Miksi synnytys on joillekin NIIIIIN tärkeä juttu,

  • Viestiketjun aloittaja ??
  • Ensimmäinen viesti
??
että siitä jaksetaan puhua ja vouhkata vielä pitkänkin ajan kuluttua? Ja aktiivisesti kirjoitella jonkun tietyn synnytystavan puolesta? Millaisia ihmisiä jaksaa kiinnostaa asia niin paljon?
 
luomu-sektio-epiduraali-ja ilokaasusynnyttäjä
Varmaankin sellaisia joilla ei ole sisältöä elämässä. Mun mielestä on turha vouhkata synnytyksestä, koska se on niin arvaamaton tapahtuma, että sen kulkuun ei kauheasti voi vaikuttaa.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
että siitä jaksetaan puhua ja vouhkata vielä pitkänkin ajan kuluttua? Ja aktiivisesti kirjoitella jonkun tietyn synnytystavan puolesta? Millaisia ihmisiä jaksaa kiinnostaa asia niin paljon?
No mulle se on tärkeä siksi, että koen, että naiset pakotetaan luonnottomiin asentoihin, jotka aiheuttaa repeämiä ja pitkää ponnistusvaihetta. Aika tärkeä aihe mielestäni
 
jaa-a
Kyllä se on vaan niin mullistava kokemus,että se muuttaa naisen elämää..niinkuin tuo yllä oleva kommentti-niin miksi todella miehet sitten jaksavat keskustella armeijasta vielä-sanotaan nyt vaikka eläkeiälläänkin?
 
?
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
että siitä jaksetaan puhua ja vouhkata vielä pitkänkin ajan kuluttua? Ja aktiivisesti kirjoitella jonkun tietyn synnytystavan puolesta? Millaisia ihmisiä jaksaa kiinnostaa asia niin paljon?
No mulle se on tärkeä siksi, että koen, että naiset pakotetaan luonnottomiin asentoihin, jotka aiheuttaa repeämiä ja pitkää ponnistusvaihetta. Aika tärkeä aihe mielestäni
Kuka pakottaa ja mihin asentoon?
 
kolme
En käsitä itsekään miksi se on niin tärkeä ja huippujuttu itselleni. Se on vaan niin "elämää suurempi" tapahtuma. Syntymässä yhdestä tulee kaksi. Tuntuu että syntymässä on mukana jokin suurempi voima, vaikken jumaliin uskokaan. Vaikka syntymä on maailman luonnollisin tapahtuma esimerkiksi kuoleman ohella, on se samalla aina yhtä mystinen, voimakas ja ainutlaatuinen.
 
?
Mulle lapsensaanti ja se, että tuo lapsi tuli elämääni, on elämän tärkein asia. Ei synnytys. Koko raskausaika on pitkä, ja valmistautumista synnytykseen. Synnytyksessä lapsi tulee ulos ja yhteinen elämä alkaa. Ei synnytys mulle ollut mikään elämän tärkein tapahtuma. Yhtä tärkeää oli pitkä raskausaika ym..
 
ev
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
että siitä jaksetaan puhua ja vouhkata vielä pitkänkin ajan kuluttua? Ja aktiivisesti kirjoitella jonkun tietyn synnytystavan puolesta? Millaisia ihmisiä jaksaa kiinnostaa asia niin paljon?
No mulle se on tärkeä siksi, että koen, että naiset pakotetaan luonnottomiin asentoihin, jotka aiheuttaa repeämiä ja pitkää ponnistusvaihetta. Aika tärkeä aihe mielestäni
Kuka pakottaa ja mihin asentoon?
Kuka sut pakotti alunpitäen edes raskaaksi?
 
Mun mielestä se oli aika huima juttu ja mä sentäs olen kokenut TODELLA huimia juttuja synnytystä ennenkin ja paljon!
Sitä paitsi se on ainoa fyysinen kokemus joka on merkittävästi vahingoittanut mua.. Vaikka kaikkea on tullut koettua ennen synntystä.
 
