Miksi pitää nimiäiset?

Meillä nimiäiset oli juhlat vauvan syntymän & nimen johdosta. Samalla se oli ensimmäinen tapahtuma, missä vauvat esiteltiin koko suvulle.

 

Meinaatko että vain kristityt antavat lapsilleen nimen?
Kyllä kaikkialla maailmassa, uskontokunnasta riippumatta lapset tavataan nimetä ja varsin moneen uskontoon/kulttuuriin kuuluu tätä myös juhlia. Nimenantoa on todennköisesti juhlittu jo ennen kristinuskon syntymää.

No...kerran joku kyseli täällä että miksi mennä naimisiin, jos ei edes kirkkoon kuulu

 

No...kerran joku kyseli täällä että miksi mennä naimisiin, jos ei edes kirkkoon kuulu

*tirsk*

 

Oma lapseni on viettänyt kastejuhlaa mutta miksi ei muutenkin voisi juhlia. Voiko olla suurempaa syytä juhlia kuin uusi elämä. Mieluummin nimiäiset kuin suuret mahtihäät, joiden pääpari eroaa parin vuoden kuluttua.

 

meillä lapset on vain kastettu eli ei olla pidetty mitään kastejuhlia. Hyvin pienimuotoinen kastetilaisuus missä vanhemmat,sisarukset ja kummit paikalla. En siis kuitenkaan pidä mitenkään tärkeänä tuota kastetta, voisin antaa vain nimenkin, mutta kun kuulumme kirkkooon niin siksi on kastettu.

Voisi kysyä vastakysymyksen, että no miksi sitten kastaa lapsi, jos ei pidä kastetta tärkeänä? Sanoit, että nimiäisillä ei ole mitään varsinaista tarkoitusta. Ei ole kasteellakaan, ellei edes vanhemmat pidä sitä tärkeänä. Vaikka kuuluukin kirkkoon, ei lasta silti tarvitse kastaa.

Vaikken mikään himouskovainen olekaan, kuulumme silti kaikki kirkkoon ja lapsi kastettiin. Mies on tapakristitty, mutta mulla on kuitenkin jonkinlainen henkilökohtainen suhde yläkertaan. Siksi lapsikin kastettiin.

Nimiäiset on mun mielestäni ihan yhtä tärkeä juhla kuin mikä tahansa muukin. Ei juhlasta tee tärkeää se, että se on uskonnollinen. Onhan maistraatissa suoritettu vihkiminenkin ihan samanarvoinen ja yhtä tärkeä kuin kirkossakin suoritettu. Ylipäätään juhlia ei voi koskaan olla liikaa. Ja mikä sen parempi syy juhlia kuin pieni lapsi .

 

Meillä vietettiin nimiäiset, vaikka nimi oli tiedossa jo etukäteen. On vaan helpompi käyttää juhlasta sanaa nimiäiset, sen sentään melkein kaikki tietää. Juhlimme uutta lasta lähisuvun kesken, pidimme puheita, söimme hyvin ja nautimme uudesta suvun jäsenestä. Ja hassulta tuntuu, että joku miettii miksi joku toinen viettää juhlia.

Lisään vielä, että ei meilläkään ollut paikalla kuin vanhemmat, sisarukset ja siviilikummit. En silti ajattele että se ei olisi juhla.

 

Voisi kysyä vastakysymyksen, että no miksi sitten kastaa lapsi, jos ei pidä kastetta tärkeänä? Sanoit, että nimiäisillä ei ole mitään varsinaista tarkoitusta. Ei ole kasteellakaan, ellei edes vanhemmat pidä sitä tärkeänä. Vaikka kuuluukin kirkkoon, ei lasta silti tarvitse kastaa.

Vaikken mikään himouskovainen olekaan, kuulumme silti kaikki kirkkoon ja lapsi kastettiin. Mies on tapakristitty, mutta mulla on kuitenkin jonkinlainen henkilökohtainen suhde yläkertaan. Siksi lapsikin kastettiin.

Nimiäiset on mun mielestäni ihan yhtä tärkeä juhla kuin mikä tahansa muukin. Ei juhlasta tee tärkeää se, että se on uskonnollinen. Onhan maistraatissa suoritettu vihkiminenkin ihan samanarvoinen ja yhtä tärkeä kuin kirkossakin suoritettu. Ylipäätään juhlia ei voi koskaan olla liikaa. Ja mikä sen parempi syy juhlia kuin pieni lapsi .

Meillä on kaksi vanhempaa lasta ja silloin ei ollut olemassakaan ns nimiäisiä siinä määrin ainakaan kuin nyt ja siksi nämä pienemmät on myös kastettu.Silloin ei oikein tullut kuuloonkaa että olisi nimiäisiä pidetty. En muista kenenkään niin tehneen. Meille se on nyt ollut vain nomikäytäntö ja mummoni joka nyt on jo vainaa oli edottomasti sitä mieltä että kastaa pitää.

 

meillä lapset on vain kastettu eli ei olla pidetty mitään kastejuhlia. Hyvin pienimuotoinen kastetilaisuus missä vanhemmat,sisarukset ja kummit paikalla. En siis kuitenkaan pidä mitenkään tärkeänä tuota kastetta, voisin antaa vain nimenkin, mutta kun kuulumme kirkkooon niin siksi on kastettu.

