V
vieras
Vieras
Ennen lapsia käytin aikaa itseeni, ostin vaatteita, kävin kampaajalla, meikkasin, käytin korkokenkiä ja minihameita ja en omistanut tuulipukua.
Nyt 3 lapsen (00, 01 ja 03) jälkeen tuulipuku on joka päiväinen asuni kesät talvet, kampaajalla kävin viimeksi vuonna 2000, viimeksi ostin sen tuulipuvun (vuonna 2003), meikannut en ole naismuistiin, korkokengät ovat vaihtuneet lenkkareihin ja yhtään edes nilkkapituista hametta en omista.
Kyse ei ole siitä etteikö olisi aikaa, ei myöskään siitä etteikö olisi rahallisesti mahdollista, eikä masennuksestakaan tms.? Oikeastaan nyt yhtäkkiä olen "herännyt" siihen, että olen todellakin muuttunut enkä pidä itsestäni ja haluaisin taas olla kuin ennen, mutta en osaa olla. En siis kaipaa välttämättä juuri niitä korkokenkiä ja minihameita, mutta jotain muutosta entiseen suuntaan; vaatekaapin uusintaa ja sitä meikkausta ja etenkin ilman, että pelkään näyttäväni typerältä.
Ei tästä taida juurikaan selvää saada... kun en itsekään tiedä mistä kiikastaa ja mikä on se ongelma.
Nyt 3 lapsen (00, 01 ja 03) jälkeen tuulipuku on joka päiväinen asuni kesät talvet, kampaajalla kävin viimeksi vuonna 2000, viimeksi ostin sen tuulipuvun (vuonna 2003), meikannut en ole naismuistiin, korkokengät ovat vaihtuneet lenkkareihin ja yhtään edes nilkkapituista hametta en omista.
Kyse ei ole siitä etteikö olisi aikaa, ei myöskään siitä etteikö olisi rahallisesti mahdollista, eikä masennuksestakaan tms.? Oikeastaan nyt yhtäkkiä olen "herännyt" siihen, että olen todellakin muuttunut enkä pidä itsestäni ja haluaisin taas olla kuin ennen, mutta en osaa olla. En siis kaipaa välttämättä juuri niitä korkokenkiä ja minihameita, mutta jotain muutosta entiseen suuntaan; vaatekaapin uusintaa ja sitä meikkausta ja etenkin ilman, että pelkään näyttäväni typerältä.
Ei tästä taida juurikaan selvää saada... kun en itsekään tiedä mistä kiikastaa ja mikä on se ongelma.