Miksi sosiaalirasismi on niin yleistä ja karkeaa Suomessa - Syynä orjageenit?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Huomiona kanssakeskustelijoille mietintään, pienet yhteisöt, joissa heikoista on pidetty huolta, menestyvät. Kun taas yksilömenestyviin yhteisöihin tarvitaan suuri populaatio.
Suomen menestystarinan takana on se, että olemme pitäneet toisistamme huolta ja menestystarinamme tuhoksi koitui se, että tämä huolenpito ulotettiin maailmanlaajuiseksi.
 
vierailija
Kiina, Korea.. maat, joissa kerjäläisiä ei juuri näe. Menestys on itsestä kiinni, ja on epäkelpo yksilö, jos ei tuota yhteiskunnalle. Näinpä kerjäläisilkekään ei anneta rahaa, saati, että oikein kukaan pyytäisikään.

Ihme homma, että nimenomaan palstan persut on näin kovin sosialistisen aatteen puolesta.
 
vierailija
No sit kannattaa ehkä miettiä sitä, miksi se niin kolahti.

Vaivaako sua, jos mun mielestä olisi epäkohteliasta olla moikkaamatta?

(Eikä muuten yhä ole)

Miksi suomalaiset ajattelevat ihan hiivatin useasti sitä mitä muut ajattelevat?
1 Ei se kolahtanut vaan sinä ilmaisit asian selvästikin epäselvästi

2 Ei vaivaa, moikkaan itsekin moikkaajia

3 Se liittyy suomalaisten heikkoon itsetuntoon
 
vierailija
No sit kannattaa ehkä miettiä sitä, miksi se niin kolahti.

Vaivaako sua, jos mun mielestä olisi epäkohteliasta olla moikkaamatta?

(Eikä muuten yhä ole)

Miksi suomalaiset ajattelevat ihan hiivatin useasti sitä mitä muut ajattelevat?
Ajatteleeko suomalaiset enemmän mitä muut ajattelee, ja ajatellaanko muualla sitä kuinka paljon? Ehkä eri asioissa?
Jos niin, olisiko kyseessä pieni yhteisö. Pienissä piireissä on vaarallisempaa joutua sosiaalisesti syrjäytetyksi.
 
Ajatteleeko suomalaiset enemmän mitä muut ajattelee, ja ajatellaanko muualla sitä kuinka paljon? Ehkä eri asioissa?
Jos niin, olisiko kyseessä pieni yhteisö. Pienissä piireissä on vaarallisempaa joutua sosiaalisesti syrjäytetyksi.

Totta!

Mitä pienempi kylä, sitä enemmän naapureiden tekemisiä seurataan ja sitä suurempi merkitys on sillä että tulee hyväksytyksi.
 
vierailija
Ap. jo kirjoitit oleellisimmat asiat ikävästä ilmiöstä. Sosiaalinen media on kaikkien käytettävissä. Sanoin eilen, että Jammy-sedät ovat siirtyneet nettiin. Näitä setiä on monenlaisia ja tätiäkin mahtuu sekaan.
Lyötyä on helppo lyödä. Kotikasvatus myös vaikuttaa asiaan.
Jos ap. jaksat vyöryttää lähiaikojen kirjoituksia tällä palstalla ehkä löydät kirjoituksen, jossa joku kehui neuvovansa lapsiaan haukkumaan työttömien lapsia.
Tämä Kaksplus av on kesyimmästä päästä oleva palsta, mutta myös tämän palstan jutut saavat usein vereni pysähtymään.
Hä? Kuka neuvoi lapsiaan noin? Miksi vanhempien työttömyys olis lasten asia?
 
vierailija
En tiedä, olenko huomannut tuollaista rasismia.. no ainakaan livenä. Tällä palstalla tuntuu riittävän noita "nettomaksajia". Vaikka kuka on oikeasti laskenut kuluttamiensa palveluiden hinnat.. jostain syystä se "valtava" nettosaajien joukko on jossain piilossa.

Monta vuotta täytyy oikeasti maksaa veroja, että saa edes oman koulutuksensa maksettua?

No, analyysisi on ihan mukiinmenevä. Onhan suomalaiset auktoriteettia kunnioittava joukkio.

Huomiona kanssakeskustelijoille mietintään, pienet yhteisöt, joissa heikoista on pidetty huolta, menestyvät. Kun taas yksilömenestyviin yhteisöihin tarvitaan suuri populaatio.
Katso lista: Näin paljon ”maksuttomat palvelut” oikeasti maksavat – kirjastolainaus 3,45 e/krt ja yliopistokoulutus 9279 e/v
2Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2014. VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIKATSAUS
Riikka Jokinen
11.1.2017 19:55 | Päivitetty 29.4.2020 15:00

Kun lainaat kirjastosta kirjan, et ehkä tule ajatelleeksi, mitä se todellisuudessa maksaa yhteiskunnalle.
Valtiovarainministeriön tammikuussa julkaiseman budjettikatsauksen mukaan kirjan lainaaminen yleisestä kirjastosta maksaa 3,45 euroa per lainaus.
Vastaavasti vuoden perusopetus maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 8 860 euroa oppilaalta.

Yhden lukiolaisen koulutus maksaa vuodessa noin 7 734 euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen oppilaan vuodessa noin 11 679 euroa. Ammattikoulutus on lukiota kalliimpaa muun muassa hintavien laitteiden ja materiaalien takia.
Yhden opiskelijan ammattikorkeakoulutuksen kustannus yhteiskunnalle on 7 693 euroa, yliopistokoulutuksen puolestaan 9 279 euroa vuodessa.
Budjettikatsauksen tiedot ovat peräisin vuodelta 2014.

