Miksi pahan synnytyspelon omaavat haluavat raskaaksi?

Tää on nyt näitä ikuisuuskysymyksiä, mutta en vaan lakkaa ihmettelemästä asiaa.

Siis jos tietää, että pelkää aivan sairaasti synnytystä eikä uskalla synnyttää alakautta, niin miten sitten uskaltaa hankkiutua raskaaksi? Kun kyllähän se synnytys nyt luonnollisena osana siihen raskauteen kuuluu??

Tajuan toki, että on tilanteita, joissa sektio on välttämätön, enkä mitenkään pidä sektiota alakautta synnyttämista "huonompana" tapana saada lapsi mahasta maailmaan, mutta jos lähtökohtana jo on se, että on saatava sektio niin en vaan ymmärrä näitä ihmisiä. Sitten koko raskausaika väännetään sairaalan ym tahojen kanssa asiasta ja valitetaan kun kukaan ei ymmärrä.

Kertokaa miksi??!

 

:headwall:

 

:headwall:

Peesi.

 

Liekö tuo "palkinto" suurempi kuin se pelko.

 

No ehkä se synnytyspelko jää kuitenkin kakkoseksi lapsenkaipuun rinnalla!

 

Niin että meinaat että niitä lapsia hankitaan vaan synnytyksen vuoksi? :headwall:
Miten olisi ihan sellainen syy, että haluan lapsen, mutta en kuitenkaan alapäätäni tohjoksi.

Tyttöni syntyi suunnitellusti sektiolla, kuten lääkärin kanssa sovimme. Ja kyllä, katson, että minulla on oikeus lapseeni ja olen varsin hyvä äiti.

 

Mistä näitä tyyppejä riittää??

 

Se on rohkea joka pelkää mutta kohtaa pelkonsa =)

 

No ehkä se synnytyspelko jää kuitenkin kakkoseksi lapsenkaipuun rinnalla!

Näin tietenkin, mutta kun joillain on niin kova tuo pelko, että pelkäävät jo sitä että tulevat raskautta yrittäessään raskaaksi ja jo silloin koko ajan stressaavat että toivottavasti sitten saan sen sektion..

Sitä en tajua.

 

No ehkä se synnytyspelko jää kuitenkin kakkoseksi lapsenkaipuun rinnalla!

Näin tietenkin, mutta kun joillain on niin kova tuo pelko, että pelkäävät jo sitä että tulevat raskautta yrittäessään raskaaksi ja jo silloin koko ajan stressaavat että toivottavasti sitten saan sen sektion..

Sitä en tajua.

KOSKA NE HALUAVAT LAPSEN !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mikä tässä on niin vaikeeta??? :kieh:

 

:headwall:

Mä en pelkää synnyttämistä, mutta vihaan ihan yli kaiken olla raskaana. Eikä se aika ihan pikkuvauvan kanssakaan mitään ihmeellisiä mun mielestä ole noin yleensä ottaen.

Silti olen hankkiutunut neljään kertaan raskaaksi, ja mulla tuhisee nytkin ihan pieni vauva tuolla sohvalla.

Miksi, kun se kerran on niin perseestä?
Koska halusin lapsia. Mielellään useampia.

Se on sitten vaan punnittava, mitä haluaa eniten. Voittaako halu tai jonkun pahemman pelko sen alkuperäisen pelon?

Ei se elämä noin julmetun mustavalkoista ole, ymmärrät ehkä joskus.

 

No ehkä se synnytyspelko jää kuitenkin kakkoseksi lapsenkaipuun rinnalla!

Näin tietenkin, mutta kun joillain on niin kova tuo pelko, että pelkäävät jo sitä että tulevat raskautta yrittäessään raskaaksi ja jo silloin koko ajan stressaavat että toivottavasti sitten saan sen sektion..

Sitä en tajua.

Onneksi toisten ihmisten syitä ei tarvikaan aina tajuta, riittää kun tajuaa omat syynsä miksi toimii niin kuin toimii

 

Niin että meinaat että niitä lapsia hankitaan vaan synnytyksen vuoksi? :headwall:
Miten olisi ihan sellainen syy, että haluan lapsen, mutta en kuitenkaan alapäätäni tohjoksi.

