Miksi poltit tupakkaa raskausaikana?

  • Viestiketjun aloittaja "tiltti"
  • Ensimmäinen viesti
vieras*
Alkuperäinen kirjoittaja TupakoivaÄiti;30744118:
Ei kannata kysyä jos ei halua tietää vastausta. Eikä avata keskustelua jossa tälläistä kysytään jos elämä menee siitä sulla sekaisin. :)
Mikä oikeus sinulla on pistää oman lapsesi elämä sekaisin? Tupakoivien äitien lasten aivot ovat pienempiä kooltaa kuin tupakoimattomien... miksi pahoinpitelet lastasi?
 
Viisastunut
Rupesin polttamaan säännöllisesti 13-vuotiaana. Lopetin polttamisen kokonaan 24-vuotiaana, ennen kuin ruvettiin yrittämään raskaaksi tuloa. Tulin raskaaksi kolmen kuukauden kuluttua. Lapsi on 4½v ja toinen kohta 2v. En ole maistanutkaan tupakkaa, sen jälkeen kun 24-vuotiaana lopetin. Tupakointi oli nuoruuden pöhköyttä, enää ei tulisi mieleenkään polttaa. Ei ole vaikea lopettaa, jos ajattelee vähänkään lapsen hyvinvointia.
 
"Hömelö"
Syyllistämisketjut ovat jotenkin omituisia.

Mä en tajua, mitä kukaan niistä saa. Vai tuleeko sit syyllistäjälle pare mieli tai onko niillä alunperin niin huono itsetunto että toisten huonous nostaa sitä?
Julkinen keskustelu omilla naamioida varmasti olis tehokkaampaa, mutta kyllä, uskon että paheksuminen kannattaa. Niin kauan kun sikiön tahallinen myrkyttäminen omasta vapaasta tahdosta on laillista puuhaa, ei osa pösilöistä ymmärrä edes hävetä raskausaikana tupakoimista. Julkinen verbaalinen lynkkaus saa ehkä osan näistä itsekkäimmistäkin kessuttelijoista miettimään että kannattaako.
 
"Hömelö"
[QUOTE="Hömelö";30748690]Julkinen keskustelu omilla naamioida varmasti olis tehokkaampaa, mutta kyllä, uskon että paheksuminen kannattaa. Niin kauan kun sikiön tahallinen myrkyttäminen omasta vapaasta tahdosta on laillista puuhaa, ei osa pösilöistä ymmärrä edes hävetä raskausaikana tupakoimista. Julkinen verbaalinen lynkkaus saa ehkä osan näistä itsekkäimmistäkin kessuttelijoista miettimään että kannattaako.[/QUOTE]

Siis omilla naamoilla.
 
tälläisiä perusteluja kuullut
Koska se on mun oikeus ja mun hyvinvointi on tärkeintä ja mun pitää välttää stressiä ja tehdä mistä mä tykkään ja se mikä on mulle hyväksi on hyväksi vauvallekin vaikka olis mitä tahansa. <3
 
"Hömelö"
Alkuperäinen kirjoittaja jotain syitä;30744049:
Mä olin nuori ja muutkin poltti. Se helpotti mun oloa ja rauhoitti mua. Mä en ole ikinä polttanut isoja määriä ja korkeintaan 10 päivässä. Ihan kaikkea elämää vaan ei voi lopettaa raskaanakaan.
Ohhoh ihmisen yksinkertasuutta...
 
"anonyymi"
Minulla oli vieroitusoireet niin voimakkaita että en pystynyt lopettamaan tupakointia. Ja raskaus ei ollut suunniteltu niin en osannut ennakoida asiaa mitenkään.

Vähennettyä kylläkin sain tupakointia todella paljon. Niin voimakkuudeltaan kuin määrällisesti.

