Miksi oikeasti luotettavia ystäviä on niin vaikea löytää.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästyttää kaikki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kyllästyttää kaikki

Vieras
siis ainakin minulle on käynyt niin, että en oikein enää uskalla kertoa mitään asioita itsestäni kenellekään, kun ei ikinä tiedä kehen voi luottaa.

Ja siis luotettavalla ihmisellä tarkoitan sitä, että se ystävä ei esimerkiksi mene juoruilemaan asioitasi koko (kaveri)piirille, tai että hänelle voit kertoa typerimmistäkin ajatuksistasi ja teoistasi ilman, että saat kuulla siitä v*ttuilua ja naureskelua vuosikausia tapahtuneen jälkeen.
 
Koska ihmisillä on tapana hakea hyötyä toisistaan, enemmän tai vähemmän. Jos sulla on tarjota vaan pyyteetön ystävyys, se ei valitettavasti riitä saavuttamaan parempaa sosiaalista statusta, tee toisesta rikkaampaa tai saa toista tuntemaan paremmaksi kuin sä.

Joten parempi levitellä sun noloja juttuja ympäriinsä, niin ainakin saa huomiota myös muilta ihmisiltä. Jos oot rikas niin sun kanssa tietysti kannattaa hengailla, lainailet sit mökkiä ja viet kesäisin venereissulle tai lainaat rahaa kun tarvii. Tai sitten jos sulla ei ole muuta niin ole vähemmän kaunis ja lihavampi, mielellään köyhempikin niin ainakin toinen osapuoli voi vertailla sua itseensä ja saada mielihyvää siitä että on parempi kuin sä.

Tää on raadollista mutta näin ne ihmiset toimii. Kannattaa hengailla ihmisten kanssa joista saat aina jotakin irti, mutta älä missään nimessä koskaan näytä todellista luontoasi ja kerro asioitasi heille!
 
Sä olet liian ujo. Halaa uutta tuttavaasi pian ja ole muutenkin hellä, läheinen, niin ystävystyt. naiset tykkää kun toinen nainen on kuin sisko ja osoittaa rakkautta. Puheliaat ja koskettelevat ihmiset saa ystäviä, kokeile. :)
 
Suosittu: Mä ainakin juoksen karkuun, jos mua alkaa halailemaan tai tunkeutuu muutenkaan liian lähelle. Minusta saa kyllä ystävän, mutta tarvin myös tilaa hengittää eli en jaksa ihmissuhdetta, jossa soitellaan tai nähdään päivittäin tai varsinkaan montaa kertaa päivässä.

Uskon, että kaikille meille löytyy ystäviä, mutta koska kaikki ollaan erilaisia, kaikki emme sovi toisillemme. Ystävyys tarvii myös vuorovaikutusta eli että löytää itselleen ystäväv, pitää itse olla aktiivinen ja sopia treffejä sekä muistaa myös kuunnella ja kannustaa muita.
 
Mä olen huomannut että parhaiten salaisuudet pysyy semmoisilla ystävilläni jotka nyt ei välimatkan takia edes tunne täältäpäin muita naisia.

Täällä pienellä paikkakunnalla taas olen eri porukoissa huomannut, että salaisuuksia juorutaan ihan liikaa, semmoistenkin asioita joista tykätään. Kaikki kun tuntee toisensa ja kun lähes kaikki ovat kaveria keskenään niin salassapidon rajat hämärtyy. Nää on ihania ihmisiä täällä, mutta mitään todella salaista en heille kerro, kerron siis semmoisia jotka voin antaa eteenpäin juoruttavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla oli niin huono kokemus nuorempana "parhaasta" ystävästä, että huomaan miten minun on vieläkään luottaa kunnolla keneenkään. Tämä "ystäväni" puukotti selkään aika monta kertaa, mutta ei ollut muitakaan niin sitten kuitenkin aina annoin jotenkin anteeksi. Useamman kerran kävi niin, että hän joko yritti tai onnistui iskemään pojan jonka kanssa olin tapaillut. Kun lukion jälkeen lähdin opiskelemaan jäi onneksi tämä "ystäväkin".
 

Similar threads

P
Viestiä
0
Luettu
416
Aihe vapaa
pitäisikö...?
P

Yhteistyössä