Tyttöni syntyi suunnitellusti sektiolla, kuten lääkärin kanssa sovimme. Ja kyllä, katson, että minulla on oikeus lapseeni ja olen varsin hyvä äiti.

Ei tietenkään hankita lapsia että saisi synnyttää... Eikä suunnitellussa sektiossakaan mitään vikaa ole kun niihinkin on monia syitä, mutta tuota syytä mä en vaan voi tajuta, että "alapää menee tohjoksi"? Sanoitko sä sille lääkärille että mä en voi synnyttää kun mun pimpsasta tulee sitten ruma?

 

Varmaan samasta syystä kuin ne joilla ei oo rahaa hankkia sitä. :headwall: Ei ihan oikeasti.

 

Minulla oli/on kova toimenpidekammo aiempien sairaalakokemusten vuoksi, ja synnytys yksi pahimmista.
Luulin etten edes saa lapsia, mutta tulimpa kuitenkin raskaaksi. Kävin pelkopolilla, ja ihanan kätilön rohkaisemana uskaltauduin ryhtymään normaaliin alatiesynnytykseen.
Huusin siinä kyllä supistusten ollessa pahimmillaan, että perun koko homman, viekää mut heti leikkuriin!
Ei ne vieneet, antoi kunnon satsin epiduraalia pariin otteeseen, ja poika syntyi hyvinkin helposti itsekseen.

Mutta älä sinä ap huolehdi muiden peloista. Miksi joku menee ulos, vaikka pelkää hämähäkkejä. Mietipäs sitä vaihteeksi.

 

Musta olis tyhmää jättää tekemättä lapsi pelkän synnytyspelon takia :| eiköhän siinä lapsessa ole muutakin kun se pelkkä synnytys?

 

Niin että meinaat että niitä lapsia hankitaan vaan synnytyksen vuoksi? :headwall:
Miten olisi ihan sellainen syy, että haluan lapsen, mutta en kuitenkaan alapäätäni tohjoksi.

Tyttöni syntyi suunnitellusti sektiolla, kuten lääkärin kanssa sovimme. Ja kyllä, katson, että minulla on oikeus lapseeni ja olen varsin hyvä äiti.

Ei tietenkään hankita lapsia että saisi synnyttää... Eikä suunnitellussa sektiossakaan mitään vikaa ole kun niihinkin on monia syitä, mutta tuota syytä mä en vaan voi tajuta, että "alapää menee tohjoksi"? Sanoitko sä sille lääkärille että mä en voi synnyttää kun mun pimpsasta tulee sitten ruma?

Tässä asiassa peesaan ap:ta. MInusta toi nyt on aika naurettava syy, että haluan lapsen, mutta en alapäätä tohjoksi
Vakavat perustelut mäkin ymmärrän tolle sektiolle, mutta en noita kauneussyitä

 

Niin että meinaat että niitä lapsia hankitaan vaan synnytyksen vuoksi? :headwall:
Miten olisi ihan sellainen syy, että haluan lapsen, mutta en kuitenkaan alapäätäni tohjoksi.

Tyttöni syntyi suunnitellusti sektiolla, kuten lääkärin kanssa sovimme. Ja kyllä, katson, että minulla on oikeus lapseeni ja olen varsin hyvä äiti.

Oikeesti sä haluisit sektion ettei sun alapää mene "tohjoksi"? Minkä ikänen mahdat olla. Lapsellinen olet ainakin. Siitä vaan mistä aita on matalin. Sä ole edes nainen kun et uskalla lastasi synnyttää, ettei värkki mene "piloille" Jestas, mikä idiootti.

 

Mutta älä sinä ap huolehdi muiden peloista. Miksi joku menee ulos, vaikka pelkää hämähäkkejä. Mietipäs sitä vaihteeksi.

Ihana oot.

 

Niin että meinaat että niitä lapsia hankitaan vaan synnytyksen vuoksi? :headwall:
Miten olisi ihan sellainen syy, että haluan lapsen, mutta en kuitenkaan alapäätäni tohjoksi.

Tyttöni syntyi suunnitellusti sektiolla, kuten lääkärin kanssa sovimme. Ja kyllä, katson, että minulla on oikeus lapseeni ja olen varsin hyvä äiti.