Katsauksen mukaan lasten päivähoito kustantaa yhteiskunnalle keskimäärin 61,29 euroa päivältä. Vanhainkotihoito on sitäkin kalliimpaa, 137,70 euroa päivältä.
 
vierailija
Köyhiin, huono-osaisiin ja työttömiin kohdistuva sosioekonominen rasismi on Suomessa erityisen karkeaa ja suorasukaista. Tällaista esiintyy harvassa massa samalla volyymilla, niin somessa, foorumeissa, mediassa kuin tietyssä puoluekentässäkin.

Itse ole pahkäillyt sen juurisyyksi suomalaisten orjakansahistoriaa ja orjamentaliteettia. Isännät eli Herrat Ruotsista ja Venäjästä ovat vuorotellen käskyttäneet meitä ja tästä syystä huonon itsetunnon omaava orja alkaa kiusaamaan itseään heikommassa asemassa olevaa orjaa. Suomalainen orjaluonne ei uskalla vahvemmalle ryppyillä, joten kohteeksi otetaan tietenkin se heikoin, joka ei pysty puolustautumaan.
Suomalainen peritty orjaluonne on säilynyt ja edelleen kun päästään herroiksi, kiusataan aina sitä heikompaa veren perintönä. Orjaluonne kiusageeneineen on siis rikastunut katajaiseen kansaan, ns. Jyrki-Tyrki geenit.
Mahtaisko johtua siitä, et täällä se ”huono-osaisen asema” on yleensä itse aiheutettua? Todellisia huono-osaisia sensijaan tässä maassa kyllä mielestäni autetaan mielellään jopa lahjoitetaan joululahjoja lapsille tai annetaan ilmaiseksi vanhoja ehjiä tavaroita ym tai jos joku tarvii, lähetetään jopa rahaa.
 
vierailija
Mahtaisko johtua siitä, et täällä se ”huono-osaisen asema” on yleensä itse aiheutettua? Todellisia huono-osaisia sensijaan tässä maassa kyllä mielestäni autetaan mielellään jopa lahjoitetaan joululahjoja lapsille tai annetaan ilmaiseksi vanhoja ehjiä tavaroita ym tai jos joku tarvii, lähetetään jopa rahaa.
Ai, kuinka huono-osaiset aiheuttavat itselleen huonon aseman? Ja siis kuka sitten on todellinen huono-osainen?
 
vierailija
Ei mulla ole mutta keskimääräisesti suomalaisilla on

Etkö muista vitsiä jossa kohteena oli norsu? Lyhennettynä jenkkiläinen miettii miten sillä saisi tehtyä paljon rahaa, saksalainen mietti että miten hyödyntää sen voimaa ja suomalainen että mitä se ajattelee hänestä
Niin niin, ei tietenkään sulla ole heikkoa itsetuntoa, mut kaikilla muilla on...
 
vierailija
Katso lista: Näin paljon ”maksuttomat palvelut” oikeasti maksavat – kirjastolainaus 3,45 e/krt ja yliopistokoulutus 9279 e/v
2Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2014. VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIKATSAUS
Riikka Jokinen
11.1.2017 19:55 | Päivitetty 29.4.2020 15:00

Kun lainaat kirjastosta kirjan, et ehkä tule ajatelleeksi, mitä se todellisuudessa maksaa yhteiskunnalle.
Valtiovarainministeriön tammikuussa julkaiseman budjettikatsauksen mukaan kirjan lainaaminen yleisestä kirjastosta maksaa 3,45 euroa per lainaus.
Vastaavasti vuoden perusopetus maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 8 860 euroa oppilaalta.

Yhden lukiolaisen koulutus maksaa vuodessa noin 7 734 euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen oppilaan vuodessa noin 11 679 euroa. Ammattikoulutus on lukiota kalliimpaa muun muassa hintavien laitteiden ja materiaalien takia.
Yhden opiskelijan ammattikorkeakoulutuksen kustannus yhteiskunnalle on 7 693 euroa, yliopistokoulutuksen puolestaan 9 279 euroa vuodessa.
Budjettikatsauksen tiedot ovat peräisin vuodelta 2014.

Katsauksen mukaan lasten päivähoito kustantaa yhteiskunnalle keskimäärin 61,29 euroa päivältä. Vanhainkotihoito on sitäkin kalliimpaa, 137,70 euroa päivältä.
Peruskoulu + lukio maksaa 102942 euroa per pää. Siinä saa muutaman vuoden maksella vaikkapa 3000€ palkalla (n. 15 000 e vuodessa) pelkkää koulutusta.
 
vierailija
Oho, johan taas totuus meni tunteisiin. Ja kysehän oli siitä miksi täällä ei paijata ns. köyhää, ei siitä pitäisikö mainitsemaasi ”kunniavelkaa” maksaa. Miksi tunteet -> koska malli on tämä. Mutta tuo sun kunniavelkasi on vuoden läppä. Ehkä kahdenkin. Mä en ole sulle pennin jeniä velkaa yhtään mistään. Mun elämäni ei kurjistuisi, jos vaikka sattuisit kuolemaan pois. Vähemmän maksettavaa ehkä. Ostaisin lapselle ehkä uudet kengät, tai keppihevosen. Mieti miten kiva se olisi. Nyt sekin raha menee ”kunniavelkaan” sua kohtaan, joka et ole maksanut mulle koskaan elämässäs mitään. Hukannut lähinnä happea täältä
Jos mua ei kiinnosta maksaa sun äitees hoitoa, niin voisin äänestää hälle eutanasiaa. Mitäs sanot?
 

Yhteistyössä