Miksi mies lupaa vaikka ja mitä mutta ei pidä yhtäkään lupausta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olen hajalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

olen hajalla

Vieras
loppukesästä kosi ja sanoi että kesällä naimisiin jos kaikki menee hyvin. Kaikki meni hyvin ja nyt otin puheeksi niin ei olekaan ilmeisesti naimisiin menevää tyyppiä. Menin ihan rikki koska tässä on soudettu ja huopattu ettistakas jo vuoden päivät.

Mies oli neljännen lapsen kannalla pitkän aikaa ja sanoikin että ihan lähiaikoina voisi alkaa koittamaan. Tästä aikaa puolivuotta ja otin senkin asian puheeksi. Ei mies haluakaan koska ei kuulemma usko että jaksaisi enää vauva aikaa.
Meillä lapset vauvana aina nukkunut yönsä eikä mies ole käytännössä tehnyt mitään hoitaakseen lapsia. mutta HÄN ei jaksa.

Sitten on muitakin asioita mitä lupaa mutta ei tee. Mä olen ihan loppu enkä osaa enää kun itkeä. Eilen näistä puhuttiin ja ihmetteli aamulla onko minulla huonopäivä kun en puhunut mitään sanoin vaan nukkuneeni huonosti.
En vaan pystynyt olisin vaan alkanut taas itkemään enkä tosiaankaan enää halua sitä puolta itsestäni näyttää miehelle. Tunteeton siinäkin suhteessa kysyy vaan miksi parkuun.

Lasten takia vielä jaksan koittaa olla iloinen ja pirteä itseni mutta on se vaikeaa kun kaikki haaveet heitetään rikki seinään :(

Lahde menemään? Niin olisikin niin helppoa. jollain kierolla tavalla edelleen rakasta miestä ja osaahan se olla todella ihanakin mutta nämä asiat vaan aina puskee pintaan ja rikkoo kaiken kauniin mitä meillä on.
 
Minä lähtisin menemään. Kerran olin suhteessa jossa tuollaista palturia lasketeltiin, saatettiin tosiaan itse esittää ja ottaa puheeksi asioita, joille ei sitten loppuviimein ollutkaan mitään perusteita. Kerta riitti. Olet jo kolme lasta tehnyt miehelle, joka ei tee mitään ja jauhaa paskaa? Sääliksi käy :(.

Onko se mies ihana sillä tavalla että ei hakkaa ja ei petä ja on joskus ihan mukava tyyppi? Kuvailin nimittäin juuri 99% miehistä, sillä varauksella että osa heistä on kuitenkin jopa enimmäkseen mukavia tyyppejä. Kannattaa miettiä nyt ihan tosissaan tuota teidän suhdetta ja ottaa mies puhutteluun.
 
Sitten on muitakin asioita mitä lupaa mutta ei tee. Mä olen ihan loppu enkä osaa enää kun itkeä. Eilen näistä puhuttiin ja ihmetteli aamulla onko minulla huonopäivä kun en puhunut mitään sanoin vaan nukkuneeni huonosti.
En vaan pystynyt olisin vaan alkanut taas itkemään enkä tosiaankaan enää halua sitä puolta itsestäni näyttää miehelle. Tunteeton siinäkin suhteessa kysyy vaan miksi parkuun.

Lasten takia vielä jaksan koittaa olla iloinen ja pirteä itseni mutta on se vaikeaa kun kaikki haaveet heitetään rikki seinään :(

Lahde menemään? Niin olisikin niin helppoa. jollain kierolla tavalla edelleen rakasta miestä ja osaahan se olla todella ihanakin mutta nämä asiat vaan aina puskee pintaan ja rikkoo kaiken kauniin mitä meillä on.[/QUOTE]

Mies tietää että sä annat pelivaraa, ja on näköjään tollanen vätys! Kannattaa laittaa se mies oikeasti tilanteeseen, missä näkee että loputtomiin ei voi leikkiä
 
Mies hoivaa ja huoltaa kyllä lapsiaan nyt kun ikää on enemmän mutta vauva aikana se homma oli kokonaan minun. Ei hakkaa ei petä eikä oiken mitään muutakaan. Perusmies kai.
Mies tekee paljon töitä etten voi sanoa ettei tee mitään mutta koti on minun vastuulla ja tuleehan siitä mainintaa jos joku on miehen mielestä pielessä.
Olikohan ristiriitainen selitys.
 