Ennen raskautta meni kahdesta kolmeen maxi askia tai kolmesta viiteen isoa askia tupakkaa päivässä. Oli yö tai päivä, vähän väliä piti olla itseään kiskomassa tupakalle. Harvassa oli tilateet missä sai itsensä pidettyä tunnin tai pari irti tupakasta. Ja niissäkin oli sitten jättikuppi kahvia kädessä tai purin kyniä pahempaan tuskaan. Nikotiinilaastaria kokeilin moneen otteeseen ja parhaillaan niitäkin oli kaksi tai kolme kiinni yhtäaikaa. Siis ei sillä tavalla että kerralla olisin ne liimannut vaan saatoin laittaa yhden, parin tunnin päästä toisen ja vaihdoin sen ensiksi laitetun ja sitten taas vaihdoin sen toisen. Kerralla jos erehtyi laittamaan useamman niin siitähän se paha olo vasta tulikin. Tupakoimatta oli mielummin.

Raskaudesta sain tiedon vähän yllättäen kun kaveri sanoi saunaillan päätteeksi minun tuoksuvan oudolle. Ja minä ihmettelin mikä se outo on. Ja kaveri oli vahvasti sitä mieltä että se on makea tuoksu että kannattaa käydä sokerit tarkistuttamassa. Tästä sitten työterveystarkastukseen varasin ajan ja sieltä laittoivat labraan ja parin päivän päästä soittaa lääkäri ja onnitteli raskaudesta.

Tästä yritin tupakointia vähentää siinä alkuun onnistumatta. Nikotiinilaastareita, purkkaa, inhalaattoreita. Kaikkea mitä apteekista sain, kokeilin. Mutta apu oli hetkittäinen. Kädet vapisee, päätä kiristää. Ja kädet huusivat tekemistä. Toimistosta ei yhtään pureskelematonta kynää löytynyt ensimmäisen viikon jälkeen.

Kuukauden jälkeen sain pudotettua tupakoinnin yhteen askillisen päivässä ja kahden kuukauden kuluttua niitä meni enää puolikas. Mutta lopetettua en saanut. Tuosta askillisesta puolikkaaseen tulivat pahat uniongelmat, en saanut nukuttua juuri ollenkaan. Lopulta olin niin väsynyt että muutaman tunnin pätkittäisillä yöunilla ja päiväunilla sain pidettyä siinä puolikkaassa askissa loppuajan ja joitakin päiviä menin laastareilla ja purkalla. Ja tuon jälkeen vaihdoin "väkevästä" tupakasta "light" tupakkaan. Ja tämä oli itse asiassa työterveyslääkärin vinkki. Ja se sillä sain nikotiinin määrä alaspäin.

Mutta kaikistä näistä huolimatta en eroon tupakasta raskausaikana päässyt. Vasta synnärillä ollessa olin ensimmäistä kertaa teini-iän jälkeen pari vuorokautta erossa tupakasta. Tosin silloinkin laastari oli vuorokauden ympäri. Ja silti oli tunne miten jalat lähtee alta ja kädet vispaa ettei vauvaa uskaltanut nostaa itse syliin.

Mutta tuon jälkeen en ole polttanut. Enkä uskalla enää käyttää alkoholiakaan koska pelkään sen tuovan halut takaisin.
 
Tässä tulee
[QUOTE="anonyymi";30748796]Minulla oli vieroitusoireet niin voimakkaita että en pystynyt lopettamaan tupakointia. Ja raskaus ei ollut suunniteltu niin en osannut ennakoida asiaa mitenkään.

Vähennettyä kylläkin sain tupakointia todella paljon. Niin voimakkuudeltaan kuin määrällisesti.

Ennen raskautta meni kahdesta kolmeen maxi askia tai kolmesta viiteen isoa askia tupakkaa päivässä. Oli yö tai päivä, vähän väliä piti olla itseään kiskomassa tupakalle. Harvassa oli tilateet missä sai itsensä pidettyä tunnin tai pari irti tupakasta. Ja niissäkin oli sitten jättikuppi kahvia kädessä tai purin kyniä pahempaan tuskaan. Nikotiinilaastaria kokeilin moneen otteeseen ja parhaillaan niitäkin oli kaksi tai kolme kiinni yhtäaikaa. Siis ei sillä tavalla että kerralla olisin ne liimannut vaan saatoin laittaa yhden, parin tunnin päästä toisen ja vaihdoin sen ensiksi laitetun ja sitten taas vaihdoin sen toisen. Kerralla jos erehtyi laittamaan useamman niin siitähän se paha olo vasta tulikin. Tupakoimatta oli mielummin.