Tämä on muuten jännä juttu, en ole koskaan kenenkään sellaisen kuullut ihmettelevän nimiäisten järjestämistä, jotka ovat uskossa tai joille kasteella on merkitystä. Väkisinkin tulee mieleen, että harmittaako joitain se, että itse pyysivät papin paikalle, vaikka sillä ei ole hengellistä merkitystä?

 

Meillä on kaksi vanhempaa lasta ja silloin ei ollut olemassakaan ns nimiäisiä siinä määrin ainakaan kuin nyt ja siksi nämä pienemmät on myös kastettu.Silloin ei oikein tullut kuuloonkaa että olisi nimiäisiä pidetty. En muista kenenkään niin tehneen. Meille se on nyt ollut vain nomikäytäntö ja mummoni joka nyt on jo vainaa oli edottomasti sitä mieltä että kastaa pitää.

Vai kuin vanhoja ne sun vanhemmat lapset on? kyllä on ollut olemassa iät kaiket.. ainahan lasten syntymää on juhlittu. Jopa ennen kristinuskon tuloa

Mulle on järjestetty nimiäiset, veljelleni myös, ja yli kolmekymppisiä ollaan...!

 

No eka ollaan siis niin irti kirkosta ja sitten kuitenkin järjestetään vastaavia juhlallisuuksia :saint:

Ok tämä on vanha ketju ja vanha viesti, mutta mikä ihmeen kommentti tuo nyt oli? Kai kirjoittaja tajuaa edes sen, että suurin osa "kirkollisista" juhlisa ovat alkujaan "pakanallisia" tapoja. Vihkiäisissä sormusten vaihto ja riisin heitto on ei kristillistä perua kuten monien muiden perhejuhlien tavat. "Pakana-aikaan" on myös juhlimalla kunnioitettu lapsen synytmää, avioitumista, erilaisia aikuistumisriittejä (vert. rippijuhla) ja hautajaisia. Toisin sanoen, kirkko on ominut vahoja ei- kristillisiä kansantapoja ja te jotka ette ajattele asiaa yhtään pidemmälle olette siinä uskossa, että näinhän se on aina ollut. Kirkkohäät viettävälle voisi siis yhtälailla mennä sanomaan, että mitäs te siinä sormuksia vaihtelette, kun se tapa on peräisin antiikin roomalaisilta? Pää pois pyllystä.

Ja on monia syitä miksi pitää nimiäiset: Juhlitaan syntynyttä lasta, paljastetaan nimi, esitellään uusi tulokas suvulle ja kavereille ja minusta tärkein: vaikka lapsi ei itse tilaisuudesta juuri tajua mitään on valokuvat, runot, vieraskirjaviestit ja pienet lahjat myöhemmällä iällä tärkeitä jotta hän kokee olevansa haluttu lapsi ja perheelleen erityinen. Lahjojen vinkumisesta ei ole kyse ainakaan yleisesti. Jos vanhemmat pelkääät että näin ajatellaan niin voidaan sanoa, että ei tarvitse tuoda mitään. Tosin lahjat ovat nimiäisissä yleensä osoitettu lapselle muistoiksi tapahtumasta joten aika ihmeellistä edes ajatella mitään vinkumista.

 

Ok tämä on vanha ketju ja vanha viesti, mutta mikä ihmeen kommentti tuo nyt oli? Kai kirjoittaja tajuaa edes sen, että suurin osa "kirkollisista" juhlisa ovat alkujaan "pakanallisia" tapoja. Vihkiäisissä sormusten vaihto ja riisin heitto on ei kristillistä perua kuten monien muiden perhejuhlien tavat. "Pakana-aikaan" on myös juhlimalla kunnioitettu lapsen synytmää, avioitumista, erilaisia aikuistumisriittejä (vert. rippijuhla) ja hautajaisia. Toisin sanoen, kirkko on ominut vahoja ei- kristillisiä kansantapoja ja te jotka ette ajattele asiaa yhtään pidemmälle olette siinä uskossa, että näinhän se on aina ollut. Kirkkohäät viettävälle voisi siis yhtälailla mennä sanomaan, että mitäs te siinä sormuksia vaihtelette, kun se tapa on peräisin antiikin roomalaisilta? Pää pois pyllystä.

Ja on monia syitä miksi pitää nimiäiset: Juhlitaan syntynyttä lasta, paljastetaan nimi, esitellään uusi tulokas suvulle ja kavereille ja minusta tärkein: vaikka lapsi ei itse tilaisuudesta juuri tajua mitään on valokuvat, runot, vieraskirjaviestit ja pienet lahjat myöhemmällä iällä tärkeitä jotta hän kokee olevansa haluttu lapsi ja perheelleen erityinen. Lahjojen vinkumisesta ei ole kyse ainakaan yleisesti. Jos vanhemmat pelkääät että näin ajatellaan niin voidaan sanoa, että ei tarvitse tuoda mitään. Tosin lahjat ovat nimiäisissä yleensä osoitettu lapselle muistoiksi tapahtumasta joten aika ihmeellistä edes ajatella mitään vinkumista.

Tuo kyllä risoo osassa kristityistä niin pirusti! Ettei saisi enää juhlia joulua tai pääsiäistä tai muita ku on eronnut kirkosta. Himputti ku niitä on juhlittu paljon ennen koko Jeesusta, kristityt omivat itselleen aivan kaiken...

Mut joo, asiasta toiseen, nimiäiset meillekin tulee. Ihan vaan kiva juhlistaa uutta tulokasta )