Miksi odottavat äidit tupakoi?

Vaikka tietävät (vai tietävätkö??), että siitä on sikiölle haittaa? Eräs tuttu just sai vauvan ja kun oli koko odotusajan polttanut, täysaikaisena lapsen mitat oli 47 cm ja n. 2,5 kg. Mites vieroitusoireet synnytyksen jälkeen...? Tai ei kai niitä tuu, jos äiti jatkaa tupruttelua vielä, äidinmaidossahan lapsi saa vielä nikotiinia. En halua saarnata; kukin taaplaa tyylillään, mutta ihmettelen vaan.

 

Tietävät. Suomessa ei voi olla tietämättä. Ne äidit on itsekkäitä ja ajattelemattomia. Sori vaan mut en voi ymmärtää mitä niiden päässä liikkuu (jos yleensä mitään liikkuu).

 

Ois kiva kuulla kommentteja (asiallisia).

 

Eivät ymmärrä, miten vakavasta asiasta on kyse.

Entisetkin lapset/tuttavan lapset ovat ihan normaaleja, vaikka raskausaikana on poltettu.

Uskovat siihen harhaluuloon, että tupakoinnin lopettamisen aiheuttama stressi olisi vauvalle pahempi juttu kuin tupakointi.

Eivät pääse eroon tupakasta.

Siinä kai muutama syy.

P.S. Mä sain muuten 2.8 kg painoisen vauvan, vaikka raskaus meni viisi päivää yli. En tupakoi.

 

Tupakasta kyllä PÄÄSEE eroon jos haluaa. Tätä just en ymmärrä, ettei haluta lopettaa vauvan takia.

 

luulen että ne ajattelee että jos vähentää vähitellen niin on helpompaa lopettaa. sit hupskeikka onkin menny koko 9kk eikä oo pystynytkään.

 

koska se oma mielihyvä menee vauvan hyvinvoinnin edelle. ja aina vedotaan että "neuvolassakin sanoivat että on parempi polttaa koko raskaus kuin stressata lopettamisesta". niin, sitä stressataan pari viikkoa mutta polttaessa raskauden läpi vauva kärsii siitä 9kk + imetysajan.

 

koska se oma napa on etusijalla...

 

koska se oma mielihyvä menee vauvan hyvinvoinnin edelle. ja aina vedotaan että "neuvolassakin sanoivat että on parempi polttaa koko raskaus kuin stressata lopettamisesta". niin, sitä stressataan pari viikkoa mutta polttaessa raskauden läpi vauva kärsii siitä 9kk + imetysajan.

Mun mielestä tuo on ihan paskapuhetta. Olen nyt 4. kertaa raskaana tälle elämälle, teininä opetellu polttaa, eikä yhdelläkään kerralla ole tehny tiukkaa lopettaa polttamista ihan siksi, että vauvan on parempi olla.
Pahimmillaan lapsi kärsii LOPUN IKÄNSÄ siitä, että äiti ei saanu otettua itseään niskasta kiinni ja tumpattua viimeisen kerran.

 

koska se oma mielihyvä menee vauvan hyvinvoinnin edelle. ja aina vedotaan että "neuvolassakin sanoivat että on parempi polttaa koko raskaus kuin stressata lopettamisesta". niin, sitä stressataan pari viikkoa mutta polttaessa raskauden läpi vauva kärsii siitä 9kk + imetysajan.

Mun mielestä tuo on ihan paskapuhetta. Olen nyt 4. kertaa raskaana tälle elämälle, teininä opetellu polttaa, eikä yhdelläkään kerralla ole tehny tiukkaa lopettaa polttamista ihan siksi, että vauvan on parempi olla.
Pahimmillaan lapsi kärsii LOPUN IKÄNSÄ siitä, että äiti ei saanu otettua itseään niskasta kiinni ja tumpattua viimeisen kerran.

niin se on munkin mielestä paskapuhetta, samaa on sanoneet ne terkat ja lääkärit joilta olen kysynyt. ite en siis polta, lopetin kun plussa tuli enkä ole nähnyt aiheelliseksi aloittaa uudelleen.
mutta tuo on vakiovastaus kun raskaana polttava asiaa selittelee.

