Millainen on keskituloinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Otetaampa vaikka esimerkiksi nykyinen Fortumin pääjohtaja. Tienestit on nykyisin vähintäänkin kohdallaan mutta insinöörimatrikkelin mukaan hän on lähtöisin maalta maanviljelijäperheestä. Yläluokkaa vai ei?

Niin, pelkillä tienesteillä ei pääse yläluokkaan. Mutta Fortumin johtajalla on tietysti hyvin korkea asema noin muutoinkin. Jos hänen lapsensa jatkavat vastaavassa asemassa, niin he varmaankin kuuluvat yläluokkaan. Ei kyllä voi sanoa, että Fortumin pj olisi keskiluokkaakaan...

(Ai mutta, Lilius ei taida enää olla Fortumin pääjohtaja, kukas siellä on nykyään?)

Kaipa uudesta rahasta aika tekee vanhaa rahaa. Herlinejä voisi varmaan jo ajatella postmodernin aateliston jäseniksi, yläluokkaisiksi nyt ainakin? Toisaalta omaa sukutaustaa ajatellen Bröijerin muutos Rosenbröijeriksi oli omien ansioiden kautta sukupolvessa aikaansaatu selkeä asemanmuutos kauppiaasta aateliseksi.

Samaa mieltä Herlineistä.
 
[QUOTE="mona";26243498]No niinkuin on mainittu mun mielestä luokkajakoon liittyy mm. tulotaso, varakkuus, taustat (ainakin jossain määrin), koulutus. Eihän sitä voi tarkkaa määritellä, mutta sinne päin kyllä.
Ja lisäksi mun mielestä sillä asuinpaikalla myös on merkitystä, mihin sinut ympäristössäsi mielletään.[/QUOTE]
Sitten voi tehdä lisäkysymyksen eli mikä on on noiden kunkin asian painoarvo? Duunari, jolla on isot tulot, omakotitalo jne, tai akateeminen, jolla on huomattavasti pienemmät tulot ja joka asuu vuokrakaksiossa, mutta jonka vanhemmat ja isovanhemmatkin ovat olleet lääkäreitä/lakimiehiä? Kuuluvatko molemmat samaan luokkaan ja jos eivät, kumpi alempaan ja kumpi korkeampaan?

Minusta luokka-ajattelu ei voi enää tänä päivänä olla samanlainen kuin aiemmin, koska tulotaso ja sen myötä varallisuuskaan ei ole enää koulutuksesta kiinni. Kaikki hyvätuloisetkaan eivät enää halua omistusasuntoa, koska työpaikan ja paikkakunnan vaihtaminen on helpompaa, jos ei ole naimisissa asuntonsa kanssa. 50 vuotta sitten mentiin töihin paikkaan X ja yleneminen tapahtui usein saman työnantajan palveluksessa.
 
Onko sillä merkitystä mihin luokkaan kokee kuuluvansa?

Olen varakkaan perheen lapsi. Isovanhempanikin ovat olleen. ns. parempaa porukkaa. Minulla on aina ollut rahaa, koulutukseen on kannustettu ja nyt 25-vuotiaana olen taloudellisesti paremmassa asemassa, kuin suurin osa keski-ikäisistä. Vaikka opiskelen, niin mulla on rahaa ostaa kaupasta mitä haluan ja lähteä ulkomaille aina, kun on siihen aikaa. Tykkään pukeutua hyvin ja rakastan sisustamista.Asun velattomassa omistusasunnossa. Matkustan pääasiassa kulttuurikohteissa, sillä mua kiinnostaa uskonto ja historia. Rantalomille mennään lähinnä lapsen toiveesta.

Silti mä koen enemmän omanlaiseksi seurakseni maalaiset, vähän syrjässä asuvat koiran kasvattajat. Yleensä ei vaan synkkaa hienohelmojen kanssa. Tulen hyvin juttuun ja tunnen itseni itseksi silloin, kun seurana on joku pirjo pulliainen. Leikkipuistossa hakeudun enemmän niiden "kengät hevosen lannassa" tuulipukumammojen seuraan, kuin ns. hienopieruihin. Mä koen olevani henkisesti siis työväenluokkaa, vaikka jollain tapaa ehkä olisinkin "yläluokkaa".
 
Onko sillä merkitystä mihin luokkaan kokee kuuluvansa?

Olen varakkaan perheen lapsi. Isovanhempanikin ovat olleen. ns. parempaa porukkaa. Minulla on aina ollut rahaa, koulutukseen on kannustettu ja nyt 25-vuotiaana olen taloudellisesti paremmassa asemassa, kuin suurin osa keski-ikäisistä. Vaikka opiskelen, niin mulla on rahaa ostaa kaupasta mitä haluan ja lähteä ulkomaille aina, kun on siihen aikaa. Tykkään pukeutua hyvin ja rakastan sisustamista.Asun velattomassa omistusasunnossa. Matkustan pääasiassa kulttuurikohteissa, sillä mua kiinnostaa uskonto ja historia. Rantalomille mennään lähinnä lapsen toiveesta.

Silti mä koen enemmän omanlaiseksi seurakseni maalaiset, vähän syrjässä asuvat koiran kasvattajat. Yleensä ei vaan synkkaa hienohelmojen kanssa. Tulen hyvin juttuun ja tunnen itseni itseksi silloin, kun seurana on joku pirjo pulliainen. Leikkipuistossa hakeudun enemmän niiden "kengät hevosen lannassa" tuulipukumammojen seuraan, kuin ns. hienopieruihin. Mä koen olevani henkisesti siis työväenluokkaa, vaikka jollain tapaa ehkä olisinkin "yläluokkaa".

Alaspäin on aina "lupa" kokea kuuluvansa. Sehän on jopa trendikästä. Ylöspäin itsensä mieltäminen onkin sitten kinkkisempi juttu... Ehkä sinä kuitenkin olet ihan vain keskiluokkaa, kuten suurin osa meistä muistakin. Niin tylsältä kuin se kuulostaakin.
 
Onko sillä merkitystä mihin luokkaan kokee kuuluvansa?

Olen varakkaan perheen lapsi. Isovanhempanikin ovat olleen. ns. parempaa porukkaa. Minulla on aina ollut rahaa, koulutukseen on kannustettu ja nyt 25-vuotiaana olen taloudellisesti paremmassa asemassa, kuin suurin osa keski-ikäisistä. Vaikka opiskelen, niin mulla on rahaa ostaa kaupasta mitä haluan ja lähteä ulkomaille aina, kun on siihen aikaa. Tykkään pukeutua hyvin ja rakastan sisustamista.Asun velattomassa omistusasunnossa. Matkustan pääasiassa kulttuurikohteissa, sillä mua kiinnostaa uskonto ja historia. Rantalomille mennään lähinnä lapsen toiveesta.

Silti mä koen enemmän omanlaiseksi seurakseni maalaiset, vähän syrjässä asuvat koiran kasvattajat. Yleensä ei vaan synkkaa hienohelmojen kanssa. Tulen hyvin juttuun ja tunnen itseni itseksi silloin, kun seurana on joku pirjo pulliainen. Leikkipuistossa hakeudun enemmän niiden "kengät hevosen lannassa" tuulipukumammojen seuraan, kuin ns. hienopieruihin. Mä koen olevani henkisesti siis työväenluokkaa, vaikka jollain tapaa ehkä olisinkin "yläluokkaa".

Et oikein voi sanoutua irti luokka-ajattelusta, jos sinulle yläluokka on vain hienopieruja. Itsehän sinä rajaat heitä vielä tarkemmin kuin perinteiset luokkarajat.
 
