Miksi suurin osa äideistä eivät ole kiinnostuneita vieraista lapsista vain omistaan, jos niistäkään?

["Vieras"]

Olen äiti ja suurin osa ystävistänikin on yhden tai useamman lapsen äiti.

Vain pieni osa, sanotaan 5-10% näistä äideistä ovat kiinnostuneita omien lastensa lisäksi esim. ystäviensä lasten tai lastensa kavereista. Äidit, jotka välittävät muidenkin lapsista, pyytävät usein kylään muiden lapsia/lapsiperheitä ja ovat aidosti kiinnostuneita miten lapset viihtyvät ja heidän omatkin lapset ovat selkeästi kiinnostuneempia muista lapsista ja ihmisistä yleensä. Ovat välittävmpiä.

Sitten nämä ei niin välittävät äidit eivät ole juurikaan kiinnostuneita muiden jälkikasvusta. Omistajien vain pakolliset. Heillä on paljon omia menoja, jolloin mies hoitaa lapsia. Tapaavat usein muita äitiystäviään mieluiten ilman lapsia.

Mistä johtuu että näitä ei niin välittäviä äitejä on nykyään niin paljon?

 

[näin]

Täytyy myöntää etten ole ollenkaan lapsi-ihminen, vaikka omia onkin. En siis välitä vähääkään muiden jälkikasvusta. Toki meillä saa kyläillä mutta en ole se mamma joka on joka päivä kutsumassa naapurin mussukoita mehulle ja kekseille.

 

[..]

Ihmiset nyt on vaan niin "kiireisiä" ja väsyneitä omiinkin elämiinsä, että vähenevissä määrin on aikaa kiinnostua muiden perheistä.

 

[Täh]

Miksi pitäisi olla kiinnostunut toisen lapsista?

 

["vieras"]

Johtuisiko siitä että aika ja voimavarat eivät enää riitä muille lapsille, hyvä kun selviää omista lapsista?

 

["vieras"]

Itse olen kotiäiti ja vaikka kyläilen paljon lasten kanssa ja kutsun äiti-lapsi -kavereita meille kylään, en ole oikeasti yhtään kiinnostunut toisten lapsista. Siis toki kohteliaisuudesta kyselen lapsen kuulumisia, ihastelen taitoja jne., mutta todellisuudessa ei voisi vähempää kiinnostaa... Kutsun heitä kylään vain jotta omillani olisi leikkiseuraa ja jotta itselläni aikuista juttuseuraa.

 

["Minä vain"]

Itse olen opettaja, joten päivät teen työtä nuorten parissa. Kotona odottaa myös muutama oma lapsi, ja tuntuu, että heille ei koskaan ole riittävästi aikaa. Jotenkin tähän yhtälöön ei vaan enää mahdu, että olisin järjettömän kiinnostunut muiden jälkikasvusta.

 

[moekoe]

[QUOTE="vieras";28049705]Itse olen kotiäiti ja vaikka kyläilen paljon lasten kanssa ja kutsun äiti-lapsi -kavereita meille kylään, en ole oikeasti yhtään kiinnostunut toisten lapsista. Siis toki kohteliaisuudesta kyselen lapsen kuulumisia, ihastelen taitoja jne., mutta todellisuudessa ei voisi vähempää kiinnostaa... Kutsun heitä kylään vain jotta omillani olisi leikkiseuraa ja jotta itselläni aikuista juttuseuraa.[/QUOTE]

Mulla on jotakuinkin sama. Tai meillä on aika usein niin, että naapuruston lapset tulee tähän meidän pihalle leikkimään ja teen itse pihahommia samalla. Olen siis tavallaan erotuomarin ja hengenpelastajan välimalli
Kyllä nuo muksut mulle juttelee ja juttelen takaisin, mutten kyllä ole ikinä ajatellut, kesken muiden hommien, että mitenhän *jonkun toisen lapsen* se ja se juttu meni...

Mutta kyllä asiallisesti ja ystävällisesti höpötellään tossa niitä näitä.