Raskaudesta sain tiedon vähän yllättäen kun kaveri sanoi saunaillan päätteeksi minun tuoksuvan oudolle. Ja minä ihmettelin mikä se outo on. Ja kaveri oli vahvasti sitä mieltä että se on makea tuoksu että kannattaa käydä sokerit tarkistuttamassa. Tästä sitten työterveystarkastukseen varasin ajan ja sieltä laittoivat labraan ja parin päivän päästä soittaa lääkäri ja onnitteli raskaudesta.

Tästä yritin tupakointia vähentää siinä alkuun onnistumatta. Nikotiinilaastareita, purkkaa, inhalaattoreita. Kaikkea mitä apteekista sain, kokeilin. Mutta apu oli hetkittäinen. Kädet vapisee, päätä kiristää. Ja kädet huusivat tekemistä. Toimistosta ei yhtään pureskelematonta kynää löytynyt ensimmäisen viikon jälkeen.

Kuukauden jälkeen sain pudotettua tupakoinnin yhteen askillisen päivässä ja kahden kuukauden kuluttua niitä meni enää puolikas. Mutta lopetettua en saanut. Tuosta askillisesta puolikkaaseen tulivat pahat uniongelmat, en saanut nukuttua juuri ollenkaan. Lopulta olin niin väsynyt että muutaman tunnin pätkittäisillä yöunilla ja päiväunilla sain pidettyä siinä puolikkaassa askissa loppuajan ja joitakin päiviä menin laastareilla ja purkalla. Ja tuon jälkeen vaihdoin "väkevästä" tupakasta "light" tupakkaan. Ja tämä oli itse asiassa työterveyslääkärin vinkki. Ja se sillä sain nikotiinin määrä alaspäin.

Mutta kaikistä näistä huolimatta en eroon tupakasta raskausaikana päässyt. Vasta synnärillä ollessa olin ensimmäistä kertaa teini-iän jälkeen pari vuorokautta erossa tupakasta. Tosin silloinkin laastari oli vuorokauden ympäri. Ja silti oli tunne miten jalat lähtee alta ja kädet vispaa ettei vauvaa uskaltanut nostaa itse syliin.

Mutta tuon jälkeen en ole polttanut. Enkä uskalla enää käyttää alkoholiakaan koska pelkään sen tuovan halut takaisin.[/QUOTE]

:O

Enpä ole moisesta riippuvuudesta ennen kuullut. En edes 50 vuotta polttaneella isälläni joka sairauden vuoksi lopetti.

Mutta hienoa että pääsit lopulta tupakasta irti. Voi kun se olisi tapahtunut jo alkuraskaudessa.
 
stumppi
[QUOTE="anonyymi";30748796]Minulla oli vieroitusoireet niin voimakkaita että en pystynyt lopettamaan tupakointia. Ja raskaus ei ollut suunniteltu niin en osannut ennakoida asiaa mitenkään.

Vähennettyä kylläkin sain tupakointia todella paljon. Niin voimakkuudeltaan kuin määrällisesti.

Ennen raskautta meni kahdesta kolmeen maxi askia tai kolmesta viiteen isoa askia tupakkaa päivässä. Oli yö tai päivä, vähän väliä piti olla itseään kiskomassa tupakalle. Harvassa oli tilateet missä sai itsensä pidettyä tunnin tai pari irti tupakasta. Ja niissäkin oli sitten jättikuppi kahvia kädessä tai purin kyniä pahempaan tuskaan. Nikotiinilaastaria kokeilin moneen otteeseen ja parhaillaan niitäkin oli kaksi tai kolme kiinni yhtäaikaa. Siis ei sillä tavalla että kerralla olisin ne liimannut vaan saatoin laittaa yhden, parin tunnin päästä toisen ja vaihdoin sen ensiksi laitetun ja sitten taas vaihdoin sen toisen. Kerralla jos erehtyi laittamaan useamman niin siitähän se paha olo vasta tulikin. Tupakoimatta oli mielummin.