Ei tietenkään hankita lapsia että saisi synnyttää... Eikä suunnitellussa sektiossakaan mitään vikaa ole kun niihinkin on monia syitä, mutta tuota syytä mä en vaan voi tajuta, että "alapää menee tohjoksi"? Sanoitko sä sille lääkärille että mä en voi synnyttää kun mun pimpsasta tulee sitten ruma?

Tässä asiassa peesaan ap:ta. MInusta toi nyt on aika naurettava syy, että haluan lapsen, mutta en alapäätä tohjoksi
Vakavat perustelut mäkin ymmärrän tolle sektiolle, mutta en noita kauneussyitä

No ei tostakaan selvinnyt, mitä kirjoittaja tarkoittaa alapään "tohjoontumisella".

Ei se kaikille ole ulkonäkökysymys, kun puoli persettäkin repeää, tikkejä tulee jotain 50 hujakoilla ja kuljet tenat pöksyissä vuosikausia jos et lopun ikääsi.

Ja jos olet jonkun tai varsinkin useamman tällaisen tarinan sattunut kuulemaan, niin kyllä mä ymmärrän että siinä voi pienen pieni pelon poikanen nostaa päätään...

 

.

Mutta älä sinä ap huolehdi muiden peloista. Miksi joku menee ulos, vaikka pelkää hämähäkkejä. Mietipäs sitä vaihteeksi.

Sähän vastasit ihan itse omaan kysymykseen Mä pelkään hämähäkkejä, mutta voitan pelkoni, koska haluan mennä enemmän ulos silläkin uhalla, että törmään hämähäkkiin, kun istuisin sisällä pelkämässä sitä.

Sun logiikallahan jos pelkää synnytystä ei pitäisi hankkia raskaaksi tai jos hankkiutuu, niin pitäisi voittaa synnytyspelko.

 

mietippä miksi yhden kohtukuoleman (ja kuolleen lapsensa alakautta synnyttäneen) ja sen jälkeen usean keskemenon ja vaikean synnytyksen läpikäynyt (päättyi hätäsektioon) haluaa edelleen raskaaksi...

 

No mutta Meah, säkin olet silti synnyttänyt, vaikka oot noita juttuja kuullutkin. Ja oot tiennyt että ei ole kiva olla raskaana ja silti oot tehnyt lisää lapsia. Eli oot kestänyt sen leikin, mihin oot ryhtynyt.

Se on minusta kummallista, että aletaan leikkiin mitä ei kestetä. Kun aika harvoin noita suuria repeentymiä kuitenkaan tulee, siis verrattuna synnytysten kokonaismäärään.

 

Niin että meinaat että niitä lapsia hankitaan vaan synnytyksen vuoksi? :headwall:
Miten olisi ihan sellainen syy, että haluan lapsen, mutta en kuitenkaan alapäätäni tohjoksi.

Tyttöni syntyi suunnitellusti sektiolla, kuten lääkärin kanssa sovimme. Ja kyllä, katson, että minulla on oikeus lapseeni ja olen varsin hyvä äiti.

Ei tietenkään hankita lapsia että saisi synnyttää... Eikä suunnitellussa sektiossakaan mitään vikaa ole kun niihinkin on monia syitä, mutta tuota syytä mä en vaan voi tajuta, että "alapää menee tohjoksi"? Sanoitko sä sille lääkärille että mä en voi synnyttää kun mun pimpsasta tulee sitten ruma?

Voi kiiiiitokset teille ihanille arvostelijoille!! :flower:

Kannattaa teidänkin kommentoida asiaan, josta ette tarkemmin tiedä. Mun kohdallani lääkärit ei päässeet yhteisymmärrykseen siitä, onko lantiossa liian ahdasta vaiko ei. Tein sitten itse ratkaisuni ja sanoin että EN halua testata vaan otan mielummin sektion suunniteltuna kuin hätä-sellaisena. Tästä syystä papereissa siis diagnoosina synnytyspelko. En halunnut leikkiä lapsen hengellä mahdollisen hapenpuuteriskin vuoksi - ENKÄ halunnut omaa lantiotani tuusannuuskaksi kuten omalle äidille JA siskolle kävi.

Mutta arvostelkaa rauhassa, minä nautin elämästäni terveen tyttöni kanssa - ehjän lantion kanssa vaipattomana.

 

siksi koska heilläkin on oikeus saada lapsia.Ei jestas taas miten typerä kysymys :headwall: