vuokralla, maksaa kovaa vuokraa koska täällä yksiötkin on 500 > ja vielä kahden lapsen kanssa kun voimme asua mukavasti ja tilavasti JO NYT eikä joskus sitten? Ja meidän tuloilla ei ainakaan olisi edes mahdollista maksaa vuokraa ja säästää niin isoja summia että vaikka puolet talosta voisi maksaa käteisellä.
 
Ekanakin asunnon vaihto ei ole niin nopeaa ja helppoa kuin mitä ap kuvailet. Asuntokauppa on aika jäissä, eikä jotain putkiremonttikuntoista asuntoa välttämättä saa edes myytyä voitolla. Ensiasunnon ostaja saa hyvä edut, siksi me ostamme suoraan ekana asuntona ison asunnon isolla velalla, kun tulotkin sen sallivat.

Ja ihmettelet miten vakkarityössä olevat ottaa lainan ja tekee sitten heti lapsia, että eikö voi suunnitella paremmin. Mutta kyllä se vaan on tässä maassa niin että valmistut 25vuotiaana, siitä pari vuotta hyvällä tuurilla vakipaikka ja sit on jo kiire painaa ne lapset maailmaan iän vuoksi. Kyllä se oma iso asunto on siinä vaiheessa minusta ihan hyvä haave, kunhan vain mitoittaa omien tulojen mukaan. Ilman vakipaikkaa opiskelijana et siis saisi velkaa.
 
[QUOTE="Sanna";26626483]Tuskin kukaan lyhentää lainaa 100 000 eurolla vuodessa. Jos lyhentäisi, niin ei sitä lainaa edes olisi tarvinnut ottaa. Eli laskelmasi ovat täysin pielessä.

Jos on tarvetta isoon asuntoon, niin silloin kannattaa ostaa sellainen. 250 000 euron arvoisesta asunnosta joutuu pulittamaan varainsiirtoveroa 10 000 euroa. Ei ole mitään järkeä tuollaista rahaa hassata parin vuoden päästä, kun kerran sen voi välttää.

Monet tekevät pitkään pätkätöitä, työpaikat ja paikkakunnat saattavat vaihdella. Pankit eivät kovin helposti edes myönnä lainaa sinkulle, jolla ei ole vakituista työsuhdetta. Oman asunnon osto tulee monille eteen vasta, kun on tavattu sopiva kumppani ja aletaan perustaa perhettä.[/QUOTE]

Mutta eikös silloin, kun on tarvetta pienelle asunnolla, kannattaisi myös ostaa sellainen? Vai onko jotenkin ok maksaa (turhaan) isoa vuokraa sinkkuna ja lapsettomana? Mutta perheelliselle se ei enään olekaan ok? En siis vaan tajua sitä logiikka..... Tuskin kaikki sinkutkaan tai perheettömät mitään huonopalkkaisia pätkätöitä tekee. Ja perheellisilläkin saattavat noi työpaikat ja paikkakunnat vaihdella, mutta silloin ei haittaa vaikka olisikin iso asuntolaina niskassa??
 
[QUOTE="Tyytyväinen";26626531]Meillä lainaa 350 000. Kerrostalokolmio Helsingissä. Bruttotulot lainaa otettaessa 9000 - 9500 eur/kk. Minä nyt äitiyslomalla, palaan töihin vuodenvaihteessa, tämän aikaa maksuvapaata. Ei säästöjä, lainalla takaajat. Maksuaika 25 vuotta.

Mitä haluat kysyä?[/QUOTE]

En ole ap vaan yksi vastaajista mutta on karmeaa että noin isoilla tuloilla ei ole säästöjä!!! Teillä taitaa olla elämänhallinta melko pahasti pielessä. Kuka oli niin tampio että uskalsi lähteä takaamaan?
 
[QUOTE="Sanna";26626385]Hei ap, ovatko silmäsi auenneet tämän keskustelun myötä?

Toivon omaksi parhaaksesi, että edes joku meistä on onnistunut takomaan hitusen järkeä päähäsi.[/QUOTE]

Ei ole. En ymmärrä vieläkään isoa riskinottoa.

Meidän perheellä oli bruttotulot noin 10 000e/kk noin 10 vuoden ajan. Ostimme talon pääkaupunkiseudulta vuosia sitten. Pari vuotta sitten tulin raskaaksi ja jäin siis äitiyslomalle. Nyt hoitovapaalla ollessamme elämme miehen tuloilla. Lainaa on noin 60 000e.

Ikävä kyllä aika tiukkaa tekee, vaikka meillä on noin pieni laina ja miehelläni hyvät tulot. Miehen äiti sairastui ja jouduimme maksamaan hänelle kalliit hoidot yli 40 000e on mennyt yllättäen.

Tämä on vaan esimerkkinä, että tulot ei pysy samana. Yllättäviä menoja voi tulla milloin tahansa.

Meilläkin oli toki säästojä ja osakkeita, mutta eivät ne paljoa auttaneet, kun osakkeiden arvokin on nykyään alhaalla.

Kun lähden duuniin taas, en ikinä voisi kuvitella ottavani koskaan jotain 300 000e asuntolainaa. Onneksi ei toki tarvikkaan.
 
[QUOTE="vieras";26626694]En ole ap vaan yksi vastaajista mutta on karmeaa että noin isoilla tuloilla ei ole säästöjä!!! Teillä taitaa olla elämänhallinta melko pahasti pielessä. Kuka oli niin tampio että uskalsi lähteä takaamaan?[/QUOTE]

No omat tuloni ovat nousseet vasta ihan lyhyen ajan sisällä, kun olen saanut kaksi suurehkoa palkankorotusta. Miehellä on ollut pitempään hyvät tulot. Miehen säästöt hupenivat edellisen eron yhteydessä. Lainaa ottaessa oli velaton auto, jota ei huomioitu lainassa. Nyt kun auto on myyty ja yhteinen säästäminen käynnistynyt, käteistä säästössä n. 30 000 euroa.

Mutta lainaa ottaessa siis säästöjä ei ollut.
 
[QUOTE="a.p";26626737]Ei ole. En ymmärrä vieläkään isoa riskinottoa.

Meidän perheellä oli bruttotulot noin 10 000e/kk noin 10 vuoden ajan. Ostimme talon pääkaupunkiseudulta vuosia sitten. Pari vuotta sitten tulin raskaaksi ja jäin siis äitiyslomalle. Nyt hoitovapaalla ollessamme elämme miehen tuloilla. Lainaa on noin 60 000e.

Ikävä kyllä aika tiukkaa tekee, vaikka meillä on noin pieni laina ja miehelläni hyvät tulot. Miehen äiti sairastui ja jouduimme maksamaan hänelle kalliit hoidot yli 40 000e on mennyt yllättäen.

Tämä on vaan esimerkkinä, että tulot ei pysy samana. Yllättäviä menoja voi tulla milloin tahansa.

Meilläkin oli toki säästojä ja osakkeita, mutta eivät ne paljoa auttaneet, kun osakkeiden arvokin on nykyään alhaalla.

Kun lähden duuniin taas, en ikinä voisi kuvitella ottavani koskaan jotain 300 000e asuntolainaa. Onneksi ei toki tarvikkaan.[/QUOTE]

No joo, tulihan se sieltä. Et ymmärrä riskinottoa koska teillä on niin suuret tulot. Etpä tietenkään. Toista se on meillä pienituloisilla duunareilla joilla omistaakseen jotain on pákko myös ottaa riskejä. Ja se että TEILLÄ on tiukkaa esim. hoitovapaalla ei tarkoita sitä että muillakin on.
 
[QUOTE="a.p";26626778]Tässä keskustelussa käy ilmi, että säästäminen ennakkoon on outu käsitys ihmisille.[/QUOTE]

Kelle muille paitsi tuolle yhdelle 350000 euron lainan ottajalle? Etkö ymmärrä että pienipalkkaiset duunarit eivät todellakaan saa säästöön mitään 50 % talon hinnasta niin kuin 10000 euron brutolla tekisi hetkessä. Tai ainakin me tehtäisiin. Eka kerralla otimme 100 % lainan riskillä, toisen kerran eli taloa rakennuttaessa oli säästössä 10 %
 
[QUOTE="a.p";26626778]Tässä keskustelussa käy ilmi, että säästäminen ennakkoon on outu käsitys ihmisille.[/QUOTE]

Ei, vaan tässä keskustelussa on käynyt ilmi, että nykyisillä vuokratasoilla, korkotasoilla, asuntojen hinnannousun tasoilla ja inflaatiovauhdilla ei kannata eikä edes tavallinen palkansaaja pysty säästämään. Taloudellisesti järkevintä ja tuottoisinta on ostaa asunto vaikka velkarahalla.
 
