miksi vauvaperheen uupunut äiti ei halua apua, vaikka yritän sitä tarjota!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gluteus maximus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

Gluteus maximus

Vieras
naapuriin syntyi vauva. Äiti väsynyt, uupunut ja kiukutteleva 5v. siinä kotona. Olen tarjonnut apua, mutta ei halua. Minä olisin ottanut riemusta kiljuen apua koliikki-vauvan kanssa, mutta kukaan ei tarjonnut! Nyt haluan olla aktiivinen, koska muista tuon ajan erittäin hyvin. Miksi ei voi huolia apua!???
 
Ihmeelliseltä kuulostaa...luulisi avun kelpaavan... :o Jos se yrittää vain pärjätä omillaan,kaikesta huolimatta.Kyllä minäkin apua ottaisin vastaan,varsinkin jos sitä joku oikein tarjoaisi!!
 
Ehkä ei kehtaa myöntää tarvitsevansa apua. Mäkään en kehdannut myöntää että tarviin silloin apua, lopputuloksena oli syömishäiriö ja masennus... Enkä oo muuten saanu vieläkään "omaa aikaa" ja lapsi 3v..
Yritä sitkeesti ja kysy mitä haluisi. Olet ihana ystävä!
 
toiseenkin tuttavaperheeseen syntyy pian vauva ja tämä äiti on heti ollut mieleissään kun sanoin, että mielelläni hoidan sitten vauvaa tai isompaa lasta. Joku sentään tajuaa avun tarpeellisuuden.
 
Koska täälläkin moni vetää herneet nenään, kun "anoppi ottaa muksun heti multa omaan syliinsä, kun käydään vierailulla". Itse pitää kaikki tehdä. Minä otan aina kaiken avun, uskallan päästää siivoojankin meille ;)
 
itelläkin vaikeeta ottaa apua vastaan, etenkin kun on tottunut että sitä ei kertakaikkiaan saa mistään. itse kyllä olisin tossa tilanteessa mielissäni jos vaikka joku ottaisi sen 5 v. välillä ulos niin saisi olla rauhassa vauvan kanssa
 
Oisko se tätä pitää pärjätä itse -hommaa. :/ Ja varmaan naapuri miettii, että sulla itelläkin on työtä ja touhua. Ehkä ei vaan kehdannut ja koittaa selvitä.

voi olla, kun aina sitä kyselee miten minä jaksan. Hyvinhän minä nykyään. Olisi kysynyt pari vuotta sitten kun tilanne oli todellakin toinen (koliikkivauva+ taapero)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Honostooppari:
Sillä on se kuuluisa täydellinen äiti-syndrooma.

tätä pelkään. Selitti vielä tuossa ulkona eilen, että lähtee lasten kanssa koko kesäksi mökille, missä ei ole sähköäkään. Sanoin kyllä, että onkohan ihan viisasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Honostooppari:
Sillä on se kuuluisa täydellinen äiti-syndrooma.

No aina nyt ei ole kyse siitä. Pienen vauvan kanssa hormonit pörräävät ja joilekkin avun hyväksyminen on epäonnistumisen merkki. Näin se on, vaikkei sitä todellakaan tarkoita. Avun hyväksyminen on vahvuuden merkki.
Ehdottaisin, että vain menet ja kysyt mitä voit tehdä ja alat tekemään.
Sekin saattaa vaikuttaa jos sinulla on ollut rankaa niin hän saattaa ajatella, että pärjäsithän sinäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja salsai:
Hmm, oletko kaveri vai naapuri?
En itse olis kehdannut antaa lapsiani "ulkopuoliselle" hoivaan, jos en tunne kuin hyvänpäiväntuttuna.
Tai sitten hä ei vaan luota.

ollaan asuttu tässä 4v ja kyllä pidän meitä ihan ystävinä. Ollaan reissattu heidän kanssa ja saunottu ja käyty heidän mökillään jne. ei mitään ventoviereita todellakaan. Ja lähinnä voisin ottaa tuo 5v. tuohon ulos, että ei tarvitse sisällä kiukuta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
Alkuperäinen kirjoittaja salsai:
Hmm, oletko kaveri vai naapuri?
En itse olis kehdannut antaa lapsiani "ulkopuoliselle" hoivaan, jos en tunne kuin hyvänpäiväntuttuna.
Tai sitten hä ei vaan luota.

ollaan asuttu tässä 4v ja kyllä pidän meitä ihan ystävinä. Ollaan reissattu heidän kanssa ja saunottu ja käyty heidän mökillään jne. ei mitään ventoviereita todellakaan. Ja lähinnä voisin ottaa tuo 5v. tuohon ulos, että ei tarvitse sisällä kiukuta!



Jos olette ystäviä älä tarjoudu auttamaan vaan yksinkertaisesti haet 5v pihalle.


 
jos äiti haluaa pärjätä yksin? kannattaa sinnikkästi vaan tarjota apua! Äiti saattaa vielä olla "hormonihuuruissa" ....olet ihana ihminen kun tarjosit apua,itsekin olisin kernaasti ottanut apua 1-vuotiaan ja koliikkivauvan kanssa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
Nyt lähden hakemaan tuon mukulan pihalle! Haen vaan ja sanon, että palautan parin tunnin kuluttua. Ollaan seinänaapureita ja kiukkuaminen kuuluu tänne.

Hyvä. Voithan kääntää asian niin päin, että teidän lapset tarvitsee seuraa.
 
Kyl sitte vaan tunkaset sinne.
Meiän miniepelillä oli kans koliikkia (lievää, mutta sekin vei voimat) naperona, joten kyllä se helpotti mua todella paljon kun ystävät auttoi. Ja vei vaan. =)
Jos joku kysyi, niin yleensä vastasinki että "kyl tää tästä..." ;)
 

Yhteistyössä