 

["vieras"]

Jos totta puhutaan niin kun vietan kotiaitina paljon aikaa lasteni kanssa, on kylaan tuleva aikuisseura valilla hyvin tervetullutta enka tuolloin juuri leikita vieraiden lapsia etc, vaikka toki heidat huomioin. Lapsetkin leikkii mieluummin keskenaan kuin istuisivat aikuisten kanssa poydan aaressa joten en naa ongelmaa. Toisinaan jos meilla on vain lapsia kylassa leikin, piirtelen yms heidan kanssaan enemman jos huomaan etta pitavat siita, mutta yleensa minun tehtavaksi jaa pitaa jarjestysta ylla j aomat lapseni hoitavat viihfdyttamisen. Miksi minun taytyisi varta vasten olla kiinnostunut muiden lapsista. Taman huomaa usien myos kavereistani, esim yksi kaverini aina ollut lhyvin lapsirakas ja leikittanyt muidnekin lapsia ja kaikki lapset pitaa hanesta, mutta saatuaan omia lapsiaan han on itse sanonut ettei enaa samalla lailla jaksa/ nauti muidne lasten kanssa olemisesta.

 

[67734]

Vaikka omat lapset onkin rakkaita ja vietän heidän kanssa aikaa jne, niin en kuitenkaan yleisesti ole koskaan pitänyt lapsista erityisen paljon. Siksi ei kiinnosta vieraiden mukulat - kylässä saa toki käydä jne, mutta miksi pitäisi suuremmin kiinnostaa toisten kersat?

 

["vieras ap"]

Piti vielä lisätä, että nämä äidit jotka eivät välu muiden lapsista, eivät välitä kyllä aikuisistakaan. Harvoin ovat aidosti kiinnostuneita ystävinä ystävän asioista tai tarjoavat apua esim. lapsenhoidossa tai ihan vaikka muuttoapuna tai tukevat edes kahviseuraksi. Omaa napaa aina vaan...

 

["vieras"]

Vaikka omat lapset onkin rakkaita ja vietän heidän kanssa aikaa jne, niin en kuitenkaan yleisesti ole koskaan pitänyt lapsista erityisen paljon. Siksi ei kiinnosta vieraiden mukulat - kylässä saa toki käydä jne, mutta miksi pitäisi suuremmin kiinnostaa toisten kersat?

"Omat lapset vs. vieraiden mukulat ja toisten kersat"

Tää on tätä nykypäivää. Minäminäminä. Siis, ei toisten lapsia kohtaan tarvitse olla uberkiinnostunut jne, mutta kyllähän monella haisee sellainen omahyvä ja itsekeskeisyys, jos toisista jotain sanotaan niin se on negatiivista.

 

["jaa-a"]

Koska ne ei ole omia? Ei aika ole minulle edes (teko)syy. Ei vain kiinnosta. Kysynpä vain, että onko sitten niitä isiä paljon, jotka ovat kiinnostuneet niistä toisten lapsista? Ihan vain otsikointiin viitaten.

 

[Echo]

[QUOTE="vieras ap";28049907]Piti vielä lisätä, että nämä äidit jotka eivät välu muiden lapsista, eivät välitä kyllä aikuisistakaan. Harvoin ovat aidosti kiinnostuneita ystävinä ystävän asioista tai tarjoavat apua esim. lapsenhoidossa tai ihan vaikka muuttoapuna tai tukevat edes kahviseuraksi. Omaa napaa aina vaan...[/QUOTE]

Tämä on totta. Mun lähipiirissä on lapsista kiinnostuneita ne, jotka muutenkin kyselevät kuulumisia ja ovat kiinnostuneita meistä vanhemmistakin. Sitten taas on semmoisia joiden on oltava aina äänessä omista asioistaan, ja heiltä ei niin paljoa muille kiinnostusta heru. Yks tuttu kuvaili tämmöisiä ihmisiä hyvin "ovat niin omaa juttuaan täynnä".

