Miksi oi miksi? (tulevaisuus ja suhteet)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kepsis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kepsis

Vieras
Asia mitä olen ihmetellyt tai siitä ärsyyntynyt tai mitä ikinä...

Miksi ihmiset jotka on olleet vuosia yhdessä, joilla on perustavanlaatuisia ongelmia suhteissa, mitä ei olla korjaamassa. Jotka ei puhu juurikaan ongelmistaan tai pakoilevat niitä;

edes harkitsevat ottavansa järkyttävän lainan talon hankkimista varten, kun liitto natisee jo valmiiksi liitoksissaan.

Onko semmoinen itsesuggestio todellakin niin yleistä että kun tässä arki menee suht ok ja sillai eikä puhuta ongelmista niin kaitpa me ollaan vielä sitten eläkkeelläkin yhdessä... Joten tehdäänpä sellainen velka mistä tod näk päästä eroon seuraavaan 20 vuoteen.

Ja kyllä, minä puhun nyt juurikin tuon kaltaisista tapauksista, en jokaisesta talohankkijasta joilla on ryppyjä rakkaudessa. Sehän on normaalia aika ajoin että hommat töksii, niistä kuuluu vaan puhua varsinkin jos ongelmat on oleellisella alueella parisuhteessa.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Niinpä. Varmaan sama syy, kuin niillä jotka tekee lapsen tuoon tilanteeseen ja suhteeseen. Kuvitellaan ehkä sen korjaavan jotain. Tai sitten vaan ummistetaan silmät koko asialta ja pusketaan eteenpäin, kuten "kuuluu". Surullista.
 
Samaan kategoriaan kuuluu sekin että tuohon tehdään päälle vielä muksu "korjaamaan" tilannetta. Ehkä se siitä kun saadaan rakennettua kulissit kuntoon.

Kai se vaan on niin että me olemme hyviä valehtelemaan itsellemme. Minä olin ainakin, tuon "virheen" tein ensimmäisessä avioliitossa. Uskottelin että kaikki on hyvin - vaikka nukuimme eri huoneissa. Siis jo ennen asuntolainaa ja häitä. Lapset luojan kiitos jäi tekemättä. Jotenkin sitä vaan ei uskaltanut irrottaa tutusta. Tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Itsepetos on mahtava laji.
 
Jotkut menevät naimisiin siinä vaiheessa, kun suhde on väljähtynyt ja kaivataan jotain piristystä elämään. Yksi tällainen tuttu löysi uuden puolen vuoden päästä häistä ja olivat olleet yhdessä 9 vuotta ennen häitä. Naimisiin meno ei sitten korjannutkaan sitä suhdetta...

Yksi tuttava puhui ihan suoraan siitä, että pistäisikö ukon pellolle vai ostaisivatko yhdessä talon. Muuten tuntuisi uskomattomalta, mutta tuo ihminen nyt on vähän erikoinen muutenkin. He ostivat pienen mummonmökin maalta ja siellä on ilmeisesti ollut niin paljon tekemistä, että ovat vieläkin yhdessä, vaikka manailee sitä ukkoaan aina. Minä en ymmärrä semmoisia puheita, että hyvä vaan että miehellä on loma eri aikaan tai eri työvuorot, ettei tarvitse sitä katsella joka päivä. Minä haluan edelleen viettää aikaani mieheni kanssa, vaikka ollaan oltu yhdessä 7 v. Ylikallista lainaa en siltikään ole suostunut ottamaan, vaikka mies sitä aina ehdottelee...
 
Jospa ne ajattelee järjellä, jotta sitten eron kohdatessa saa vähän taskurahaa talon myynnistä molemmat. Oletan siis lainan olevan järkky, mutta todennäköisesti paikasta jossa arvo nousee kiinteistöllä mukavasti vuosien varrella. Ei siis mitään älytöntä kuplamökkiä :) Sitähän voi ajatella yhteisenä sijoituksena?

Rypyistä huolimatta voi olla paljon kannattavampaa maksella lainaa kuin järjetöntä vuokraa.
 
Minä käsitin että tässä ketjussa puhuttaisiin järjettömän lainan ottamisesta, mutta ehkä oli kyse vain isosta. Bisnesmielessä saattaa tosiaan olla järkevää maksaa kallistakin taloa, mutta näinä aikoinan pitäisi olla tosi tarkkana noiden asunto-ostosten kanssa. Yksi tuttu maksaa vieläkin 90-luvun lopulla ostettua "hyvää sijoitusta". Heillä tuli avioero ja velka pantiin puoliksi, kun kummallakaan ei ollut varaa jäädä asumaan siihen asuntoon.
 