Se kokeilee rajojaan. Ottaa selvää, kuinka pitkälle sinä venyt ja mitä etuja hän saa vain kauniilla puheilla, ennen kuin sinun rajasi tulee vastaan ja hänen on joko ryhdistäydyttävä (eikä vain luvattava ryhdistäytyä) tai sinä lähdet.

Älä ihmeessä opeta miestä siihen, että sinä teet mitä vain saaden palkaksi vain kauniita puheita.
 
Mä olen kuvitellut että tuo rajojen kokeilu on uhmaiässä tapahtuvaa. En ymmärrä miksi tämä rajojen kokeilu voi mennä niin pitkälle että se kestää vuositolkulla. Naimisiin menosta ollaan jo puhuttu parikin vuotta mutta mitään ei ole tapahtunut kiitos aina jonkun selityksen.
 
[QUOTE="aloittaja";25857051]Mä olen kuvitellut että tuo rajojen kokeilu on uhmaiässä tapahtuvaa. En ymmärrä miksi tämä rajojen kokeilu voi mennä niin pitkälle että se kestää vuositolkulla. Naimisiin menosta ollaan jo puhuttu parikin vuotta mutta mitään ei ole tapahtunut kiitos aina jonkun selityksen.[/QUOTE]

Kyllä aikuisetkin osaavat kokeilla, pääsisikö jossakin hommassa helpommalla. Oikeasti, sinä tarjoat miehelle sen, mitä hän kaipaa (puhdasta vaatetta, lämmintä ruokaa, puhtaat astiat, puhtaat lakanat joissa nukkua, seksiä ja läheisyyttä) ja hän on havainnut, ettei noihin tarvitse ottaa osaa. Kun olet pahalla tuulella, hän saa palvelun taas pelaamaan lupaamalla jotakin, mitä voi kätevästi taas siirtää, kun aika on.

Mutta kun tulee se hetki, että jotain pitäisi asioille TEHDÄ, se tuntuukin työläältä, kun on tottunut jo luistamaan hommista selityksin. Helpommallahan hän pääsisi, kun tekisi, mitä on luvannut, niin ei tarvitsisi enää valehdella ja luikkia korvatluimussa, kun käy ilmi, ettei hän puhunut totta. Mutta niin pitkälle hän ei nyt osaa/halua ajatella.

Tuollainen käytös on erittäin epäkunnioittavaa.
 
Pitänee tehdä jotain radikaalia jos se vaikka ravistelisi tuota miestä.
Tällä hetkellä kaikki vaan tuntuu hirveän lamaannuttavalta. Hienosti tultiin pilvilinnoista alas ja vielä kun kerrankin vaikutti niin varmalta tämä että ehdin jo häitä suunnittelemaankin. en tietenkään mitään muuta kun mielessäni mutta kuitenkin.
 
en tiedä auttaako tuossa enää "radikaalit teotkaan"... Samantyylisessä tilanteessa ja kun sanon että se on sitten tässä ja elän kuin olisin eronnut - vannotaan kuinka elämä olisi kamalaa ilman mua ja hän haluaa antaa mulle sen mitä haluaisin - avioliiton ja lapsenkin. Mutta kun seuraavan kerran asian puheeksi ottaa, ei ei ei.. hän on sanonut että voidaan puhua! Että jos se toisen ulos heittäminen olisi helppoa -sen olisin jo tehnyt!
 