??
Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomaIainen:
Mun mielestä se oli aika huima juttu ja mä sentäs olen kokenut TODELLA huimia juttuja synnytystä ennenkin ja paljon!
Sitä paitsi se on ainoa fyysinen kokemus joka on merkittävästi vahingoittanut mua.. Vaikka kaikkea on tullut koettua ennen synntystä.
Merkittävästi vahingoittanut? Ööh.. miten?
 
Tonttu
Mä olen kans ihmetellyt, miksi joillekin synnytyksestä ja siitä puhumisesta tulee suorastaan elämäntapa. Ne on varmaan niitä samoja ihmisiä, joille häät on elämää isompi juttu ja niistä vouhotetaan loppumattomiin sekä ennen, että jälkeen.


Itse suhtauduin synnytykseen etukäteen hyvin avoimella mielellä ja luotin siihen, että sairaalassa on ammatti-ihmisiä jotka tarvittaessa puuttuvat tapahtumien kulkuun.
 
vieras
no mä tajusin vasta jälkikäteen, et esikoisen synnytys ei todellakaan menny oppikirjojen mukaan. Kauheaa oli se.

Mutta se suuri ja ihmeellinen asia oli kyllä se lapsen saaminen. Synnyttäminen oli pelkästään kamalaa.

Mutta helppohan sillä on "mässäillä", että kenellä oli kauheinta... Kun taas siitä, että kenen lapsi oli ihanin, ei oikein tuu keskustelua...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomaIainen:
Mun mielestä se oli aika huima juttu ja mä sentäs olen kokenut TODELLA huimia juttuja synnytystä ennenkin ja paljon!
Sitä paitsi se on ainoa fyysinen kokemus joka on merkittävästi vahingoittanut mua.. Vaikka kaikkea on tullut koettua ennen synntystä.
Merkittävästi vahingoittanut? Ööh.. miten?
Sallinet etten kerro sukuelinhistoriaani täällä :D !!!

Mutta ei se hyvää tehnyt SISÄISESTI. Enkä nyt siis tarkoita niitä kolmea tikkiä jotka sain ja jotka useat muutkin saavat.
 
Tellervo
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomaIainen:
Mun mielestä se oli aika huima juttu ja mä sentäs olen kokenut TODELLA huimia juttuja synnytystä ennenkin ja paljon!
Sitä paitsi se on ainoa fyysinen kokemus joka on merkittävästi vahingoittanut mua.. Vaikka kaikkea on tullut koettua ennen synntystä.
Merkittävästi vahingoittanut? Ööh.. miten?
Mulle myös synnytys on ollut sen takia merkittävä tapahtuma, että se on ollut järkyttävin ja traumaattisin asia elämässäni. Fyysiset ja henkiset vauriot ovat lähtemättömiä.
 
Mä en tiennyt alkuun että synnytys tulisi olemaan niin suuri juttu, kuin mitä se sitten oli.

Mulle synnytys oli kivulias kokemus, mutta sen kokemuksen jälkeen tunsin itseni jotenkin enemmän naiseksi ja seksuaaliseksi olennoksi kuin mitä ennen. En ollut koskaan ajatellut, enkä ajattele vieläkään että synnytys on vasta se asia jonka jälkeen voi olla nainen tai että kaikki muutkin kokisivat seksuaalisuutensa synnytyksen jälkeen vahvempana, vaikka minulle niin kävikin.
 
Traumaattisen kokemuksen ymmärrän ja siitä pitääkin puhua. Kerran myös mielelläni kuuntelen juuri synnyttäneen kokemuksia, jos hän niitä haluaa jakaa. Mutta minusta sen enempää ei tarvitse hehkuttaa (tai valittaa). Itse en jutellut omastani, ellei joku nyt varta vasten kysellyt.
 
miuku
Mulle tärkeää on lapsen saaminen, ei synnytys. Samoin kuin mulle oli tärkeää naimisiin meno, ei ne hääjuhlat.

Mulla on yksi tuttu, joka puhuu aina vain synnytyksestään tai lapsestaan. Se on aivan suunnattoman rasittavaa, mutta tavallaan ymmärrän tätä ihmistä hyvin. Mistä muusta se vois puhua, kun ei ole ikinä käynyt mitään koulua tai ollut päivääkään töissä.
 

Yhteistyössä