[QUOTE="vieras";26626791]Kelle muille paitsi tuolle yhdelle 350000 euron lainan ottajalle? Etkö ymmärrä että pienipalkkaiset duunarit eivät todellakaan saa säästöön mitään 50 % talon hinnasta niin kuin 10000 euron brutolla tekisi hetkessä. Tai ainakin me tehtäisiin. Eka kerralla otimme 100 % lainan riskillä, toisen kerran eli taloa rakennuttaessa oli säästössä 10 %[/QUOTE]

Kaikella kunnioituksella, kyllä meilläkin on säästäminen ihan kivasti käynnissä.

Maksetaan isoa asuntolainaa, eletään oikein mukavasti, ja säästetään vielä siihen päälle kohtuullinen summa per kk. Nyt maksuvapailla jää tuo lyhennyksen suuruus myös säästöön, eli menoista on nipistetty kun tulot on tilapäisesti pudonneet.

Meillä lähtökohtana oli se, että hyvin suunnittelemalla uskaltaa ottaa jonkin verran riskiäkin. Eikä tarkoitus ole asua tässä yli viittä vuotta.
 
[QUOTE="A.p";26624935]Osaomistus/asokämpässä tai pienemmässä asunnossa, missä kaikki rahat ei mene lainan kuluihin.[/QUOTE]

Osaomistukset ym. on muuten sitten kaikkein kalleimpia asumismuotoja. Mielummin oma asuntolaina. Vähän höntti saa olla, jos rahansa laittaa osaomistus asuntoon...
 
[QUOTE="a.p";26626640]Kukaan ei voi olla varma, että pystyy maksamaan sen lainan. Elämä tuo ihmeellisiä yllätyksiä, joten kenenkään maksukyky ei pysy samana seuraavat 25/30v. Monet toteaa tuohon, että sitten sen asunnon voi myydä, mutta monesti nämä velkahelvettiin joutuneet ihmiset eivät ole saaneet myytyä asuntoaa, se on mennyt pakkohuutokauppaan halvalla hinnalla. Eivät saa edes rahojaan välttämättä takaisin, kun asuntojen hinnat voi tippua, kun lama vaikka iskee.

Kun nuoret ottaa todella ison asuntolainan, siihen ei ole laskettu, että nainen voi helposti olla 10v kotona, jos tuppaa lasta parin vuoden välein.

Nyt vauhtisokeus iskee ja on todellakin iskenyt, kun korot on niin alhaalla.
Kuka on laskenut oikeasti, paljonko lainan kk-erä kasvaa, kun korot vaikka nousee 10v sitten tasolle?[/QUOTE]

Tuolla tavalla kukaan ei voi olla varma mistään.

Minä 44-vuotiaana voin olla varma, etten tule jäämään lasten kanssa kotiin enkä äitiyslomalle. Lainamme on mitoitettu niin, että sitä voi maksaa yhdenkin tuloilla, ja siinä on onnistuttu, kun mies on ollut työttömänä. Ja asunnon hinnat saavat laskea aika reilusti, ettemme saisi edes lainaa maksetuksi. Miltei 50 % pudotukseen meillä olisi varaa.

Minä olen nähnyt 90-luvun laman, ja sen voin kertoa, ettei se todellakaan kohdellut ihmisiä tasa-arvoisesti. Niillä joilla oli töitä, oli kaikki hyvin, ei mitään ongelmia, ja niillä taasen, joilla ei työtä ollut, meni sitten kaikki.

Mutta kukaan ei voi tietää vaikka lama iskisikin, kuka on se, joka menetttää työnsä ja joutuu laittamaan asuntonsa myyntiin.

Itse olen aika turvallisin mielin, miehellä on eläkeikään vain 8 vuotta. Eli ne tulot ovat melkoisen varmat, samoin miehen työpaikka on melko varma. Samoin omanikin vaikkei mistää tietenkään koskaan voi olla varma. Ja ansiosidonnainen antaa kyllä näillä tuloilla melkoisen hyvät mahdollisuudet sopeuttaa elämäänsä, vaikka ei asuntoa vaihtaisikaan.
 
Eikä muuten kannata sanoa, että pienipalkkainen duunari. Tunnen monta duunaria, jotka tienaa huomattavasti enemmän, kuin moni akateemikko. Tosin tunnen myös monta duunaria, jotka tienaa vähemmän.
Ehkä mielummin kannattaisi sanoa, että normi keskituloinen kansalainen ei pysty paljoa säästämään omistusasuntoa varten vuokralla ollessaan.
 
