miksi mies haluaa olla kaveri, vaikka antoi pakit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Tapasin töiden kautta erään miehen. Ihastuin häneen ja olin varma että hänkin kiinnostunut minusta, kun hän katseli minua ja hymyili koko ajan töissä ja oli muutenkin kiva. Juttelimme kahvi- lounastauoilla ja Facebookissakin aika paljon. Tartuin härkää sarvista ja pyysin häntä treffeille vain saadakseni tylyn "juu enpä kyl taida lähtee, kiitti vaan kutsusta" vastauksen. Sitten estin hänet facebookissa ja aloin vältellä miestä muutenkin saadakseni hänet pois mielestäni. Nyt mies sitten ihmettelee miksi minä välttelen häntä enkä halua enää jutella tai lounastaa hänen kanssaan!
Miksi ihmeessä mies oikein tekee näin? Hän selkeästi antoi ymmärtää olevansa minusta kiinnostunut mutta silti antoi pakit. Ja nyt sitten haluaa olla kuitenkin minun kaverini... Olin tosi rikki kun hän antoi pakit, joten minua ei tosiaankaan kiinnosta kaveruus hänen kanssaan enää. Miksei mies tajua?
 
Sinä ymmärsit vain väärin miehen ystävällisyyden. Kuvittelit sen olevan kiinnostusta itseäsi kohtaan, vaikka oli vain mukavaa kaveruutta. Koeta päästä jo asian yli. Oma mokasi.

Minulla on paljon mukavia tuttavia ja kavereita. Joku on joskus saattanut ihastua minuun, mutta ei se ole minun suhtautumistani heihin muuttanut mitenkään. Ikävää on, jos kiva kaveri katoaa sen vuoks.
 
Tutustuit töiden kautta? Ja koska mies ei ollutkaan sinusta "siinä mielessä" kiinnostunut niin suljit hänet naamakirjasta ja välttelet kaikin tavoin? Kuinkas luulet niiden työasioiden enää luonnistuvan kun reagoit kuin pikkukakara joka ei saanut hiekkalaatikolla mieleistään lapiota?

Minä en pystyisi tällä kylällä ottamaan askeltakaan jos suhtautuisin moisella raivolla jokaiseen naiseen johon flirttini ei olekaan vedonnut. Kas kun pitää voida kohdata kaupassa, apteekissa, kioskilla, nurkkabaarissa, pysäkillä... ilman, että kummankaan tarvitsee väistää. Voidaan vaikka käydä kahvilla vaihtamassa kuulumisia.

Jos mä joka kerta loukkaantuisin verisesti jos en naisen mielestä olekaan potentiaalinen puolisoehdokas niin seuraavaan sataan vuoteen en ehtisi muuta tekemäänkään kuin olemaan verisesti loukkaantunut.
 
Tutustuit töiden kautta? Ja koska mies ei ollutkaan sinusta "siinä mielessä" kiinnostunut niin suljit hänet naamakirjasta ja välttelet kaikin tavoin? Kuinkas luulet niiden työasioiden enää luonnistuvan kun reagoit kuin pikkukakara joka ei saanut hiekkalaatikolla mieleistään lapiota?

Minä en pystyisi tällä kylällä ottamaan askeltakaan jos suhtautuisin moisella raivolla jokaiseen naiseen johon flirttini ei olekaan vedonnut. Kas kun pitää voida kohdata kaupassa, apteekissa, kioskilla, nurkkabaarissa, pysäkillä... ilman, että kummankaan tarvitsee väistää. Voidaan vaikka käydä kahvilla vaihtamassa kuulumisia.

Jos mä joka kerta loukkaantuisin verisesti jos en naisen mielestä olekaan potentiaalinen puolisoehdokas niin seuraavaan sataan vuoteen en ehtisi muuta tekemäänkään kuin olemaan verisesti loukkaantunut.

Ymmärrän ketjun aloittajaa. Itselläni oli samanlainen tilanne vähän aikaa sitten. Toinen antoi niin selkeitä vihjeitä siitä, että saattaisi olla kiinnostunut - mutta sittemmin kävi ilmi, ettei ollutkaan. Joko tulkitsin väärin tai sitten hän halusikin saada minut ihastumaan itseensä (eli leikki/pelasi). Ihastuin todella kovasti. Sen takia en ole nyt pitänyt häneen yhteyttä. En tosin ole estänyt facessa tai muuta sellaista, ja jos näen hänet, niin ihan normaalisti juttelisin. Mutta ainoa keino päästä yli VOIMAKKAASTA ihastuksesta on yrittää olla näkemättä toista. Aina kun näkee, ihastus jossain määrin palaa takaisin.

Ap:n tapauksessa on kyse muusta kuni siitä, että joku ei vastannut flirttiin. On inhimillistä, että toistaiseksi ei pysty kaveeraamaan ihastuksen kanssa. Minäkin ajattelen, että kunhan aina kuluu, voin tätä minun ihastustani tavata ja olla kaveri - sitten kun olen oikeasti päässyt tästä yli, siis kun enää en toivo mitään enkä ole ihastunut häneen.
 
Sinä ymmärsit vain väärin miehen ystävällisyyden. Kuvittelit sen olevan kiinnostusta itseäsi kohtaan, vaikka oli vain mukavaa kaveruutta. Koeta päästä jo asian yli. Oma mokasi.

Sitähän ap juuri yrittää: päästä yli. Siksi hän yrittää olla olematta tekemisissä, koska ihastuksesta on vaikeampi päästä yli, jos jatkuvasti näkee toista.

Minulla on paljon mukavia tuttavia ja kavereita. Joku on joskus saattanut ihastua minuun, mutta ei se ole minun suhtautumistani heihin muuttanut mitenkään. Ikävää on, jos kiva kaveri katoaa sen vuoks.

Niin, sinähän et niissä tilanteissa menetä mitään. Ja ehkä se toinenkin pystyy olemaan vain kaveri, jos ihastus ei ollut kovin syvää ja jos ei ollut ehtinyt jo luulla ja olettaa ja toivoa ties mitä. Varmaan ap pystyy myös olemaan kaveri tuon miehen kanssa sitten myöhemmin, kun hänen tunteensa ovat laantuneet ja muuttuneet - sitten kun hän itsekin kokee miehen vain työkaverina. Jos sydän on särkynyt, on vaikea olla kaveri sen kanssa, kenen vuoksi se on särkynyt.
 

Yhteistyössä