Raskaudesta sain tiedon vähän yllättäen kun kaveri sanoi saunaillan päätteeksi minun tuoksuvan oudolle. Ja minä ihmettelin mikä se outo on. Ja kaveri oli vahvasti sitä mieltä että se on makea tuoksu että kannattaa käydä sokerit tarkistuttamassa. Tästä sitten työterveystarkastukseen varasin ajan ja sieltä laittoivat labraan ja parin päivän päästä soittaa lääkäri ja onnitteli raskaudesta.

Tästä yritin tupakointia vähentää siinä alkuun onnistumatta. Nikotiinilaastareita, purkkaa, inhalaattoreita. Kaikkea mitä apteekista sain, kokeilin. Mutta apu oli hetkittäinen. Kädet vapisee, päätä kiristää. Ja kädet huusivat tekemistä. Toimistosta ei yhtään pureskelematonta kynää löytynyt ensimmäisen viikon jälkeen.

Kuukauden jälkeen sain pudotettua tupakoinnin yhteen askillisen päivässä ja kahden kuukauden kuluttua niitä meni enää puolikas. Mutta lopetettua en saanut. Tuosta askillisesta puolikkaaseen tulivat pahat uniongelmat, en saanut nukuttua juuri ollenkaan. Lopulta olin niin väsynyt että muutaman tunnin pätkittäisillä yöunilla ja päiväunilla sain pidettyä siinä puolikkaassa askissa loppuajan ja joitakin päiviä menin laastareilla ja purkalla. Ja tuon jälkeen vaihdoin "väkevästä" tupakasta "light" tupakkaan. Ja tämä oli itse asiassa työterveyslääkärin vinkki. Ja se sillä sain nikotiinin määrä alaspäin.

Mutta kaikistä näistä huolimatta en eroon tupakasta raskausaikana päässyt. Vasta synnärillä ollessa olin ensimmäistä kertaa teini-iän jälkeen pari vuorokautta erossa tupakasta. Tosin silloinkin laastari oli vuorokauden ympäri. Ja silti oli tunne miten jalat lähtee alta ja kädet vispaa ettei vauvaa uskaltanut nostaa itse syliin.

Mutta tuon jälkeen en ole polttanut. Enkä uskalla enää käyttää alkoholiakaan koska pelkään sen tuovan halut takaisin.[/QUOTE]

Ei voi kun peukkua nostaa tuosta suorituksesta! :)

Onko lapsi muuten kehittynyt normaalien lasten mukaan? Tupakan määrä ollut kuitenkin melkoinen. Miten pitkällä raskaus oli kun sait tietää? Tuolla määrällä tupakkaa luulisi olevan riskiryhmässä jo veritulpankin osalta jos pillereiden tuoteselosteita yhtään olet lukenut.

Omat sauhuttelut lopetin heti kun sain tietää raskaudesta. Ja alkuun poltin kun ajattelin etten voi tulla kerrasta raskaaksi. Mutta toisin kävi.
 
Mikä oikeus sinulla on pistää oman lapsesi elämä sekaisin? Tupakoivien äitien lasten aivot ovat pienempiä kooltaa kuin tupakoimattomien... miksi pahoinpitelet lastasi?
Ai hittovie. Tiesitkö siis, että kaikki -60 ja -70 luvuilla syntyneet on pieniaivoisia? Näiden hienojen nykytutkimusten valossa myös masentuneita ja eristäytyneitä ja moniongelmaisia.
He, jos jotkut ovat altistuneet tupakalle.

Tiesitkö muuten, että esim. Einsteinilla oli keskivertoa pienemmät aivot?
 
