Ruikuttaminen on kyllä on säälittävää itsetarkoituksena, suorastaan itsensä naurettavaksi tekemistä. Mutta ei pidä salata läheisessä suhteessa, jos joku asia tuntuu pahalta. Sitä ei vain tarvitse ylikorostaa.
Lisäksi jämäkkyys on pirun tärkeää itselleni. En tietenkään ole täysi tyranni, enkä ole tekemässä toisesta klooniani, mutta ikävä kohtelu on ikävää kohtelua aika lailla yksilöstä riippumatta (ääriesimerkkinä turpaan vetäminen), ja siihen kyllä vastaan tai vaadin muutosta, joka kerta.
Moni tekee sen virheen, että antaa toisen tuottaa itselleen pahoja fiiliksiä "mukisematta" tai riidan pelossa. Se ei oo läheisen suhteen idea, vaan enemmän jonkinasteista hyväksikäyttöä ja omanarvontunteen puutosta. Jos yhdessäolo koostuu itselle huonosta olosta, joko lopetetaan ko. projekti tai korjataan yhdessä asiaa. Simppeliä.
Tärkeä on säilyttää jatkuva toisen kuunteleminen ja kunnioittaminen, ei koskaan TÄYSIN oman pään mukaan, mutta koko ajan VÄHÄN toisen mukaan.