 

koska se oma mielihyvä menee vauvan hyvinvoinnin edelle. ja aina vedotaan että "neuvolassakin sanoivat että on parempi polttaa koko raskaus kuin stressata lopettamisesta". niin, sitä stressataan pari viikkoa mutta polttaessa raskauden läpi vauva kärsii siitä 9kk + imetysajan.

Mun mielestä tuo on ihan paskapuhetta. Olen nyt 4. kertaa raskaana tälle elämälle, teininä opetellu polttaa, eikä yhdelläkään kerralla ole tehny tiukkaa lopettaa polttamista ihan siksi, että vauvan on parempi olla.
Pahimmillaan lapsi kärsii LOPUN IKÄNSÄ siitä, että äiti ei saanu otettua itseään niskasta kiinni ja tumpattua viimeisen kerran.

jep. on kyllä isompiakin riskejä kun se että vauvat ois pienempiä kuin muut.

 

Pahimmillaan lapsi kärsii LOPUN IKÄNSÄ siitä, että äiti ei saanu otettua itseään niskasta kiinni ja tumpattua viimeisen kerran.

Tätä just tarkotin; miten voi olla niin itsekkäitä ihmisiä että pilaa tietoisesti oman lapsen elämän...

 

Minä en ole polttanut raskausaikoina ollenkaan. Ennen raskautta kylläkin. Nyt siis kolmas tulossa. Ja lopettaminen ei ole ollut vaikeaa enkä ole kärsinyt vieroitusoireista. Lapset olleet normaalikokoisia.

Mies kehuu minua siinä et ajattelen lasta lopettamalla tupakoinnin.

Ensimmäinen meni viisi päivää yli (3,85 kg) ja toinen tuli neljä päivää aikaisemmin (3,55 kg). Itse olen syntynyt kaksi viikkoa etuajassa ja olin alle 3,5 kg. Äitinikään ei ole polttanut raskausaikoina (3kpl). Veljeni syntyneet myös kaksi viikkoa etuajassa ja olivat lähes 4kg.

 

koska se oma mielihyvä menee vauvan hyvinvoinnin edelle. ja aina vedotaan että "neuvolassakin sanoivat että on parempi polttaa koko raskaus kuin stressata lopettamisesta". niin, sitä stressataan pari viikkoa mutta polttaessa raskauden läpi vauva kärsii siitä 9kk + imetysajan.

Mun mielestä tuo on ihan paskapuhetta. Olen nyt 4. kertaa raskaana tälle elämälle, teininä opetellu polttaa, eikä yhdelläkään kerralla ole tehny tiukkaa lopettaa polttamista ihan siksi, että vauvan on parempi olla.
Pahimmillaan lapsi kärsii LOPUN IKÄNSÄ siitä, että äiti ei saanu otettua itseään niskasta kiinni ja tumpattua viimeisen kerran.

jep. on kyllä isompiakin riskejä kun se että vauvat ois pienempiä kuin muut.

Näinpä. Sääliksi käy ne vauvat, jotka nikotiinin tuskassa itkee ekat viikot. MUN MIELESTÄ se on ihan verrattavissa suoraan pahoinpitelyyn... :/

 

Ite poltin ennen raskautta. Kun kävi ilmi, että olen raskaana, lopetin samana päivänä. Kertaakaan ei tehnyt edes mieli, motivaatio oli kohdallaan :heart: vaikka oliin jo viikolla 13, kun selvis, että meille tulee perheenlisäystä, en pelännyt, että tupakka olisi jo vahingoittanut vauvaa.

 

Pahimmillaan lapsi kärsii LOPUN IKÄNSÄ siitä, että äiti ei saanu otettua itseään niskasta kiinni ja tumpattua viimeisen kerran.

Tätä just tarkotin; miten voi olla niin itsekkäitä ihmisiä että pilaa tietoisesti oman lapsen elämän...

:/ Valitettavasti meitä on niin moneen junaan... Liian hyväähän se olisi, jos kaikki sais tuosta noin vaan lopetettua kaiken maailman nautinto-aineiden käyttämisen, kun + tulee testiin...