"Hömelö"
Alkuperäinen kirjoittaja jotain syitä;30744076:
Kaikki ihan varmasti on pahoillaan ja tietää että oli tyhmää polttaa tai että on yleensäkin tyhmää polttaa. Tehtyjä ei saa tekemättömiksi ja kun lapset on terveitä niin mistä sitä itseään syyllistäisi??? Ihmiset tykkäisi syyllistää vaikka mitään ei tapahtunut. Ne joiden lapsille on tapahtunut on syyllistetty ja ne kaikki tietää ja tuntee sen.
Totta kyllä että jälkikäteen asialle ei voi enää mitään tehdä. Mutta kyseenalaistaisin tuon että lapset on terveitä. Toki on lapsia jotka ei saa pysyviä vaurioita raskausajan tupakoinnista, mutta sitten on näitä, kun vanhemmat ei suostu näkemään niitä seurauksia. Joillakin lapsilla on esimerkiks käytös-, keskittymis- ja oppimishäiriöitä tai todella huono vastustuskyky. Ei ne haitat ole aina pelkästään vauva-ajan vierotusoireita, syöpää, keskosuutta tai epämuodostumia. Kyllähän ongelmia ja kehitysviivästyksiä voi tulla ilman tupakkaakin, mutta tutkimusten perusteella ongelmien ainakin osittainen aiheuttaja on aika ilmeinen jos mutsi vetää röökiä koko raskausajan.
 
"Hömelö"
Ai hittovie. Tiesitkö siis, että kaikki -60 ja -70 luvuilla syntyneet on pieniaivoisia? Näiden hienojen nykytutkimusten valossa myös masentuneita ja eristäytyneitä ja moniongelmaisia.
He, jos jotkut ovat altistuneet tupakalle.

Tiesitkö muuten, että esim. Einsteinilla oli keskivertoa pienemmät aivot?
Kyllä mulla herää kysymys, miksi nykyään aikuisväestöllä on niin paljon allergioita, mielenterveysongelmia ja syöpää. Noin niinkun alkajaisiksi...
 
"Hömelö"
[QUOTE="anonyymi";30748796]Minulla oli vieroitusoireet niin voimakkaita että en pystynyt lopettamaan tupakointia. Ja raskaus ei ollut suunniteltu niin en osannut ennakoida asiaa mitenkään.

Vähennettyä kylläkin sain tupakointia todella paljon. Niin voimakkuudeltaan kuin määrällisesti.

Ennen raskautta meni kahdesta kolmeen maxi askia tai kolmesta viiteen isoa askia tupakkaa päivässä. Oli yö tai päivä, vähän väliä piti olla itseään kiskomassa tupakalle. Harvassa oli tilateet missä sai itsensä pidettyä tunnin tai pari irti tupakasta. Ja niissäkin oli sitten jättikuppi kahvia kädessä tai purin kyniä pahempaan tuskaan. Nikotiinilaastaria kokeilin moneen otteeseen ja parhaillaan niitäkin oli kaksi tai kolme kiinni yhtäaikaa. Siis ei sillä tavalla että kerralla olisin ne liimannut vaan saatoin laittaa yhden, parin tunnin päästä toisen ja vaihdoin sen ensiksi laitetun ja sitten taas vaihdoin sen toisen. Kerralla jos erehtyi laittamaan useamman niin siitähän se paha olo vasta tulikin. Tupakoimatta oli mielummin.

Raskaudesta sain tiedon vähän yllättäen kun kaveri sanoi saunaillan päätteeksi minun tuoksuvan oudolle. Ja minä ihmettelin mikä se outo on. Ja kaveri oli vahvasti sitä mieltä että se on makea tuoksu että kannattaa käydä sokerit tarkistuttamassa. Tästä sitten työterveystarkastukseen varasin ajan ja sieltä laittoivat labraan ja parin päivän päästä soittaa lääkäri ja onnitteli raskaudesta.

Tästä yritin tupakointia vähentää siinä alkuun onnistumatta. Nikotiinilaastareita, purkkaa, inhalaattoreita. Kaikkea mitä apteekista sain, kokeilin. Mutta apu oli hetkittäinen. Kädet vapisee, päätä kiristää. Ja kädet huusivat tekemistä. Toimistosta ei yhtään pureskelematonta kynää löytynyt ensimmäisen viikon jälkeen.

