V
"vieras"
Vieras
Tästä voi tulla vihainen teksti ja varmaan suoraa ja sensuroimatonta tekstiä, mutta antakaa se mulle anteeksi.... Tilanne on siis se, että jäin maanantaina sairaslomalle.. Syynä se, että minulla fyysisesti raskas työ ja siihen sisältyy paljon nosteluita yms.. Olen raskaana viikoilla 27, eikä työnteko enää mitenkään onnistu, joka paikka on niin kipeänä ja työkaverit joutuneet tekemään mun hommia liikaakin.. Kaverillani on viikkoja hieman vähemmän, mutta on melkein koko raskausaikansa ollut sairaslomalla yhtäkkiä puhjenneen masennuksen vuoksi. Mitenkään vähättelemättä hänenkään syitä, mutta välillä tuntuu, että yhtälailla minä voisin alkaa nyt hänen syitään hänelle vähättelemään.. Ollaan nuoruudessa oltu samassa työharjottelupaikassa (aivan eri alalla kuin missä kummatkaan nyt ollaan), mutta jo siellä tämä kaveri oli niin laiska, että hänen harjoittelupaikkansa sanottiin irti kesken kaiken juuri sen vuoksi.. Tänään nähtiin kaverin kanssa sattumalta kaupungilla ja käytiin yhdessä syömässä.. Ja silloin se alkoi.. Kerroin, että olen kanssa jäänyt sairaslomalle ja hän alkoi kyselemään syitä.. Ja minähän kerroin.. hänen kommenttinsa olivat seuraavanlaisia: "enpä olisi uskonut, että lääkäri noin kevyillä syillä antaa noin pitkän saikun", "Voithan kokeilla vielä myöhemmin, jos jaksaisit olla töissä, vaikka kevyemmissä hommissa".. Lopulta sitten sanoi vielä, että jos kaikki lääkärit olisi noin lepsuja, niin kaikki raskaana olevat mammat olisivat vaan saikulla... Minä oikeesti tuijotin suu pyöreänä tätä kaveria, enkä oikein osannut alkuun sanoa mitään.. Mulla on muutenkin ollut niin hemmetin huono mieli töissä, kun muut on niin ihania mulle, auttavat aina ja sanovat, etten minä saa liikaa rasittaa itseäni.. Ja joutuvat tekemään sitten mun vuokseni paljon enemmän kuin heille kuuluisi. Mua niin v*tuttaa nyt tämä kaveri.. Mikä he'vetti se on sanomaan, kuka saa olla saikulla ja kuka ei... Ihan niinkuin itse keksisin vaan syitä.. Kyllä se ennemmin on hän, joka niitä syitä keksii, jotta voi luistaa kaikesta.. Mua alkoi päivällä niin ärsyttää, että loppujen lopuksi lähdin kesken syönnin pois ja totesin vaan, että mulle riitti nyt.. Kaveri laittoi perään viestin, että mikäs sulle oikeen tuli.. Oon jo monta vastausviestiä hälle kirjottanut, mutta yhtään en ole lähettänyt, on niissä sen verran suoraa tekstiä ollut... Nyt on vielä huonompi mieli, tuntuu niinkuin olisin joku luuseri, joka haluaa vaan lusmuta =(.. Kiitos kun luitte...
Kiitos vaan, mutta pitäisi vielä lisätä, että tietoisuus tästä kaverin "ongelmasta" tuo mukanaan tiettyä vastuuta, eli tällä kertaa sinun pitää olla se ymmärtäväinen osapuoli ja ottaa huomioon, mitkä ovat tod.näk. kaverisi alitajuiset pelot: eli hän saattaa pelätä, että sinä väheksyt hänen sairauslomaansa, ja puolustautuu siksi etukäteen. Eli älä sinä välitä hänen kritiikistään, mutta yritä muistaa, että kaverillasi on tod. näk. jo pelkän masennuksen vuoksi aika p**ka olo. Joka tapauksessa paljon tsemppiä sinullekin, itselläni oli supistuksia rv 12 alkaen ja kaikki nostelut ja jopa kotityöt kiellettiin loppuraskauden ajaksi. Rv. 38+0 sitten syntyi, lopussa supistuksen estolääkitys rv35 saakka.