 

Näinpä. Sääliksi käy ne vauvat, jotka nikotiinin tuskassa itkee ekat viikot. MUN MIELESTÄ se on ihan verrattavissa suoraan pahoinpitelyyn... :/

niin käy, mutta kun asiasta ei saa sanoa ääneen näille polttaville. vaikka mä kyllä sanon, siinäpähän pahoittavat mielensä jos niikseen tulee

tuttavalla kuoli vauva synnytyksessä ja silti veteli seuraavankin raskauden ajan tupakkia kuin korsteeni. käly kuoli justiinsa keuhkosyöpään ja toinen käly silti poltti raskauden ja polttaa nyt imettäessäkin askin päivässä :headwall: en tajua miksi pitää se riski ottaa että jotakin menee vikaan.

 

Koska tupakka riippuvuus on ihan yhtä hankala katkaista, kuin mikä tahansa huumeriippuvuus. Päihderiippuvuus on sairaus, jota on hyvin vaikea hallita.

 

Koska tupakka riippuvuus on ihan yhtä hankala katkaista, kuin mikä tahansa huumeriippuvuus. Päihderiippuvuus on sairaus, jota on hyvin vaikea hallita.

Minä olen sillä linjalla tässä asiassa, että JOS äiti on täysjärkinen, eikä kärsi mistään masennuksesta tms. niin JOS se vaan haluaa, niin se kyllä pystyy lopettamaan, ihan vauvan takia. Se on ihan halusta kiinni.

 

Minä olen sillä linjalla tässä asiassa, että JOS äiti on täysjärkinen, eikä kärsi mistään masennuksesta tms. niin JOS se vaan haluaa, niin se kyllä pystyy lopettamaan, ihan vauvan takia. Se on ihan halusta kiinni.

Ite en polta, oon kyllä joskus aikoinaan polttanu, mutta kyllä oon Sisun kanssa samoilla linjoilla: varmasti pystyy lopettamaan jos oikeesti haluaa.

 

Koska tupakka riippuvuus on ihan yhtä hankala katkaista, kuin mikä tahansa huumeriippuvuus. Päihderiippuvuus on sairaus, jota on hyvin vaikea hallita.

Silloin sen riippuvuuden katkaisemiseksi täytyy hakea APUA! Se tupakointi on vaan saatava loppumaan, ihan niin kuin muutkin päihteet.

 

Ei oo kukaan tupakoiva äiti tullu mitään kommentoimaan. Voi kyllä olla, ettei uskalla, vois saada aikamoisen ryöpyn niskaansa vaikka halusinkin asiallisia vastauksia. Olis kuitenkii kiva kuulla joltain omakoht. kokemuksia.

 

Mä uskon, että moni kuvittelee pystyvänsä lopettaan tupakoinnin, kunhan raskautuu ja sitten tulee se yllätys! Ei pystynykkään!

 

Minä olen sillä linjalla tässä asiassa, että JOS äiti on täysjärkinen, eikä kärsi mistään masennuksesta tms. niin JOS se vaan haluaa, niin se kyllä pystyy lopettamaan, ihan vauvan takia. Se on ihan halusta kiinni.

Ite en polta, oon kyllä joskus aikoinaan polttanu, mutta kyllä oon Sisun kanssa samoilla linjoilla: varmasti pystyy lopettamaan jos oikeesti haluaa.

Aivan. Ja oman lapsen terveyden luulisi olevan sellainen motivaation lähde ettei tarvitsisi asiaa edes miettiä.

 

Mä uskon, että moni kuvittelee pystyvänsä lopettaan tupakoinnin, kunhan raskautuu ja sitten tulee se yllätys! Ei pystynykkään!

Näin kävi mulle. Pystyin kyllä lopettamaan, mutta en ihan heti. Olin kuin narkki, kaivoin ulkoroskiksesta ne katkotut röökit ja poltin paniikissa vähän jne... lopulta tapasin ihanan neuvolalääkärin, hän suunnitteli mulle nikotiinikorvaushoidon ja luojan kiitos täällä oli myös lopettamisryhmiä tupakoiville.. muuten en olisi päässyt ollenkaan eroon. Mutta enempää en viitsi kertoa, saa kuitenkin haukut niskaan.