Kuukauden jälkeen sain pudotettua tupakoinnin yhteen askillisen päivässä ja kahden kuukauden kuluttua niitä meni enää puolikas. Mutta lopetettua en saanut. Tuosta askillisesta puolikkaaseen tulivat pahat uniongelmat, en saanut nukuttua juuri ollenkaan. Lopulta olin niin väsynyt että muutaman tunnin pätkittäisillä yöunilla ja päiväunilla sain pidettyä siinä puolikkaassa askissa loppuajan ja joitakin päiviä menin laastareilla ja purkalla. Ja tuon jälkeen vaihdoin "väkevästä" tupakasta "light" tupakkaan. Ja tämä oli itse asiassa työterveyslääkärin vinkki. Ja se sillä sain nikotiinin määrä alaspäin.

Mutta kaikistä näistä huolimatta en eroon tupakasta raskausaikana päässyt. Vasta synnärillä ollessa olin ensimmäistä kertaa teini-iän jälkeen pari vuorokautta erossa tupakasta. Tosin silloinkin laastari oli vuorokauden ympäri. Ja silti oli tunne miten jalat lähtee alta ja kädet vispaa ettei vauvaa uskaltanut nostaa itse syliin.

Mutta tuon jälkeen en ole polttanut. Enkä uskalla enää käyttää alkoholiakaan koska pelkään sen tuovan halut takaisin.[/QUOTE]

Huono juttu toi tupakan määrä, mutta kunnioitettavaa silti noin sinnikäs yritys. Ja lopulta onnistuminen.
 
[QUOTE="Hömelö";30748897]Kyllä mulla herää kysymys, miksi nykyään aikuisväestöllä on niin paljon allergioita, mielenterveysongelmia ja syöpää. Noin niinkun alkajaisiksi...[/QUOTE]

Ai, mun mielestä nykyiset 35- 55 vuotiaat on harvinaisen terveitä ja vähäongelmaisia. Ja tuossa se suurin tupakoinnin haittavaikutuksista kärsineiden ryhmä onkin.
 
Kinusk!
Ai, mun mielestä nykyiset 35- 55 vuotiaat on harvinaisen terveitä ja vähäongelmaisia. Ja tuossa se suurin tupakoinnin haittavaikutuksista kärsineiden ryhmä onkin.
No ei kyllä ole harvinaisen terveitä :D lääkäri ystäväni kanssa ollaan joskus tätä myös pohdittu, ja tupakoinninkin vaikutuksesta puhuttu. Hänellä on todella ikäviä kokemuksia tupakoinnin vaikutuksista lapsiin.. :(
 
"..."
Miten teidän tupakoivien äitien miehet on suhtautuneet tupakointiin raskausaikana?

Mun mies varmasti olis heittänyt tupakat roskiin ja haukkunut päälle, jos olisin edes meinannut polttaa.. Onkin todella välittävä ja ihana isä.
 
No ei kyllä ole harvinaisen terveitä :D lääkäri ystäväni kanssa ollaan joskus tätä myös pohdittu, ja tupakoinninkin vaikutuksesta puhuttu. Hänellä on todella ikäviä kokemuksia tupakoinnin vaikutuksista lapsiin.. :(
Siis minkä ikäinen tämä sun lääkäri ystävä on? Ihan vaan ajatellen, että jos hän on hoitanut nykyisiä 35- 55 vuotiaita lapsena? Mä en edes tiennyt, että noihin aikoihin pahemmin kiinnitettiin huomiota siihen, että onko joku altistunut tupakansavulle vai ei.
 
Oletpa tyhmä
Siis minkä ikäinen tämä sun lääkäri ystävä on? Ihan vaan ajatellen, että jos hän on hoitanut nykyisiä 35- 55 vuotiaita lapsena? Mä en edes tiennyt, että noihin aikoihin pahemmin kiinnitettiin huomiota siihen, että onko joku altistunut tupakansavulle vai ei.
Yritätkö nyt ihan tosissasi väittää ettei raskauden aikaisella tupakoinnilla ole haittaa sikiölle?