Jos puhtaasti taloudellisesti ajattelee, niin kyllähän se usein olisi järkevää ostaa parikymppisenä joku rupunen yksiö. Mutta moni ei tuon ikäisenä saa edes sitä pientä lainaa, ja vuokralla asuessa ei pysty säästämään, tai jos pystykin, niin ei se satanen kuussa kyllä paljoa kerrytä asuntorahastoa.
En minäkään ymmärrä sitä, että pienillä tuloilla otetaan niin paljon lainaa, kun ikinä saadaan, ja sitten kituutetaan 25 vuotta. Mutta tuo käsite "jättilaina" nyt on aika suhteellinen. Kyllä hyvätuloiset voi helposti hoitaa sitä 300 000€n lainaa, elää mukavasti ja vielä säästääkin samalla. Kokemusta on.
 
Ihan pieni kuvitteellinen esim.
Jos nettopalkka ois vaik sen 2000e(eli ok duunarille ja yläkanttiin..) ja toinen kotona. Pari lasta. Niin mistä hitosta sitä säästetään, jos maksaa vuokraa 1000e ja muut elämisen kulut? Toki tuohon pari hunttia lapslisää ja kh-tuki tms päälle. Mutta jos maksaakin sitten lainaa sen 700e ja muut kulut päälle.. on huomattavasti kannattavampaa. Oletus on lyhyt työmatka/saa työmatkakulut takas ja lainan verovähennykset myös tulee tuon neton päälle jälkikäteen palautuksina.

Asumistukea ei saisi vuokralla ollessa eikä kyllä pahemmin satasia jäis säästöön tuossa tilanteessa, jos päättäis kituutella vuokralla. Lapset olis jo aikuisia, kun sais käsirahan kasaan.. :)

Tilanne on melko sama kahdella työssäkäyvällä pienituloisella, jolloin lasten hoitomaksut vetäsee osansa, työmatkat ja sitten netto onkin jtn reilut 2500 yhteensä mitä jää. Karkeasti laskettuna..
 
Eikä muuten kannata sanoa, että pienipalkkainen duunari. Tunnen monta duunaria, jotka tienaa huomattavasti enemmän, kuin moni akateemikko. Tosin tunnen myös monta duunaria, jotka tienaa vähemmän.
Ehkä mielummin kannattaisi sanoa, että normi keskituloinen kansalainen ei pysty paljoa säästämään omistusasuntoa varten vuokralla ollessaan.

Minä puhun nimenomaan _pienipalkkaisista_ duunareistaen ylipäänsä duunareista.
 
[QUOTE="Sanna";26626590]Miksi muiden ratkaisut kismittävät sinua?

Toisilla on kiire syystä tai toisesta. Toiset tarvitsevat heti sen ison talon (lue ison lainan).

Mikä on ongelmasi, kun ihmiset kerran kuitenkin pystyvät lainansa maksamaan? Ei ole vain yhtä oikeaa kaavaa, jonka mukaan pitäisi toimia. Elämäntilanteet ovat erilaisia ja ratkaisumallit niihin myös erilaiset.[/QUOTE]

Tyhmyys kismittää aina. Ei tarvitse montaa keskustelupalstaa lukea löytääkseen kymmeniä tarinoita siitä, miten noiden isojen lainojen kanssa joudutaan heti pulaan kun toinen joutuu työttömäksi/sairastuu/jää lasten kanssa kotiin tms. Tai tulee joku iso remontti, ero tai muu ei-niin-harvinainen tilanne. Sitten kun asunnosta on lainaa 100% sen arvosta tai jopa yli (jos hinnat hiemankin laskevat), tulee suuria ongelmia kun asunto pitäisi saada myytyä eikä siitä saa omiaan pois. Ei siitä ongelmia toki minulle tule, mutta kyllä minulta sen verran empatiaa löytyy että en haluaisi ihmisten joutuvan pulaan. Nykyihmisiltä tuntuu kadonneen riskien välttämisen taito, ja luotetaan ihan liikaa siihen ettei mitään ikinä tapahdu. Vaikka esim. nyt työttömiä on sankoin joukoin, ja avioliitoista puolet päättyy eroon.
 