Entäs minä? Mulla on yksi ammattikorkeakoulututkinto, yksi yliopistotutkinto ja olen tohtorikoulutettava. Tiedän silti vain omasta alastani ja se kiinnostaa mua. Mulla on oikeasti tosi heikko yleissivistys. En lue lehtiä ja kun radiosta tulee uutiset, niin käännän kavanaa. En tiedä useimpien maiden pääkaupunkeja.
Inhoan sisustamista ja shoppailua. En matkustele, kuin joskus. Silloinkin äkkilähdössä Alanyan aurinkoon makaamaan. En tykkää älyllisistä keskusteluista, ellei ne koska juuri omaa alaani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Entäs mä;26243810:
Entäs minä? Mulla on yksi ammattikorkeakoulututkinto, yksi yliopistotutkinto ja olen tohtorikoulutettava. Tiedän silti vain omasta alastani ja se kiinnostaa mua. Mulla on oikeasti tosi heikko yleissivistys. En lue lehtiä ja kun radiosta tulee uutiset, niin käännän kavanaa. En tiedä useimpien maiden pääkaupunkeja.
Inhoan sisustamista ja shoppailua. En matkustele, kuin joskus. Silloinkin äkkilähdössä Alanyan aurinkoon makaamaan. En tykkää älyllisistä keskusteluista, ellei ne koska juuri omaa alaani.

Keskiluokkaa tietenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26243822:
Tilallinen paini tosiaan ihan eri sarjassa kuin torppari tai palkollinen.

Näin oli vielä minun nuoruudessani 60-luvulla. Tilalliset olivat niitä opettajien lellikkejä ja tilallisten lapsilla oli mahdollisuus mennä lukioon. Myös tilallisilla kävi joulupukki.
 
Tavallaan minusta ei voi kuulua yläluokkaan, jos ei ole aina tuntenut siihen kuuluvansa. "Kiipijät" ;) sitten erikseen. Minulle yläluokka on enemmän kuin tulot ja koulutus. Se on tapa elää ja olla.

{tämä trolli ei ole kovin subtle, pahoitteluni} :stick:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;26243840:
Et siis missään vaiheessa puhunut oikeasta yläluokasta mitään?

Ulosantini on tänään ilmeisesti erityisen huonoa. Tarkoitin siis sitä, että koen henkisesti kuuluvani enemmän samalle tasolle maalaishenkisten ja tavisten kanssa.
Oikea yläluokka on yleensä kaikella tapaa sellaista, joiden kanssa juuri minulla ei synkkaa, vaikka eroja heissäkin.

Tuskin tämä nyt selvensi sen enempää, mutta kuitenkin:)
 
Ulosantini on tänään ilmeisesti erityisen huonoa. Tarkoitin siis sitä, että koen henkisesti kuuluvani enemmän samalle tasolle maalaishenkisten ja tavisten kanssa.
Oikea yläluokka on yleensä kaikella tapaa sellaista, joiden kanssa juuri minulla ei synkkaa, vaikka eroja heissäkin.

Tuskin tämä nyt selvensi sen enempää, mutta kuitenkin:)

Ja mihin ne hienopierut sijoittuivat ajatuksissasi? Kuulostivat tässä Hienopieru oli huono sanavaihtoehto.. tarkoitin siis niitä, jotka olemuksellaan antavat ymmärtää olevansa jotain muuta, kuin perus pulliaisia vain nimenomaan alaluokkaisilta wannabe-hienohelmoilta.
 
Onko sillä merkitystä mihin luokkaan kokee kuuluvansa?

Olen varakkaan perheen lapsi. Isovanhempanikin ovat olleen. ns. parempaa porukkaa. Minulla on aina ollut rahaa, koulutukseen on kannustettu ja nyt 25-vuotiaana olen taloudellisesti paremmassa asemassa, kuin suurin osa keski-ikäisistä. Vaikka opiskelen, niin mulla on rahaa ostaa kaupasta mitä haluan ja lähteä ulkomaille aina, kun on siihen aikaa. Tykkään pukeutua hyvin ja rakastan sisustamista.Asun velattomassa omistusasunnossa. Matkustan pääasiassa kulttuurikohteissa, sillä mua kiinnostaa uskonto ja historia. Rantalomille mennään lähinnä lapsen toiveesta.