Entisen ja nykyisen miehen kanssa oli/on samanlaista. Entinen mies lupasi, että mennään naimisiin. Minä tietenkin aloin jo valmistella häitä. Olin ostamassa äidin kanssa hääpukua kun mieheni samaan aikaan kuulemma jutteli työkaverilleen siitä, ettei koskaan edes aikoisi mennä naimisiin.
Molemmat miehet halusivat lapsia. Kesti kauan, ennen kuin lupasin lapsen entiselle miehelle. Kävin kuitenkin koulua, joten lapsi aiottiin hankkia vasta sen jälkeen. Kun sain käytyä koulun loppuun, niin mieheni aina vain sanoi, että jos odotetaan vielä. Me sitten odotimme asian kanssa eroon asti ja hyvä niin.
Nykyiselle miehelle olen raskaana ja minä olen kyllästynyt siihen, että hän jättää lupaukset pitämättä. Aiemmin olimme paljon läheisempiä. Nojasin häneen ja hivelin hänen kättään kun katselimme televisiota, kävelimme käsi kädessä ja muutenkin olimme kosketuksissa toistemme kanssa. Nyt ei enää tee mieli olla kylki kyljessä ellei hän muutu. Tämä on todella hermoja raastavaa varsinkin raskausaikana, mutta toivottavasti mieheni jossain vaiheessa tajuaa parantaa tapansa. Tähän asti hän on jo useasti anellut, että voisin lopettaa hänen välttelemisensä ruton tapaan.
 
Entisen ja nykyisen miehen kanssa oli/on samanlaista. Entinen mies lupasi, että mennään naimisiin. Minä tietenkin aloin jo valmistella häitä. Olin ostamassa äidin kanssa hääpukua kun mieheni samaan aikaan kuulemma jutteli työkaverilleen siitä, ettei koskaan edes aikoisi mennä naimisiin.
Molemmat miehet halusivat lapsia. Kesti kauan, ennen kuin lupasin lapsen entiselle miehelle. Kävin kuitenkin koulua, joten lapsi aiottiin hankkia vasta sen jälkeen. Kun sain käytyä koulun loppuun, niin mieheni aina vain sanoi, että jos odotetaan vielä. Me sitten odotimme asian kanssa eroon asti ja hyvä niin.
Nykyiselle miehelle olen raskaana ja minä olen kyllästynyt siihen, että hän jättää lupaukset pitämättä. Aiemmin olimme paljon läheisempiä. Nojasin häneen ja hivelin hänen kättään kun katselimme televisiota, kävelimme käsi kädessä ja muutenkin olimme kosketuksissa toistemme kanssa. Nyt ei enää tee mieli olla kylki kyljessä ellei hän muutu. Tämä on todella hermoja raastavaa varsinkin raskausaikana, mutta toivottavasti mieheni jossain vaiheessa tajuaa parantaa tapansa. Tähän asti hän on jo useasti anellut, että voisin lopettaa hänen välttelemisensä ruton tapaan.
No, mutta hyvä että hankitte lapsia. Jos tilanne ei korjaannu, niin hankkikaa lisää!

Ei jumalauta. Jutut on kuin 14-15-vuotiaalla, mutta lapsia pitää hankkia. Tervemenoa erotilastoihin.
 
No, mutta hyvä että hankitte lapsia. Jos tilanne ei korjaannu, niin hankkikaa lisää!

Ei jumalauta. Jutut on kuin 14-15-vuotiaalla, mutta lapsia pitää hankkia. Tervemenoa erotilastoihin.
Taidat olla itse 14-15-vuotias kun et näytä tajuavan, että hyvin harvalla ihmisellä tuskin on sellaista suhdetta, mistä ei löytyisi mitään vikaa. Mutta ei kai sinua siitä taida voida syyttää, koska tuskin koskaan itse olet ollut yhdessäkään suhteessa ja ihmiset harvoin myöntävät, jos heillä menee huonosti. Onnellista vanhanpiian elämää sinulle, kun tuskin tulet sitä kuviteltua suhdettasi koskaan saamaan.
 
Etkö voisi nauttia nykyisestä tilanteesta? Jos on jo kolme lasta niin ymmärrän hyvin ettei mies jaksa neljättä, moni ei suostu edes kolmeen. Samoin taas mammaloma ym taloudellinen muutos siihen päälle taas. Voisiko keskittyä olemaan onnellinen siihen mitä jo on? Miehet on kyllä perusluonteeltaan saamattomia ja monesti eivät osaa suoraan sanoa ei, vaan se on sellasta "katellaan jonkun ajan päästä" ja toivotaan että nainen unohtaa. Ja sitten harmittaa kaikkia kun se nainen ei niitä luvattuja hääjuhlia unohtanutkaan. :D
 

Yhteistyössä