Millä lisätä lapsen motivaatiota koulussa menestymiseen (kokeet jne)

[4d]

Moi!

Meillä on oikein ihana 12v poika, käy koulua mielellään, on kavereita jne. Tuntuu että hoitaa tuon koulun "niin helpolla kun mahdollista". Jos läksynä on lukea kpl x ja tehdä tehtävä, niin tekee tehtävät niin ja näin lukematta kappaletta. (etsii siis vastaukset suoraa)

Näin ollen kun tulee kokeet ovat asiat niin uusia, että niiden opetteleminen on todella työlästä. 6-luokkalaisten aineet on monesti jo sen verran haastavia (esim. fyssakemma/matikka/Hissa) ettei hän ainakaan niitä ihan hetkessä opi.

Tästä on tullut sitten kierre, että pari vikaa päivää ennen koetta mä yritän hänelle asiat opettaa ja kuulustejen (johon menee sitten koko illat - aika on pois muilta lapsilta ja kaikelta muulta)

Lapset on erilaisia, esim. 10v tyttö oppii asiat nopsaan ja hoitaa läksyt aina hyvin ja itse, kokeisiin yleensä kyselen kerran, osaa asiat hyvin ja kantaa vastuun.

Miten tukea poikaa niin että hän itse kantais vastuu koulustaan.

Vaihtoehdot:
- näin tehdään nyt: hänen pitää näyttää joka ilta mulle läksyt ja usein kyselen lukuläksyt. Nyt kokeisiin luku ei vie koko perheeltä monta iltaa ja itsekään en sitten ärsyynny siihen.
- antaa asian olla, - hän saa kokeista 5 tai 6 - mahtaako sitten tsempata tai antaa olla
- jokin muu keino

Pelkään että jos annan asian olla, hän "jää kelkasta" ja myöhemmin on vaikea saada kiinni muita. Jos menis koulu huonosti ei se ainakaan lisäis itsevarmuutta (tosin en tiedä lisääkö tääkään kun tuntuu että mä "murehdin" koulusta ja kokeista)

Jos joku jaksoi lukea niin olis kiva kuulla omia kokemuksia...

Niin ja mitään 9-10 oppilasta ei ole tarkoitus "koulia" vaan niin että kantais asioista itse vastuun, seiskat olis ihan jees =)

 

[vieras]

Meillä ei vanhemmat kyselleet reaaliaineita ollenkaan, vaan itse luettiin kokeisiin. Vanhemmat sekaantuivat sen verran kokoiden lukuun, että kokeisiin oli luettava, eikä edellisenä päivänä hummasteltu kavereiden kanssa vaan luettiin.

Matematiikassa ja fysiikassa saatiin tarvittaessa apua isältä, mutta pääsääntöisesti nekin hoidettiin itse.

 

[ap.]

Meillä ei vanhemmat kyselleet reaaliaineita ollenkaan, vaan itse luettiin kokeisiin. Vanhemmat sekaantuivat sen verran kokoiden lukuun, että kokeisiin oli luettava, eikä edellisenä päivänä hummasteltu kavereiden kanssa vaan luettiin.

Matematiikassa ja fysiikassa saatiin tarvittaessa apua isältä, mutta pääsääntöisesti nekin hoidettiin itse.

Juu, noin toi oliskin ihan hyvä. Mutta pärjäsittekö itse noin? Musta ala-aste oli PAAALJON helpomaa sillon kun mä olin koulussa, nykyiset tavoitteet on musta aika korkeita. Itsekin joudun välillä ihan miettimään asioita (esim. just fyssakemma) enkä nyt ihan ääliö sentään ole.
Monesti yritän selittää niitä asioita niin että oppii, esim. eng.kielioppi on sellaista että monesti ei "tajua sitä ponttia" ennenkun yhdessä katsotaan. Tietysti luokkakin on iso, joten ihan yksilöllisesti ope ei ehdi näyttää. Silti tuntuu ettei lasta niin haittaa jos ei tajua, on muutakin tärkeämpää miettimistä.... (mikä tietysti ihan ymmärrettävää sekin)

Toihan olis ideaali tilanne, lapsi huolehtis ITSE koulusta ja SAIS apua TARVITTAESSA, mutta niin ettei äidin/isän tarttis olla se joka periaatteessa huolehtii.

