Millä vauvan/ taaperon saa totutettua pukemiseen? Kamalaa itkua lähes aina :(

Joka aamu, joka kerta kun lähdemme ulos tai mihin vaan tulee kamala itku, lapsi kiemurtelee naama punaisena, vetää itseään kaarelle, koittaa kontata karkuun aina kun vain mahdollista, repii jo puettuja vaatteita pois jne. Tuntuu, että kohta en jaksa käydä enää missään perhekahvilassa tai vauvauinnissa kun kaikkien muiden samanikäiset istuvat sylissä rauhallisina kun heitä puetaan (toki muutamia poikkeuksia sillointällöin), muutama äiti katsoo meidän pukemista aina todella avoimen paheksuvasti ja maiskuttelee suutaan ärsyttävästi sekä olemme aina viimeisiä lähdössä kun ulkovaatteiden pukeminen vie noin 15 min. Koskaan vauva ei ole tykännyt pukemisesta ja olen ajatellut, että tottuu pikkuhiljaa ja koittanut ostaa mahdollisimman väljiä ja mukavan oloisia vaatteita ja varata aikaa niin ettei kiirettä tule. Mutta hankalammaksi tämä vain aina menee kun lapselle tulee lisää voimaa ja taitoja.

Nyt kiitos vinkkejä millä lapsen saisi tottumaan vaatteiden vaihtoon? Kohta ollaan jo vuosi aloitettu päivä huutokonsertilla kun päivävaatteiden vaihtaminen on niin kamalaa ja sama homma aina ulkovaatteiden kansaa

 

Eipä tuohon oikein taida olla mitään reseptiä, tärkeintä on mun mielestä se että pukija on rauhallinen ja pukee vaan määrätietoisesti kun pukeminen on aloitettu. Jos mahdollista, kannattaa koittaa että joku lapselle vieraampi pukee hänet ja katsoa miten lapsi reagoi silloin. Pukemisesta voi toki yrittää tehdä leikkiä, arvuutella vaikka koska varpaat kurkkaa lahkeesta, meneekö peukku omaan kotiin, voi koittaa laulella tai lorutella jne Kärsivällisyyttä se vaatii

Mun esikoisella oli tuollaista, aika sinnikästä karjumista aina pukemistilanteissa ja hänellä se helpotti vasta kun alkoi itse pukemaan. Jälkeenpäin lapsessa on löydetty merkkejä aistiyliherkkyydestä, olen ajatellut että varmaan sellaisestakin on silloin ollut kyse. Kokonaan pukeminen on helpottanut vasta tosiaan kun lapsi alkoi tulla siihen ikään että pukee itse ja enimmäkseen myös päättää itse vaatteensa. Silloin saa varmasti vaatteet jotka eivät purista, kiristä, kutita tai ole liian kuumat/kylmät.

 

Samaa mieltä PeskyPixien kanssa. Lisäksi, jos lapsi kiinnostuu, anna riittävän ajoissa hänelle ennen lähtöänne vaikka sukka, pipo tai vastaava, jos haluaa niitä tutkia ja harjoitella. Hoitolapsistani yksi oli sellainen, että tahtoi tehdä kaiken itse. Oppi myös ekana pukemaan kuin muut lapset.

 

Meillä auttoi tutti ja laulu/puhe (nyt laitetaan hattupäähän jne.). Lisäks olen kotona pitänyt ovea raollaan, niin ei ole tullut kuuma itselle eikä lapselle. Arvostelevista katseista ei kannata välittää, sillä lapset on erilaisia eikä silti toinen ole huonompi kuin toinen.

 

Pukeminen oli hankalaa siihen asti kunnes muksu alkoi itse pukea ainakin osittain. Lauloin paljon ja yks veen voi jo pukea itse lattialla istuen sylissä lorutellen.

 

Meillä alkoi toi meno esikoisen kanssa jo synnärillä. Ihmetellen kuuntelin, kun jotkut vaihtoivat huvikseen vauvoilleen vaatteita kesken päivän, kun oli kiva kokeilla kaikkia uusia vaatteita. Muakin aina nolotti kauppakeskuksissa, kun vauva karjui pukiessa. Tuntui, että mummot tuijotti, että mitä tuokin tuo pientä vauvaa tänne huutamaan. Oli vielä kamala talvi ja hirveästi aina puettavaa. Meilläkin on selvästi jotain aistiyliherkkyyttä ollut muutenkin. Jonkin verran auttoi, kun laitoin videot pyörimään ja lapsi katsoi niitä. Pukemninen sujui huomaamatta siten aina välillä. Tätä oli noin parivuotiaana, kun oli myös vauva puettavana. Onneksi kuopus tykkäsi pukemisesta.

 

Juu meillä oli karjumista aina jo synnärilläkin ja siitä asti olen odottanut koska helpottaa. En voisi kuvitellakkaan pukevani lasta muuten kuin lattialla istuen niin, että lapsi on sylissä. Jos koitan laittaa lattialle makaamaan niin kääntyy samantien mahalleen ja lähtee konttaamaan johonkin. Joskus keskittyy hetken vastteen tutkimiseen ja saan huomaamatta puettua jotain mutta tämä on todella harvinaista. Yleensä vetää selän kaarelle ja huitoo käsillä tai koittaa kaikin voimin pyrkiä pois sylistä.

Pitkään ajattelin, että purn vauvaa jotenkin väärin mutta sama sama homma jos joku muukin on pukenut. Niin, että lapsi istuu jonkun muun sylissä ja minä puen sujuu yleensä kohtalaisen hyvin mutta tähän on harvoin tulaisuutta.

 

En ole koskaan vaihtanut yövaatteita koska vaihto on aina huutoa. Päivävaatteet vaihdan kerran päivässä jos ei likaannu.