Silti mä koen enemmän omanlaiseksi seurakseni maalaiset, vähän syrjässä asuvat koiran kasvattajat. Yleensä ei vaan synkkaa hienohelmojen kanssa. Tulen hyvin juttuun ja tunnen itseni itseksi silloin, kun seurana on joku pirjo pulliainen. Leikkipuistossa hakeudun enemmän niiden "kengät hevosen lannassa" tuulipukumammojen seuraan, kuin ns. hienopieruihin. Mä koen olevani henkisesti siis työväenluokkaa, vaikka jollain tapaa ehkä olisinkin "yläluokkaa".

Pappa betalar.
 
Mua oksettaa ajatuskin siitä, että on olemassa luokkia. Jotekin vaa haluan naiivisti ajatella, että on ainoastaan olemassa eri tuloluokkia, eritasoisia koulutuksia ja erilaisia elämäntyylejä, mutta kaikki kuulumme samaan luokkaan. Vähän sama asia, kuin ihmisiä alettaisiin jakaa rotuihin, kuten koiria. Tämä koira on arvokas ja maksaa 5000e, mutta tämä sekarotuinen mitäänsanomaton yksilö maksaa 20e.

Olen yläluokkaisen perheen lapsi. Isovanhempani vanhemmat ovat jo olleet korkeassa asemassa ja varakkaita. Oma äitini ja isäni tienaavat todella hyvin, ovat korkeassa asemassa ja elämäntavoiltaankin kovin yläluokkaisia. Mä ymmärrän hyvin, kun joku teistä käytti sanaa hienopieru, vaikka ei sitä ehkä kirjaimellisesti tarkoittanutkaan. Omat vanhempani ovat kyllä vähän mulkvisteja yläluokkaisuutensa ansiosta. Kaiken pitää olla niin yläluokkaista ja matkakohdekin varataan sen perusteella onko se yläluokan suosimaa.
Meillä ei olisi varmaan tullut kuuloonkaan mikään muu kouluvaihtoehto, kuin lukio. Lukion jälkeenkin on pitänyt äidin ja isän mielestä valita tietty väylä opiskella. Ammattikorkeakouluun voi mennä, jos opiskelee insinööriksi tai tradenomiksi, mutta muut ovat roskasakkia. Roskasakkia ovat myös humanistit, mutta lääkäri tai ekonomi kelpaa.

Kun aloin seurustella miehieni kanssa niin äitini kysyi heti mitä tämän vanhemmat tekee, millainen talo heillä on ja mitä mieheni opiskelee.. Eipä äiti ole koskaan kysynyt mm. onko mieheni huumorintajuinen, kohteleeko hän minua hyvin tai millaisia haaveita meillä on.

Ei suuremmin liity tähän ja loikkasin pahoin aiheen yli, mutta kuitenkin..
 
Onneksi nykyään yhteiskuntaluokilla ole hirveästi merkitystä. Ahdistava koko ajatuskin, en halua jaotella ihmisiä taloudellisin tai ammatillisin periaattein. Enkä oikeastaan muutenkaan.
Itseänikään en osaa laittaa mihinkään lokeroon. Minä ja mieheni olemme kasvaneet työväenluokkaisessa perheessä, ja sinne kai vieläkin henkisesti kuulumme. Molemmat olemme ylempiä toimihenkilöitä ja palkkatulot ovat 150te vuodessa, mutta silti jotenkin duunareja sielultamme;)
 
Mitenköhän me sijoituttaisiin:
- minä: tekniikan tohtori, ikää 33 v, esimiesasemassa teollisuudessa
- omat vanhemmat akateemisia ja hyvätuloisia (vuositulot yli 200 k€). Myös muu suku pääosin akateemisia.
- avopuoliso: lääketieteen tohtori, tekee erikoistumisopintoja, ikää 29 v
- avopuolison vanhemmat opisto-/ammattikoulutaustaisia, keskituloisia. Lähisuvussa kuitenkin paljon lääkäreitä ym. akateemisia.
- ei velkaa, vanha auto, omaisuutta noin 100 k€ (säästöt + osakkeet), asutaan vanhempien omistamassa asunnossa vuokralla
- matkaillaan paljon, vaihto-opintoja ulkomailla ym.

Alkuperäinen kirjoittaja Entäs mä;26243810:
Entäs minä? Mulla on yksi ammattikorkeakoulututkinto, yksi yliopistotutkinto ja olen tohtorikoulutettava. Tiedän silti vain omasta alastani ja se kiinnostaa mua. Mulla on oikeasti tosi heikko yleissivistys. En lue lehtiä ja kun radiosta tulee uutiset, niin käännän kavanaa. En tiedä useimpien maiden pääkaupunkeja.
Inhoan sisustamista ja shoppailua. En matkustele, kuin joskus. Silloinkin äkkilähdössä Alanyan aurinkoon makaamaan. En tykkää älyllisistä keskusteluista, ellei ne koska juuri omaa alaani.

Masentavaa, että tällaista miltei alaluokkaista rappiota edustavia päästetään edes tohtorikoulutettavaksi. Luulisi tuossa vaiheessa tietävän jo sen, että sivistystä on tietää monipuolisesti eri asioista - ei pelkästä omasta tutkimusaiheestaan. Kaikista nolointa on, että vieläpä ylpeilet tasottomuudellasi. Noh toisaalta kaltaisesi ovat usein juuri niitä, jotka jäävät tohtoriksi valmistuttuaan pienipalkkaisiin pätkätöihin, kun kysyntää parempiin hommiin ei ole.
 
Mitenköhän me sijoituttaisiin:
- minä: tekniikan tohtori, ikää 33 v, esimiesasemassa teollisuudessa
- omat vanhemmat akateemisia ja hyvätuloisia (vuositulot yli 200 k€). Myös muu suku pääosin akateemisia.
- avopuoliso: lääketieteen tohtori, tekee erikoistumisopintoja, ikää 29 v
- avopuolison vanhemmat opisto-/ammattikoulutaustaisia, keskituloisia. Lähisuvussa kuitenkin paljon lääkäreitä ym. akateemisia.
- ei velkaa, vanha auto, omaisuutta noin 100 k€ (säästöt + osakkeet), asutaan vanhempien omistamassa asunnossa vuokralla
- matkaillaan paljon, vaihto-opintoja ulkomailla ym.

Te sijoitutte .... sinne mauttomuuden ja idioottimaisuuden välimaastoon... ainakin tämän viestin perusteella.

Onneksi yhdessä asiassa me kaikki ollaan aivan samanarvoisia luokka-asteista huolimatta - me kaikki vanhetaan yhtä paljon koko ajan ja me kaikki kuollaan sitten joskus.
 
Masentavaa, että tällaista miltei alaluokkaista rappiota edustavia päästetään edes tohtorikoulutettavaksi. Luulisi tuossa vaiheessa tietävän jo sen, että sivistystä on tietää monipuolisesti eri asioista - ei pelkästä omasta tutkimusaiheestaan. Kaikista nolointa on, että vieläpä ylpeilet tasottomuudellasi. Noh toisaalta kaltaisesi ovat usein juuri niitä, jotka jäävät tohtoriksi valmistuttuaan pienipalkkaisiin pätkätöihin, kun kysyntää parempiin hommiin ei ole.

Luokka-asemastasi en sano mitään, mutta tämä jälkikaneetti kyllä sijoittaa sinut itsesi juurikin tuohon sivistymättömien moukkien älyvapaaseen joukkioon. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;26256658:
Luokka-asemastasi en sano mitään, mutta tämä jälkikaneetti kyllä sijoittaa sinut itsesi juurikin tuohon sivistymättömien moukkien älyvapaaseen joukkioon. :(

Haha, tartuttiinpa sieltä provoon hanakasti :D. Oli kiva hieman haaveilla... aika harvassa taitaa oikeasti olla tuollaiset kultalusikka suussa syntyneet, joita yritin matkia.

Ei vaan tässä oikea taustani:
- itsellä ammattitutkinto, puolisolla AMK
- molemmat duunariperheistä, muutamia korkeakoulutettuja suvussa
- auto vanha, asutaan vuokralla (ei tosin vanhempien asunnossa) ja säästöjä muutamia tuhansia
- ollaan onnellisia

Mihin luokkaan kuuluttaisiin?
 

Kuumimmat

Yhteistyössä