Kerron sinulle faktan että sillä on, siitäkin huolimatta että 60 tai 70 luvulla on useampi raskausaikana polttanut kuin nykyään. Silti silloinkaan ei ole suurin osa odottavista äideistä polttanut.

Olet äärettömän yksinkertainen kaikkine väittäminesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oletpa tyhmä;30749072:
Yritätkö nyt ihan tosissasi väittää ettei raskauden aikaisella tupakoinnilla ole haittaa sikiölle?

Kerron sinulle faktan että sillä on, siitäkin huolimatta että 60 tai 70 luvulla on useampi raskausaikana polttanut kuin nykyään. Silti silloinkaan ei ole suurin osa odottavista äideistä polttanut.

Olet äärettömän yksinkertainen kaikkine väittäminesi.
???
Ei. Mä en ole mielestäni kertakaan, edelleenkään, väittänyt, että raskauden aikaisesta tupakoinnista ei olisi haittaa sikiölle.
Enkä mä ole kertaakaan sanonut, että tupakoinnissa olisi mitään järkeä.

Mä lähinnä kritisoin näitä huuhaatutkimuksia, jotka kelpuutetaan ainoastaan siksi, että se tukee yleistä suhtautumista tupakointiin. Lähinnä mua häiritsee tämä vouhotus. Meillä on loistava otanta elossa olevaa väkeä, joka on käytännössä kasvatettu tupakansavussa. Se huomioiden, mun on sanottava, että mä osaksi kyllä epäilen näitä "tutkimuksia". Pääasiassa mun tuntemat 35- 55 vuotiaat on älykkäitä, kookkaita ja terveitä ihmisiä.

Ja edelleen, kyllä, tupakointi on tyhmää. Kyllä, minusta on järjetöntä riskeerata oma vauva tupakoinnin tähden.
 
jotain syitä
[QUOTE="Hömelö";30748785]Ohhoh ihmisen yksinkertasuutta...[/QUOTE]

Kyllä mä tiedostan olevani tyhmä ja yksinkertainen. Oon sitä aina ollut ja ei se tule muuttumaan. kyllä mua älykkäämmät on sanoneet mulle monta kertaa ettei pidä polttaa eikä tehdä sitä ja tätä. Kännissä en enää lapsiani hoitanut kun sain kaveriltani sen verran turpaan ja nöyryytti mua ja jouduin sen kontrolliin mikä oli hirveetä mutta ihan oikein. Kontrolliin tarkoitti sitä että mun piti kertoa sille mitä mä teen ja valehtelematta yhtään eikä kertaakaan. Mä olisin varmaan menettänyt lapseni ilman sitä ja oon siitä ikuisesti kiitollinen. Kun on tyhmä pää niin tekee ajattelemattomia muiden mukana ja houkuttelemana.
 
Kinusk!
Siis minkä ikäinen tämä sun lääkäri ystävä on? Ihan vaan ajatellen, että jos hän on hoitanut nykyisiä 35- 55 vuotiaita lapsena? Mä en edes tiennyt, että noihin aikoihin pahemmin kiinnitettiin huomiota siihen, että onko joku altistunut tupakansavulle vai ei.
Ihan on 36 vuotias erikoislääkäri :D sanoinko että hän on hoitanut "nykyisiä 35-55 vuotiaita lapsena"? (Mitä lie tarkoititkin)

Mutta hän on hoitanut nykyisiä 35-55 vuotiaita. Ja hän on hoitanut myöskin lapsia ja nuoria. Ja on kiistatonta, että äidin tupakointi vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Ja siitä edelleen mahdollisesti myös lapsen kehitykseen. Ei varmastinoikeastaan tarvitse olla edes lääkäri, että tietää tämän.. :)
 
"Heidi"
Ihan on 36 vuotias erikoislääkäri :D sanoinko että hän on hoitanut "nykyisiä 35-55 vuotiaita lapsena"? (Mitä lie tarkoititkin)

Mutta hän on hoitanut nykyisiä 35-55 vuotiaita. Ja hän on hoitanut myöskin lapsia ja nuoria. Ja on kiistatonta, että äidin tupakointi vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Ja siitä edelleen mahdollisesti myös lapsen kehitykseen. Ei varmastinoikeastaan tarvitse olla edes lääkäri, että tietää tämän.. :)
Mutta yllätys yllätys, vielä löytyy juntteja jotka kiistävät tuon tosiasian.
 
