Kovaa on peloteltu ja puhuttu velasta, kuin sitä olisi liikaa, ja se kumma oli kun sitä koronan takia otettiin yrityksille kävi opposition oikeistolle hyvin ja lisääkin kokoomus sekä EK vaativat.
Maksukykyisiltähän ei leikata, päinvastoin annetaan entistä enemmän mm. solidaarisuusveron alarajan nosto 85 800€ -> 150 000€ eli kaikille yli 150 000€/vuosi tienaaville 1 200€ lisää käteen ja veronalennus isotuloisilla satasia kuussa, taviksilla kymppejä, jotka alv:n nosto vie moninkerroin ja vaan huonoimmassa asemassa olevat ja työssä kävijät maksaa, kuitenkaan ei saada EDES sitä halpaa bensaa..
Juuri näin
Uskovat vaalihöpinöitä vieläkin?
Suomen velkasuhde nousi vuosina 2020–2021 kaikkiaan 7,5 prosenttiyksikköä, kun euroalueella vastaava nousu oli 11,4 prosenttiyksikköä ja koko EU:n alueella 10,2 prosenttiyksikköä. Ruotsissa ja Tanskassa velkasuhde kasvoi selvästi vähemmän, mutta niillä on oma valuutta eikä 106 400 000 000 euroa (oikeiston) velkaperintöä sekä terveydenhuoltoresurssivajetta riesanaan. Tätä velanottoa ei ole yleisesti paheksuttu.22.3.2023
Tosiasiassa HS:Velkapaniikki. Onko sellainen iskenyt nyt Suomeen?
Aivan aluksi on syytä tehdä selväksi, mistä julkisessa velassa on oikeasti kyse.
Julkiseen velkaan liittyy nimittäin monia vääriä käsityksiä. Osin kyse on tietämättömyydestä, osin ehkä tarkoituksellisesta asioiden hämärtämisestä.
Yksi väärä käsitys on se, että valtionvelkaa ajatellaan samanlaisena pois maksettavana lainana kuin kotitalouden asuntolaina.
Kotitalouden on järkevää ja myös pakko maksaa velkansa pois.
Valtioilla ei sen sijaan yleensä ole tavoitteena maksaa velkaa kokonaan pois ja pyrkiä velattomaksi.
Pois maksamisen sijasta valtiot vain uusivat vanhaa velkaa eli ottavat uutta lainaa vanhojen erääntyvien tilalle.
Valtaosa Suomen valtion velanotosta on juuri tällaista vanhojen velkojen uusimista
Tässä mielessä myös puheet ”velaksi elämisen lopettamisesta” ovat hämääviä ainakin kirjaimellisesti otettuna. Velaksi elämistä ei oikeasti ole tarkoitus lopettaa.
Maailma pyörii velalla, ja valtioiden velkakirjamarkkina on merkittävä sijoituskohde.
Suomi ei ole mitenkään poikkeuksellisen velkaantunut muihin maihin verrattuna. Tästä Korkman ja Vihriälä ovat yhtä mieltä.
Velkapaniikin lietsomiseen ei ole syytä tämänkään takia.
Suomen velkasuhde on Euroopan keskitasoa ja kansainvälisessä vertailussa peräti alhainen.
Kreikassa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen hipoo kahtasataa prosenttia, eikä Italiakaan kauaksi jää. Myös Espanjan, Ranskan, Belgian ja Britannian velkasuhteet ylittävät sata prosenttia vuoden 2022 tietojen mukaan. Suomen päälle 70 prosentin lukema sijoittuu Saksan ja Itävallan väliin.
Suomessa isot velkaantumiset ovat kautta vuosikymmenten olleet lähes aina seurausta jonkin sortin kriisistä. Niistä selviämiseen on pitänyt ottanut velkaa.
Tuorein näistä on koronapandemia. Lisää velkaa on tarvittu myös Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin kuluihin.
Koronapandemia nosti Suomen velkasuhdetta olennaisesti, mutta muihin EU-maihin verrattuna nousu oli maltillinen, kertoo Valtiontalouden tarkastusviraston joulukuussa julkaistu raportti.