 

["huoh"]

[QUOTE="vieras";28049917]"Omat lapset vs. vieraiden mukulat ja toisten kersat"

Tää on tätä nykypäivää. Minäminäminä. Siis, ei toisten lapsia kohtaan tarvitse olla uberkiinnostunut jne, mutta kyllähän monella haisee sellainen omahyvä ja itsekeskeisyys, jos toisista jotain sanotaan niin se on negatiivista.[/QUOTE]

No en minä muita kohtaan ole töykeä. Enkä toisten lapsiakaan kohtaan tietenkään. Mutta inhottaa, kun oletetaan, että pitäisi heti kyläreissuillakin olla hössöttämässä ja lässyttämässä ties mille pikkuserkunveljenvaimonkumminkaiman lapselle, sylittelemässä ja pussailemassa ja lepertelemässä. Ei ole mun juttu. Kyllä muiden muksut on ihan mukavia, joo, mutta ei ne mitään ihmeempiä tuntemuksia herätä, omat lapset on ne joista aidosti olen kiinnostunut.

 

["vieras"]

[QUOTE="huoh";28049996]No en minä muita kohtaan ole töykeä. Enkä toisten lapsiakaan kohtaan tietenkään. Mutta inhottaa, kun oletetaan, että pitäisi heti kyläreissuillakin olla hössöttämässä ja lässyttämässä ties mille pikkuserkunveljenvaimonkumminkaiman lapselle, sylittelemässä ja pussailemassa ja lepertelemässä. Ei ole mun juttu. Kyllä muiden muksut on ihan mukavia, joo, mutta ei ne mitään ihmeempiä tuntemuksia herätä, omat lapset on ne joista aidosti olen kiinnostunut.[/QUOTE]

Eiköhän toi oletus ole sun omassa päässä? Aika harva pikkuserkunveljenvaimonkumminkaima edes haluaa että sä menet pussaamaan sen vauvaa. Mutta onko se muka niin helvatan vaikeaa ja rasittavaa vaikka samassa kyläpaikassa sanoa lapselle moi ja mitäs sulle kuuluu, onpas kiva paita hei, tai sun kaverille että no mitäs teidän lapsille kuuluu?

Kukaan väittänyt että muiden lapsia pitää rakastaa niinkuin omiaan, ei varmasti. Mutta just tommonen omat lapset ja muiden räkäkersat asenne on ällöttävä.

 

["vieras"]

Minä en ole kiinnostunut muiden lapsista. Omiani totta kai rakastan ja he ovat tärkeintä elämässäni. Myös lähisukulaisteni lapset ovat mulle rakkaita, koska olen ollut heidän kanssaan hyvin paljon tekemisissä. En kyllä ole kauhean kiinnostunut ylipäätään ihmisistä. Olen vähän erakkoluonteinen, viihdyn parhaiten kotona oman perheen seurassa ja puuhailen omia harrastuksiani (kotona). Kiireinen en ole, minulla on ihan kivasti aikaa kaikille minulle tärkeille asioille. Kutsun kyllä välillä muita perheitä kylään, koska lapset tykkäävät ja kyllä mekin mieheni kanssa tykätään välillä viettää aikaa muiden aikuisten kanssa. Mutta joo, en todellakaan ole ensimmäisenä tyrkyttämässä itseäni muuttoavuksi tai mihinkään talkoisiin, tulen jos pyydetään tai koen, että apuani oikeasti tarvitaan. Kaikki eivät vain ole sosiaalisia.

 

[Saraldo]

[QUOTE="vieras ap";28049907]Piti vielä lisätä, että nämä äidit jotka eivät välu muiden lapsista, eivät välitä kyllä aikuisistakaan. Harvoin ovat aidosti kiinnostuneita ystävinä ystävän asioista tai tarjoavat apua esim. lapsenhoidossa tai ihan vaikka muuttoapuna tai tukevat edes kahviseuraksi. Omaa napaa aina vaan...[/QUOTE]