 

[ap.]

Tuohon liittyen vielä, olis joskus kiva kannustaa 10v esim. hyvistä arvosanoista tai todistuksesta, en ole oikein voinut sitä tehdä, kun 12v ei sais niitä palkintoja koskaan. Ok- paljon kiinni siitä että 10v huolehtii ne hyvin ,mutta hänelle oppiminen on myös helpompaa.

Nyt olen yrittänyt kannustaa vaan sanoin ja tehty joskus tyttöjen juttuja, koska esim. rahapalkinnot loukkais poikaa kovasti...kumpi sitten reilumpaa olisi...

 

[vieras]

Meillä ei vanhemmat kyselleet reaaliaineita ollenkaan, vaan itse luettiin kokeisiin. Vanhemmat sekaantuivat sen verran kokoiden lukuun, että kokeisiin oli luettava, eikä edellisenä päivänä hummasteltu kavereiden kanssa vaan luettiin.

Matematiikassa ja fysiikassa saatiin tarvittaessa apua isältä, mutta pääsääntöisesti nekin hoidettiin itse.

Juu, noin toi oliskin ihan hyvä. Mutta pärjäsittekö itse noin? Musta ala-aste oli PAAALJON helpomaa sillon kun mä olin koulussa, nykyiset tavoitteet on musta aika korkeita. Itsekin joudun välillä ihan miettimään asioita (esim. just fyssakemma) enkä nyt ihan ääliö sentään ole.
Monesti yritän selittää niitä asioita niin että oppii, esim. eng.kielioppi on sellaista että monesti ei "tajua sitä ponttia" ennenkun yhdessä katsotaan. Tietysti luokkakin on iso, joten ihan yksilöllisesti ope ei ehdi näyttää. Silti tuntuu ettei lasta niin haittaa jos ei tajua, on muutakin tärkeämpää miettimistä.... (mikä tietysti ihan ymmärrettävää sekin)

Toihan olis ideaali tilanne, lapsi huolehtis ITSE koulusta ja SAIS apua TARVITTAESSA, mutta niin ettei äidin/isän tarttis olla se joka periaatteessa huolehtii.

Itselläni oli yläasteen / lukion päästötodistuksien keskiarvo noin 9 pinnassa, lukiossa luin pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian.
Ala-asteen ensimmäisen "numerotodistuksen" keskiarvo oli 7,7.
Vanhemapni ovat aina kovasti kannustaneet opiskelemaan. Painottivat koulun tärkeyttä ja kehuivat/kannustivat.

 

[Tallu -]

Samojen ongelmien kanssa painin, mutta meillä kyseessä on 11v tyty. Kerron kyllä heti, kun olen jonkun ratkaisun tähän keksinyt.

 

[vieras]

26.1.2004
Uusi Ops korostaa oppilaan vastuuta omasta oppimisestaan-
Aurora vastaa haasteeseen läksykampanjalla

Koulut ovat olemassa, jotta lapset oppisivat elämässä tärkeitä asioita.

Asiat opitaan koulussa monella tavalla. Yksi kaikkein tärkeimpiä tapoja on opettelu. Opetteluun kuuluu asioiden painamista mieleen ja tehtävien tekemistä.

Jotta oppii asiat varmasti, täytyy opettelua jatkaa myös kotona. Siksi oppilaille annetaan läksyjä. Läksyksi voi tulla tehtävä opetella joitakin asioita "ulkoa". Esim. englannin ja ruotsin sanat, kielioppi ja kertotaulut on osattava ulkomuistista. Niin hyvin asian oppii parhaiten kertaamalla asioita yhä uudelleen ja pieninä " paloina".

Opettajat antavat läksyksi myös tehtäviä, koska niistä saa lisäharjoitusta. Niin taidot varmistuvat ja opitut asiat eivät heti unohdu mielestä. Joskus läksyksi voi tulla tehtävä tutkia etukäteen sellaista asiaa, jota ei ole vielä edes opetettu.

Läksyjen tekoa täytyy opetella. On tärkeää totuttaa itsensä siihen, että hoitaa vastuullisesti oman koulutyönsä. Tässä auttaa, jos tekee läksyt joka päivä suurin piirtein samaan aikaan.

Jotta oppisimme tekemään läksyjä yhä paremmin, aloitamme kaikissa luokissa läksykampanjan.


Läksykampanja toimii näin:

1.Opettaja antaa läksyt, ja oppilaat kirjoittavat ne muistiin.
2.Oppilas varmistaa, että ottaa mukaan kotiin läksyissä tarvittavat kirjat ja vihkot.
3.Oppilas tekee läksyt kotona ja näyttää ne vanhemmille. Läksyt on tarkoitettu tehtäväksi kotona, koska niin oppii parhaiten.
4.Jos joku oppilas ei osaa tehdä läksyä, äiti tai isä kirjoittaa siitä viestin reissuvihkoon. Asia opetellaan ja tehtävä tehdään sitten luokan tukiopetuksessa. Tukiopetuksessa voi saada omat läksyt ja nekin on tehtävä, jotta oppii sen asian.
5.Oppilas varmistaa vielä aamulla, että reppuun tulee kaikki koulussa tarvittavat tavarat ja että läksyt on tehty.
6.Jos läksy on kuitenkin jäänyt tekemättä, oppilas kertoo sen itse ja heti opettajalle.
7.Opettaja tarkistaa, että läksyt on tehty.
8.Opettaja kirjoittaa luokan läksykerhovihkoon läksyt laiminlyöneelle määräyksen mennä läksykerhoon.
9.Alkuopetuksessa tekemättömät läksyt tehdään läksykerhossa samana päivänä klo 11.30- 11.55.
10.3-4-luokilla läksykerho on samana päivänä klo 11.00-11.55.
11.5-6-luokkalaiset jäävät tekemään unohtuneita läksyjä läksykerhoon saman päivänä koulun jälkeen klo 14- 15.
12.Kerhossa on ohjaaja, joka valvoo, että tehtävät tulee tehtyä. Jos läksy jää kesken, työtä jatketaan seuraavana päivänä.
13.Opettajat pyrkivät antamaan joka arkipäiväksi läksyjä. Isommilla oppilailla ei voida välttää läksyjen antamista viikonlopuksi. Ne kannattaa tehdä esim. perjantai-iltapäivänä. On kuitenkin hyvä tapa tehdä läksyjä myös sunnuntai-iltana, jolloin virittäytyy taas kouluasioihin.
14.Pienimmätkin oppilaat saavat viikonlopuksi läksyjä ainakin toisen luokan keväällä, jotta he oppivat kielenopiskelussa välttämättömiä työtapoja.
15.Jos oppilas on sairas, hän voi kysellä läksyjä luokkatovereitlta, Sairaana ei ole kuitenkaan pakko tehdä läksyjä. Rästiin jääneet läksyt tehdään oman luokan tukiopetuksessa.
16.Jos oppilas on omalla lomalla, vanhemmat huolehtivat siitä, että oppilas oppii asiat ja tekee läksyt. Opettaja antaa läksyt ennen lomaa ja tarkistaa ne heti loman jälkeen.
17.Oppilasparlamentti ideoi helmikuussa vielä, kuinka voisimme tehostaa tätä kampanjaa.
18.Näitä toimintasääntöjä korjataan kampanjan aikana, jos siihen on aihetta.

http://www.kolumbus.fi/auroran.koulu/tammi04.html

 

[vieras]

Läksyt ja kokeisiin valmistautuminen
http://www.ludusoy.fi/28

 

[sama]

Meillä samankaltainen tilanne mut kyseessä 10 v. poika. Kokeista tulee kyllä hyviä numeroita mutta lukeminen jäisi tosi vähäiseen jos ei yhtään patistelisi. Ollaan keskusteltu tosi paljon läksyjen tekemisestä ja huolellisuudesta ja selitetty, että kokeeseen ei sitten tarvitse lukea niin paljon ja ehtii sitten olemaan kavereidenkin kanssa noina päivinä kun vähempi lukeminen riittää. Hieman tuo on tuottanut jo tulostakin. Koulun tärkeydestä ollaan muutenkin keskusteltu, perusasioiden huolellinen opettelu auttaa myöhemmässäkin vaiheessa. Lukuläksyjä ei meilläkään poika mielellään tekisi mutta siihen ollaan nyt erityisesti kiinnitetty huomiota, eli ne tehdään joko keittiön pöydän ääressä tai omassa huoneessa.. ei sohvalla, lattialla tai telkkarin edessä.

Kokeita tuntuu olevan jo paljon, välillä jopa 3 koetta viikossa, ja minusta se on paljon. Ei auta enää viimeisenä iltana tankkaaminen, se on aloitettava 2-3 päivää ennen. Melkein joka viikko ollut syksyn aikana koe, pistari, vihkoarviointi tms. ja toisaalta hyvä, että työskentelytapoja arvioidaan usein.. toisaalta syö motivaatiota kun koko ajan syynätään.

Keskustelu ja koulun tärkeyden painottaminen on meilläkin se keino ja kyllä tuo poika tuntuu haluavankin pärjätä.

 

[ok]

Sisäistä motivaatiota ei oikein voi herätellä kukaan muu kuin lapsi itse, toki voit tehdä kannustimia, mutta se johtaa varmaankin vain suorittamiseen, ei ehkä niinkään asioiden oppimiseen ja sisäistämiseen. Mieti, onko lapsellasi joku tietty aihe/aine mikä kiinnostaa, voisiko motivaatiota lähteä kasvattamaan siitä? Siihen sitten pyrkiä aasinsillan kautta lisäämään muita aiheita ja aineita? Tietääkö lapsi mitkä ovat ne tavoitteet jotka hänen olisi opittava, auttaisiko ihan suoraan sanominen? Noista sinun vaihtoehdoistasi lähtisin siitä, että läksyjentekoa valvotaan kunnes lapsi osoittaa olevansa kykenevä ottamaan itse niistä vastuuta.

 

[n]

Mä jatkaisin kans tuota "valvomista" kunnes lapsi ottaa itse vastuuta. Kuudennella tosiaan opittavat asiat ovat haastavampia ja seiskalla sitten oletetaan jo itsenäistä otetta. Yksi keino voisi olla se, että kirjoitatte yhdessä paperille sopimanne työskentelytavat ja miten kouluhommat hoidetaan. Työskentelytaitoja voi myös oppia. Olen sanonut omalle lapselle, että vaikka ei ei huvittaisi tehdä läksyjä niin ne kuuluvat hänen velvollisuuksiinsa ja hoidetaan halusi tai ei.

 

[Ressu]

Ap:lle

Palkitsemistapa niille joilla on kaksi tai useampi lapsi ja joista joku menestyy paremmin kuin toinen.

Koulumenestyksistä on erittäin tärkeää antaa lapselle tunnustusta ja sen on oltava henkistä vaikka sen ohella lisänä voi olla myös materiaalista. Kuitenkin, jos on vaikka kaksi lasta ja toinen menestyy heikosti niin "koulumenestyspalkinnon" täytyy olla sellainen, joka HYÖDYTTÄÄ HEITÄ MOLEMPIA huolimatta siitä kumpi sen on ansainnut.

Tällöin esim. Ap:n 10v tyttö saa tunnustuksensa ja pääsee nauttimaan palkinnosta (esim. matka linnammäelle) mutta niin hyötyy myös poikakin (joka tietysti otetaan mukaan), joka tällöin tulee olemaan sekä iloinen, että kannustava siskonsa opintomenestystään kohtaan, koska silloin pääsee hyötymään siitä itsekkin.

Siskokin puolestaa voi auttaa veljeään tässä tapauksessa, koska tietää, että jos velikin alkaisi menestymään hän hyötyisi siitä myös itse. Näin kaikki voittavat ja tulevat hyvälle mielelle.