Miksi naisen ollessa kotona pitäisi koko ajan tehdä jotain?

[Miksi?]

Mies kun oli lomautettuna niin istui kaiket päivät ja surffaili netissä , no kävi se kaupasssa jne mut suurimmaksi osaksi siis sohva ja netti. Nyt kun olen itse kotona niin kokoajan viestittelee tai soittelee että mitä teen ja jos sanon että en mitään niin murahtelee vain. Kyllä minäkin käyn kaupassa ja pesen pyykkiä ym niin en tajua miksi se että olen kotona enkä tuolla räntäsateessa ulkona niin on väärin.

 

[vierailija]

Minä ihmettelen läheisissäni sitä, että naiset ovat kuin aropuput siellä kotona. Kokoajan joku homma menossa. Eikö siellä kotona voi vain olla ja nauttia.
Esimerkiksi äitini tekee kokoajan ruokaa. En siedä kyläillä siellä kun se vääntää hikipäässä jotain kokoajan siellä keittiössä. Itse nakkaan ruuan uuniin ja otan tunnin päästä pois.

 

[-tibis]

Ihan sama, mitä pitäisi, mut mä ainakin istun tässä ja seuraavaksi otan päikkärit.

Eläkää elämäänne niinko itse haluatte ja mies murahdelkoon jos se sitä haittaa.

 

[vierailija]

Meillä tahtoo molemmilla olla vähän että ei malta aloillaan olla. Televisiota ei juuri katsota. Molemmat tekee mitä tekee.

Mutta jos mies on kotona niin minä en ainakaan osaa päivällä olla tekemättä mitään. Jos haluaa olla "vapaalla" niin pitää lähteä kotoa pois. Koti on täynnä pieniä askareita mitä kuuden hengen talouden pyörittäminen vaatii.

 

[vierailija]

Minä ihmettelen läheisissäni sitä, että naiset ovat kuin aropuput siellä kotona. Kokoajan joku homma menossa. Eikö siellä kotona voi vain olla ja nauttia.
Esimerkiksi äitini tekee kokoajan ruokaa. En siedä kyläillä siellä kun se vääntää hikipäässä jotain kokoajan siellä keittiössä. Itse nakkaan ruuan uuniin ja otan tunnin päästä pois.

Tää on nähtävissä ihan kummassakin sukupuolessa Siis tuo että pakko häärätä jotain. Ihan kuin olostelu olisi jotenkin lailla kiellettyä, että niin kauan pitää tehdä kunnes nukkuu.

Kaksi tälläista miestä kohdannut, ja itse nautiskelija luonteellani en voinut sietää sitä että ympärillä kotonakin koko ajan täytyy tapahtua. Kova olen myös tekemään ja saamaan aikaan, mutta onnistun jostain kumman syystä olemaan aloillanikin

Ihmiskohtaista kai tuo. Itselleni sopii kyllä paremmin sellainen "kotihiiri" Ja tämän saa kyllä ymmärrettyä väärin jos haluaa.

"LAISKA PASKA OLET"
Sehän siinä onkin kun en ole. Kaikki hommat ja välttämättömät tulee aina hoidettua jos mahdollista

 

[vierailijatartartar]

Mä en tuu toimeen noiden "pakko kokoajan tehdä jotain" ihmisten kanssa. Ihan kauheeta, kun ei saa edes lehteä lukea ilman syyllistäviä katseita ja mumisemista.
Ihme tyyppei.

 

[Boobabe]

Sanos muuta. Ei tarvitse olla koko ajan tekemässä jotakin.

 

[vierailija]

Ihmiset ei tykkää pysähtyä.. Voi joutua vaikka ajattelemaan!

 

[vierailija]

Mä teen aina jotain. Teen kaikki kotityöt yksin, sit kun aikaa jää istun koneella ja sekin on sitä, että kannan miehelle ja tytölle jotain nenän eteen, kun pyytävät. Monesti tuon pyytämättäki. Sit yleensä saumuroin ja ompelukoneella ompelen, pukuompelija olen ja nyt alan vaihto menossa, joten olen ollu pienen pätkän kotona. Vähän jännittää ja mun kohalla jännittäminen vielä lisää tota huseeraamista entisestään. En vaan osaa olla tekemättä mitään. Tänäänkin kävelty järkyttävän pitkä matka tyttären kanssa kauppaan ja takas kotiin ja siinä välissä hoidin tärkeen asian. Oon aina ollu tämmönen huseeraaja ja aina ollu tekemässä jotain, vaikee kuvitella, että istusin ja pyörittäisin peukaloita. Tossa kun olin vielä töissä niin saatoin työpäivän jälkeenkin tehä kotityöt ja sit saumuroimaan ja ompelemaan, miehen ja tyttären passaamista siihen väliin ja taas jatku hommat. Ei mua haittaa silti jaksan hymyillä olla ilonen ja sit jos väsyttää meen lepäämään.

 

[vierailija]

Mä teen aina jotain. Teen kaikki kotityöt yksin, sit kun aikaa jää istun koneella ja sekin on sitä, että kannan miehelle ja tytölle jotain nenän eteen, kun pyytävät. Monesti tuon pyytämättäki. Sit yleensä saumuroin ja ompelukoneella ompelen, pukuompelija olen ja nyt alan vaihto menossa, joten olen ollu pienen pätkän kotona. Vähän jännittää ja mun kohalla jännittäminen vielä lisää tota huseeraamista entisestään. En vaan osaa olla tekemättä mitään. Tänäänkin kävelty järkyttävän pitkä matka tyttären kanssa kauppaan ja takas kotiin ja siinä välissä hoidin tärkeen asian. Oon aina ollu tämmönen huseeraaja ja aina ollu tekemässä jotain, vaikee kuvitella, että istusin ja pyörittäisin peukaloita. Tossa kun olin vielä töissä niin saatoin työpäivän jälkeenkin tehä kotityöt ja sit saumuroimaan ja ompelemaan, miehen ja tyttären passaamista siihen väliin ja taas jatku hommat. Ei mua haittaa silti jaksan hymyillä olla ilonen ja sit jos väsyttää meen lepäämään.

Hullut itsensä alistajat passaavat miestään pääsääntöisesti. Ymmärrän että jokainen tekee joskus jotain ylimääräistä toisen puolesta, mutta sen pitää olla molemminpuolista ja aina tilapäistä. Muuten alistaa itsensä puolisonsa (ja ehkä lastensakin) orjaksi, ja opettaa näille että on ihmisiä, jotka ovat toisten alapuolella.