[QUOTE="Heidi";30749578]Mutta yllätys yllätys, vielä löytyy juntteja jotka kiistävät tuon tosiasian.[/QUOTE]

En mä tiedä ketään, joka asiaa varsinaisesti kiistäisi. Esim. minä, haluaisin vaan nähdä niistä vaikutuksista jonkin hyvän ja kiistattoman tutkimuksen. Sellaisen, jota ei ole tehty hutiloiden ja käyttäen hyväksi yleistä mielipidettä.
 
Ihan on 36 vuotias erikoislääkäri :D sanoinko että hän on hoitanut "nykyisiä 35-55 vuotiaita lapsena"? (Mitä lie tarkoititkin)

Mutta hän on hoitanut nykyisiä 35-55 vuotiaita. Ja hän on hoitanut myöskin lapsia ja nuoria. Ja on kiistatonta, että äidin tupakointi vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Ja siitä edelleen mahdollisesti myös lapsen kehitykseen. Ei varmastinoikeastaan tarvitse olla edes lääkäri, että tietää tämän.. :)
Niin, siis mä puhuin siitä, että nykyiset 35- 55 vuotiaat on loistavia tutkittavia tutkittaessa sitä, miten lapsuuden aikainen tupakalle altistuminen on vaikuttanut heidän terveyteensä. Esim. passiiviselle tupakoinnille altistuivat kaikki ja kaikkialla, myös ne raskaana olevat äidit. Olen ymmärtänyt, että jatkuva altistuminen tupakan savulle on vielä pahempi, kuin itse polttaminen. Siksi suuresti ihmettelen, miksi tällainen otanta tupakoinnille altistuneita on jätetty kokonaan pois tutkimuksista.

Minä puhuin nykyisistä aikuisista ja sinä näemmä 36- vuotiaasta lääkäristä, jolla on kokemusta sekä sikiöistä, lapsista ja aikuisista.

Mä en tarkalleen ottaen tiedä, mikä sun ongelma on. Edelleenkään en ole väittänyt, että tupakoinnista ei olisi haittaa kenellekkään. Enkä ole väittänyt, etteikö äidin tupakointi vaikuta sikiöön. Minä vain epäilen, että vaikutuksia ehkä liioitellaan suuresti (mikä ei ole huono asia) verrattaen juuri siihen, millaisen altistuksen alla nykyiset 35- 55 vuotiaat ovat kasvaneet.

Minusta on turhauttavaa seurata sivusta, miten heppoisin perusteluin kyseisestä aiheesta tehdään "tutkimuksia". Niistä on tiede kaukana ja tutkimusmenetelmät sekä johtopäätökset aika heppoisin perustein vedettyjä. Joskus tuntuu, että tällä hetkellä kyseinen aihe on liian monelle liian helppo aihe tehdä tutkimus. Oli se miten huonosti tahansa tehty, se saa yleisen hyväksynnän siksi, että tupakointi on yleisesti pannassa.

Eli siis, minustakin tupakointi on tyhmää. Ei ole fiksua polttaa raskausaikana. Kritisoin lähinnä sitä, että täällä teilataan joku äiti, joka on polttanut yhden kessun raskauden aikana ja sen jälkeen se leimataan huonoksi ja epäpäteväksi äidiksi, jonka lapsista tulee epäilemättä vammaisia. Lisäksi vedotaan tutkimuksiin, joiden tutkimusarvolla ei oikeastaan ole minkäälaista pohjaa.

Ja ei, minä en polta, enkä ole polttanut raskauteni aikana.
 

Yhteistyössä