[QUOTE="Kotitonttu";27105692]Jospa ne ajattelee järjellä, jotta sitten eron kohdatessa saa vähän taskurahaa talon myynnistä molemmat. Oletan siis lainan olevan järkky, mutta todennäköisesti paikasta jossa arvo nousee kiinteistöllä mukavasti vuosien varrella. Ei siis mitään älytöntä kuplamökkiä :) Sitähän voi ajatella yhteisenä sijoituksena?

Rypyistä huolimatta voi olla paljon kannattavampaa maksella lainaa kuin järjetöntä vuokraa.[/QUOTE]

Eräs ystäväpariskunta otti järjettömän asuntolainan ja rakensi oikein unelmiensa "palatsin". No joitakin vuosia myöhemmin ko pariskunta erosi lopulta, vakavia parisuhdeongelmia oli jo ennen taloprojektia. He eivät saaneet talostaan kuin juuri ja juuri sen, mitä velkaa oli jäljellä. Mies laski, että lainan lyhennykset+korot ja sellaiset asumiskustannukset, joita heillä ei vuokralla asuessa ollut (esim. lämmitys ja jätehuolto), tekivät talossa asumisen ajalta 3750 euroa/kuukausi. No molemmat olivar ja ovat edelleen, erosta huolimatta, todella hyvätuloisia. Luulen, että tuolla 3750 eurolla saisi jo pk-seudultakin hyvän asunnon vuokrattua
 
voihan olla että toinen puoliso on hyvä puhumaan, vaikka toinen harais vastaan. ja sit taipuu jossain vaiheessa, moneenkin asiaan. omaa tyhmyyttään, mut minkäs teet. itse aina kuvittelin olevani kova luonne, joka pitää kiinni omista mielipiteistään,vaan toisin kävi. tällä hetkellä ihan kaikki on mun niskassa, mut oikeastaan en edes välitä, kunhan saisi elämän muuten raiteilleen. raha asioiden kanssa pärjää aina, jos haluaa. on suomi kuitenkin se verran hyvin vointi valtio.
 
Koska ne haluaa talon. Mä ajattelen sen asian näin yksinkertaisesti. Henklö A on päättänyt, että haluaa asua omakotitalossa, sisustaa sitä valmiiksi mielessään, näkee itsensä leikkaamassa nurmikkoa ja henkilö B:n avulla sen unelman ja haavekuvan voi toteuttaa. Suljetaan silmät siltä todellisuudelta mitä se elämä sitten oikeasti siellä talossa henkilö B kanssa on, kun keskitytään vaan siihen kuinka ihana se talo olisi. Sama koskee lapsia. Henkilö A on päättäny, että haluaa 3 lasta ja henkilö B on keino saada ne. Sama periaate. Kuvitellaan että se asia mikä halutaan on sitten sen arvoinen että korvaa sen kaiken kurjuuden jonka henkilön B:n kanssa oleminen tuottaa. Näinhän se ei koskaan mene, tai jos sen kestääkin niin auttamatta se vaurioittaa joitain läheisiä, mutta ihmiset on keskimäärin itsekkäitä ja tyhmiä. Mitä sitä asiaa sen enempää ihmettelemään?
 
[QUOTE="vieras";27106089]Koska ne haluaa talon. Mä ajattelen sen asian näin yksinkertaisesti. Henklö A on päättänyt, että haluaa asua omakotitalossa, sisustaa sitä valmiiksi mielessään, näkee itsensä leikkaamassa nurmikkoa ja henkilö B:n avulla sen unelman ja haavekuvan voi toteuttaa. Suljetaan silmät siltä todellisuudelta mitä se elämä sitten oikeasti siellä talossa henkilö B kanssa on, kun keskitytään vaan siihen kuinka ihana se talo olisi. Sama koskee lapsia. Henkilö A on päättäny, että haluaa 3 lasta ja henkilö B on keino saada ne. Sama periaate. Kuvitellaan että se asia mikä halutaan on sitten sen arvoinen että korvaa sen kaiken kurjuuden jonka henkilön B:n kanssa oleminen tuottaa. Näinhän se ei koskaan mene, tai jos sen kestääkin niin auttamatta se vaurioittaa joitain läheisiä, mutta ihmiset on keskimäärin itsekkäitä ja tyhmiä. Mitä sitä asiaa sen enempää ihmettelemään?[/QUOTE]

Tämä on hyvä teoria, mitäpä tähän lisäämään!
 

Yhteistyössä