Millä erosta selviää...

[surullinen]

Jos itse tuntee vielä rakkautta, ja kokee että toinen on se ainoa oikea. :snotty: Mies ei sitten halunnutkaan sitoutua, vaan "elää omaa elämäänsä"... Kertokaa jotain lohduttavaa.

 

[Nappi]

Kaipaat, suret ja itket sitä unelmaa ja haavetta, joka jäi täyttymättä ja elämättä. Et kaipaa ja itke miestä, joka ei ole tasaveroinen kumppani.

Eli: sinun on tulevaisuus, ja siellä odottaa joku, joka on oikea juuri sinulle. Mutta kohdatatksesi hänet, sinun tulee ensin löytää itsesi - itsenäinen ja tasapainoinen aikuinen nainen. Kaikkea hyvää!

 

[eronnut]

Eka vuosi on vaikea. Pitää käydä ne kaikki erilaiset tunnetilat läpi;suru,viha, pettymys, katkeruus... Sitten monesti iskee yksinäisyys. Tulee hillitön "juoksuaika". Asiaan kuuluu kaikenlaista. Väsymys on toisinaan aivan kamala. Tuntuu ettei jaksa nousta edes aamulla uuteen päivään. Mutta... Paistaa se päivä risukasaankin. Jonain päivänä taasen nautit vapaudestasi ja elämä alkaa maistua. Aika parantaa haavat ja ehkäpä elämääsi saapuu uusi, parempi ihmissuhde...

 

[surullinen]

Kiitos... Muutama nätti sana lohduttaa ihmeesti. Vaikka tiedänkin, että tulen itkemään itseni uneen iltaisin vielä pitkään. :snotty:

 

[Sama kohtalo]

En tiedä. Todellakaan. Minulle ja lapsille ei annettu mitään neuvotteluvaraa kun mies lähti seurustellakseen rauhassa toisen kanssa. Aikaa hänen lähdöstään on vasta kuukausi ja olen tuskan murtama. Muutamia kuukausia sitten suunnittelin ihanaa ja onnellista joulua koko meidän perheelle... nyt täytyy väkisin näytellä lasten vuoksi iloista ja yrittää tehdä mahdollisimman normaali ja mukava joulu. Ikävöin sitä miestä suuresti, joka eli kanssani ja surulla ajattelen niitä asioita jotka jäi tekemättä. Pakko selvitä, kun muutakaan ei voi. Ajan kanssa, toivottavasti! Itselläni mieli vähän piristyy, kun näkee ystäviä tai tekee jotain uutta kivaa. Mutta vain hetkeksi, sitten muistan mieheni taas jostain asiasta.

 

[taustalla]

meillä mies päätti alottaa elämänsä unelmiensa naisen kanssa kun olin raskaana. minä rakastin miestäni edelleen ja kaikkeni koitin että olis jäänyt.niin ei kuitenkaan tapahtunut. reilu vuosi meni itkiessä mutta vähitellen huomasin että on niitä muitakin miehiä. niimpä vaan minäkin löysin miehen jota rakastan eli siitä pääsee yli ajan kanssa