Anteeks nyt vaan mutta aikamoista paskanjauhantaa ja yleistystä! Mä en myöskään ole sellainen äiti, joka on kaveria kaikkien lapseni kaverien kanssa tai joka haluaisi pallotella joka vauvaa sylissään. Ei ne muut lapset mulle yhdentekeviä ole, tokihan tytön kaverit on tärkeitä ja jos vaikka jollain olisi joku hätänä, niin tietenkin auttaisin. Mutta en mä vaan ole niitä, jotka seurustelee muiden lasten kanssa. Ja kyllä mä tapaan ystäviäni sekä lasten kanssa että ilman, mutta silloinkaan en tee sen ystävän lasten kanssa mitään. Mä en myöskään puutu mihinkään mitä se lapsi tekee, sillä on mukana äiti jonka vastuulla se lapsi on.

Mutta vaikken muiden lapsista niin kiinnostunut olekaan, mun ystävät ja sukulaiset on mulle hyvin tärkeitä ja olen aina kiinnostunut siitä, mitä heille kuuluu.

 

["Minä vain"]

Mikä on tämän aloituksen tarkoitus? Onko ap aina suunapäänä auttamassa ja haluaa nyt kruununkiillotusta kun hänen panostaan ei tarpeeksi huomioida ja arvosteta? Vai onko pulassa lastensa kanssa ja ihmettelee, kun ei olekaan ilmaista hoitoapua automaattisesti tarjolla?

 

["huoh"]

[QUOTE="vieras";28050017]Eiköhän toi oletus ole sun omassa päässä? Aika harva pikkuserkunveljenvaimonkumminkaima edes haluaa että sä menet pussaamaan sen vauvaa. Mutta onko se muka niin helvatan vaikeaa ja rasittavaa vaikka samassa kyläpaikassa sanoa lapselle moi ja mitäs sulle kuuluu, onpas kiva paita hei, tai sun kaverille että no mitäs teidän lapsille kuuluu?

Kukaan väittänyt että muiden lapsia pitää rakastaa niinkuin omiaan, ei varmasti. Mutta just tommonen omat lapset ja muiden räkäkersat asenne on ällöttävä.[/QUOTE]

Omassa päässä? Mistähän sitten johtuu, että lähes joka ainoa kerta, kun jonnekin eksyn kylään missä on vauva, se vauva työnnetään mitään kysymättä mun syliin ja sitten vaan kadotaan itse nurkan taakse ja odotetaan että mä viihdytän sitä muksua, vaikka se sitten sattuisi rääkymään pää sinipunaisena.

Ja ei, ei ole vaikeaa - minä kylläteen tuollaisia asioita normaalissa elämässäni, eikä se ole mitään pakkopullaa vaan ihan luontevaa keskustelua niinkuin pitäisikin.

En sanonut että muiden lapset on jotain "räkäkersoja". EN vain yleiselläkään tasolla pidä lapsistani, omat on harvinainen poikkeus, mutta siltikin ärsyttää että just esim kyläpaikoissa työnnellään vauvoja syliin ennen kuin ehdit edes tajuta mitä tapahtui jne..

 

["jaa-a"]

[QUOTE="vieras ap";28049907]Piti vielä lisätä, että nämä äidit jotka eivät välu muiden lapsista, eivät välitä kyllä aikuisistakaan. Harvoin ovat aidosti kiinnostuneita ystävinä ystävän asioista tai tarjoavat apua esim. lapsenhoidossa tai ihan vaikka muuttoapuna tai tukevat edes kahviseuraksi. Omaa napaa aina vaan...[/QUOTE]

Olen kiinnostunut ystävistäni ja menen/pyydän mielelläni heitä kahviseuraksi. Suostun aina muuttoavuksi. Yökylään otan lapsia myös aika ajoin. Ei se toisten lapsista kiinnostumattomuus minusta ole mikään "oma napa vaan"-asia.

 

["vieras"]

[QUOTE="huoh";28050089]Omassa päässä? Mistähän sitten johtuu, että lähes joka ainoa kerta, kun jonnekin eksyn kylään missä on vauva, se vauva työnnetään mitään kysymättä mun syliin ja sitten vaan kadotaan itse nurkan taakse ja odotetaan että mä viihdytän sitä muksua, vaikka se sitten sattuisi rääkymään pää sinipunaisena.

