Mitä tulee sosiaaliseen elämään, niin koen kyllä että meillä on paljon ystäviä, mutta ei meille silti juhlakutsuja satele, häitä on kaveripiirissä keskimäärin yhdet vuodessa, eikä ylioppilas- tai rippikouluikäisiä sukulaisia tai ystävien lapsia ole, pyöreitä vuosia useimmat tuntuvat viettävän matkailun merkeissä, joten harvassa ovat meillä juhlat, joihin vaaditaan juhlapukeutumista. Lasten synttäreillä meidän kaveripiirissä pukeudutaan useimmiten trikoomekkoihin, tai vastaaviin ja ollaan sisällä ihan sukkasillaan.
Hääjuhla kestää usein monta tuntia, lapsetkin saattavat jouta pitämään kenkiä jalassa jopa kymmenen tuntia, joten kengiltä todella vaaditaan muutakin kuin nätti ulkoasu. Söpöt muovikengät halpahallin alelaarista ei tosiaan paljon maksa, mutta minä kyllä ajattelen ensisijaisesti lasteni parasta ja ostan heille kengät jotka ovat hyvät jalassa. Ymmärrän hyvin että juhlapukeutuminen voi olla jonkun perheen taloudelle liikaa, useamman, kuin yhden lapsen pukeminen maksaa jo melkoisesti ja jos ei rahaa ole, niin sitä ei todellakaan ole.
Aikanaan kun olimme lähettäneet omat hääkutsumme, soitti eräs läheinen sukulainen itkien, että heillä ei kertakaikkiaan ole varaa osallistua häihimme, molemmat vanhemmista oli irtisanottu kevään aikana. He olisivat joutuneet ostamaan kolmelle neljästä lapsestaan kaikki uudet juhlavaatteet + kengät, lisäksi kustannuksia tulee, kun hankkii junaliput koko perheelle ja vielä häälahja meille. Sanoin silloin tälle sukulaiselle, että en pahastu, jos he jäävät pois häistämme, mutta jos he haluavat tulla, niin meidän takiamme ei tarvitse hankkia lapsille juhlavaatteita ja häälahjan voi unohtaa ensimmäisenä, tärkeämpää olisi että he tulisivat paikalle. Koko perhe tuli paikalle, pojilla oli puhtaat farkut jalassa, siistit t-paidat ja neuleet päällä ja tennarit jalassa, perheen isälle lainattiin mieheni pukua. Kaikki näyttivät nauttivan juhlasta ja toivon todella että kukaan ei pyöritellyt silmiään ja päivitellyt perheen juhlapukeutumista!