sellaset niinku me, joilla on paljon lapsia eikä hirveesti säästöjä. ei ole juuri kummempi maksaako yli 200 000 euron lainaa vai maksaako vuokraa 900 euroa. ja sellaset niinku me, jotka ei sumppaa sitä rahaa mihin sattuu vaan eletään niin että pärjätään.
 
ap on itse tehnyt vääriä ratkaisuja ja ihmettelee sitten muiden tekemisiä. Minä olen hoitovapaalla ja meillä on iso laina. Ei kuitenkaan ole tiukkaan, kun kaikki menot ja tulot on sopusoinnussa. Jos tulee tiukkaa niin palaan töihin/teen keikkaa. Sairastumisille ei mitään voi, mutta niitä vartenkin voi varautua ja voi ihminen säästää, vaikka onkin hoitovapaalla. Niin itsekin teen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä kiire?;26626963:
Tyhmyys kismittää aina. Ei tarvitse montaa keskustelupalstaa lukea löytääkseen kymmeniä tarinoita siitä, miten noiden isojen lainojen kanssa joudutaan heti pulaan kun toinen joutuu työttömäksi/sairastuu/jää lasten kanssa kotiin tms. Tai tulee joku iso remontti, ero tai muu ei-niin-harvinainen tilanne. Sitten kun asunnosta on lainaa 100% sen arvosta tai jopa yli (jos hinnat hiemankin laskevat), tulee suuria ongelmia kun asunto pitäisi saada myytyä eikä siitä saa omiaan pois. Ei siitä ongelmia toki minulle tule, mutta kyllä minulta sen verran empatiaa löytyy että en haluaisi ihmisten joutuvan pulaan. Nykyihmisiltä tuntuu kadonneen riskien välttämisen taito, ja luotetaan ihan liikaa siihen ettei mitään ikinä tapahdu. Vaikka esim. nyt työttömiä on sankoin joukoin, ja avioliitoista puolet päättyy eroon.

Tyhmyys? Lue nuo esimerkit mitä tässä ketjussa on annettu ja vastaa niihin miten mielestäsi olisi pitönyt fiksusti toimia? Ja ei, en kaipaa nyt sellaisia esimerkkejä että et olisit tehnyt lapsia, olisit kouluttautunut tms vaan ihan noita tilanteita kun sun mielestä vuokralla ei ole pakko asua ja asumisoikeusasuminen ilmeisesti sinusta on kannattavaa. Etkö ymmärrä vieläkään sitä että omistaakseen pienipalkkaisella duunarilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa riski jos haluaa asua mieleisessä asumismuodossa silloin kun sille on tarvetta? Se on helppo huudella jos itse on kovin hyvätuloinen mutta sinä kuulut vähemmistöön.
 
Ap:n pitäisi nyt ymmärtää, että yksinäinen ihminen/opiskelija ei välttämättä saa lainaa millä ostaa sen yksiön heti 20-vuotiaana. Tokihan se olisi järkevää aloittaa noin ja myydä voitolla ja ostaa sitten kaksio-> myydä voitolla ->seuraavaksi kolmio ja sitä rataa, mutta ei tuo vaan ole monellekaan mahdollista. Me esim. ostettiin rivitalo kolmio kun valmistuttiin ja maksettiin siitä v. 2004 120 000, kun myytiin se v. 2010, niin ei siitä saanut kuitenkaan kuin 145 000 euroa. Ei tuo nyt niin hirveän hyvä voitto ole, että kannattaa.
 
Asumismuodolla nyt ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten hyvin ihmiset varautuvat tulevaan. Toisilla on säästöjä ja vakuutuksia "pahan päivän" varalle, ja toiset elävät kädestä suuhun. Ihan riippumatta siitä asutaanko vuokralla vai omistusasunnossa. Ja minkä kokoinen se mahdollinen laina on.
Miten vaikea se on ymmärtää, että ihmisten elämäntilanteet ja elämänhallinatataidot on niin kovin erilaiset.
 
[QUOTE="alma";26626908]En minäkään ymmärrä sitä, että pienillä tuloilla otetaan niin paljon lainaa, kun ikinä saadaan, ja sitten kituutetaan 25 vuotta. Mutta tuo käsite "jättilaina" nyt on aika suhteellinen. Kyllä hyvätuloiset voi helposti hoitaa sitä 300 000€n lainaa, elää mukavasti ja vielä säästääkin samalla. Kokemusta on.[/QUOTE]

Tää on just näin.
 

Yhteistyössä