Ja ei, ei ole vaikeaa - minä kylläteen tuollaisia asioita normaalissa elämässäni, eikä se ole mitään pakkopullaa vaan ihan luontevaa keskustelua niinkuin pitäisikin.

En sanonut että muiden lapset on jotain "räkäkersoja". EN vain yleiselläkään tasolla pidä lapsistani, omat on harvinainen poikkeus, mutta siltikin ärsyttää että just esim kyläpaikoissa työnnellään vauvoja syliin ennen kuin ehdit edes tajuta mitä tapahtui jne..[/QUOTE]

No jaa, ehkä sä nyt sit olet näitä yksiä harvoja maan napoja, joiden syliin muut aina tunkee vauvansa, vaikka et edes tunne niitä. Varmaan rankkaa, vaikea tosin kuvitella, koska itse en tunne tuollaisia ihmisiä.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="vieras";28049705]Itse olen kotiäiti ja vaikka kyläilen paljon lasten kanssa ja kutsun äiti-lapsi -kavereita meille kylään, en ole oikeasti yhtään kiinnostunut toisten lapsista. Siis toki kohteliaisuudesta kyselen lapsen kuulumisia, ihastelen taitoja jne., mutta todellisuudessa ei voisi vähempää kiinnostaa... Kutsun heitä kylään vain jotta omillani olisi leikkiseuraa ja jotta itselläni aikuista juttuseuraa.[/QUOTE]

Minulla vähän samoin. Paitsi että kutsun meille kylään vain sellaisia aikuisia joista oikeasti tykkään ja joiden kanssa viihdyn. Samalla sitten omat lapset saa leikkiseuraa

Minun on vaikea kiinnostua muista lapsista, en tiedä miksi. Minun on vaikea pitää muista lapsista, mutta myös aika vaikea pitää muista ihmisistä. Ehkä minulla on joku ongelma?

 

[Echo]

[QUOTE="huoh";28050089]Omassa päässä? Mistähän sitten johtuu, että lähes joka ainoa kerta, kun jonnekin eksyn kylään missä on vauva, se vauva työnnetään mitään kysymättä mun syliin ja sitten vaan kadotaan itse nurkan taakse ja odotetaan että mä viihdytän sitä muksua, vaikka se sitten sattuisi rääkymään pää sinipunaisena.

Ja ei, ei ole vaikeaa - minä kylläteen tuollaisia asioita normaalissa elämässäni, eikä se ole mitään pakkopullaa vaan ihan luontevaa keskustelua niinkuin pitäisikin.

En sanonut että muiden lapset on jotain "räkäkersoja". EN vain yleiselläkään tasolla pidä lapsistani, omat on harvinainen poikkeus, mutta siltikin ärsyttää että just esim kyläpaikoissa työnnellään vauvoja syliin ennen kuin ehdit edes tajuta mitä tapahtui jne..[/QUOTE]

Anteeks mut täytyy kysyä että millaisia tuttuja sulla on kun vauvoja tungetaan kyläpaikoissa syliin? Ei mä ole missään semmoisessa paikassa ollut jossa äidit lykkäävät kersoja toistensa syliin.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="vieras ap";28049907]Piti vielä lisätä, että nämä äidit jotka eivät välu muiden lapsista, eivät välitä kyllä aikuisistakaan. Harvoin ovat aidosti kiinnostuneita ystävinä ystävän asioista tai tarjoavat apua esim. lapsenhoidossa tai ihan vaikka muuttoapuna tai tukevat edes kahviseuraksi. Omaa napaa aina vaan...[/QUOTE]

Minä olen hoitanut muiden lapsia, ja ihan mielelläni sen tein. Se oli erilaista ja ihan mukavaa, vaikka en ehkä aina jaksaisi sellaista. Ja olemme olleet miehen kanssa muilla apuna muutenkin, ja myös kertoneet että meiltä saa ja pitää pyytää apua jos tarvitsee, autamme.