Miksi lapsia pitää tehdä jos niitä ei jaksa hoitaa?

Mun on tosi vaikea ymmärtää, miksi täällä ruoditaan julkisesti toisten ratkaisuja. Mitä sitten jos äiti on väsynyt ja haluaa vapaa-aikaa. Kyllä tuokin vaihe varmasti joskus menee ohi. Eiköhän se mummi osaa sanoa, jos ei todellakaan jaksa hoitaa ja muistakaa, että ei 60v ole mikään ikäloppu. Oma mummunikin on tuon ikäisenä hoitanut kahta ihan pientä lastenlasta, kun oma lapsi kävi töissä. Eläkää ihmiset omaa elämäänne! Monesti käy niinkin, että itse on joskus samassa tilanteessa.

Peesi tähän! Tosiaan, miksi pitää vaivata päätään toisten ratkaisuilla, ja niitä julkisesti ihmetellä.

 

Kyllä tuo tilanne lasten kannalta aika hankalalta ja raskaalta kuulostaa - riippumatta siitä, mikä äidin tilanne on. Jos äiti on väsynyt, masentunut tms. niin sitä suuremmalla syyllä hän tarvitsee apua. Ap:n tekstistä sain vielä sen käsityksen, että lapset ovat alkaneet jo käyttäytymisellään reagoimaan. Minkälaiset välit ap:lla tämän äidin kanssa on? Pysytyisikö häneltä ihan kauniisti kysymään, missä mennään? Yhteiskunnalla on keinoja tarjota väsyneelle äidille apuja myöskin, vaikka mielestäni hän aika paljon saa nyt apua läheisverkostoltaan. Siinä olen kyllä muiden kirjoittajien kanssa samaa mieltä, että kauhistelu ja äidin arvostelu ei auta kenenkään tilannetta. Mieluummin pitäisi miettiä, mitä voisi itse tehdä.

 

Ihminen ei koskaan voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, vastoinkäymisiä, sairautta, köyhyyttä, masennusta jne. Eikä ihminen koskaan voi tietää voimavaroistaan erilaisten elämäntilanteiden edessä.

Enemmän säälisin sellaista ihmistä joka jaksaa tuollaistakin asiaa päivitellä. Mene ihmeessä kysymään ko. äidiltä, ehkä sinusta voisi olla ihan oikeasti apuakin. Mitä ilmeisemmin äidillä ei kaikki ole kunnossa.

Hyvin kirjoitettu, samoilla linjoilla olen.

 

Mustakin tuntuu että äiti on väsynyt, sä voisit ap esim. kysyä että tarvitsisiko tämä äiti kahviseuraa ja voisitte jutella. aina asiat eivät ole niin kamalia kun näyttää. ja todella hienoa jos sulla itsellä on asiat niin hyvin että pystyt huolehtimaan muiden asioista.

 

Vastaan ainoastaan otsikon kysymykseen... aika harva kai perhettä perustaessaan tulee edes ajatelleeksi, että lapset pitää ehkä jonain päivänä hoitaa yksin.

 

Mä ymmärrän kyllä ap:ta. Tai siis en tuomitse sitä, että ruotii täällä toisten asioita sillä itsekin siihen tässä muutama päivä sitten syyllistyin samanlaisesta syystä. Mä oon pohtinut kovasti itseäni, miksi vaivaan päätäni toisten asioilla, mutta en vaan saa rauhaa... siis on paha olla niiden lasten puolesta (oman esimerkkitapaukseni siis).

Ja saa kivittää, sateenvarjohan mulla jo on.

 

Olen tullut siihen loppupäätelmään, ETTEI LAPSIA KANNATA "TEHDÄ" yhtäkään.... Mutta poiskaan en antais. Itse ns uusioperheessä eläneenä, (ja yksinhuoltajaäidinkin kanssa yksin eläneenä,) tiedän, ettei se ole aina niin auvoista. Lapset KÄRSII AINA EROTILANTEISTA, mutta ei se arki niin ihanaa ole ns ydinperheissäkään. On ollut päiviä, että olen kironnut itseni siitä, että halusin lapsia. Vaan sekin mielestäni kuuluu elämään. Ja KAIKKEA EI voi ennakoida. Jos ei lasten kanssa jaksa, ei se tee kenestäkään ns huonoa ihmistä.

 

Alkaako tämän yh:n nimi S:llä? tunnen yhden samanlaisen

 

Nykyajan -kaikkimullejasamantien- logiikka ei vaan toimi kahden pienen lapsen äidillä. On pystyttävä pysähtymään ja kantamaan vastuu. Kyllä mäkin ymmärrän, että väsyy ja varsinkin kyllästyy lasten kanssa olemiseen, kun ainakin mun ystävät, lapsettomat sellaiset, shoppailee ja matkustelee vapaana. Asia nyt vaan on niin, että mitään et voi saada, jos et sen eteen ole vamis tekemään. Mä halusin lapsia ja naimisiin, teen niiden eteen töitä, vaikkei joka päivä jaksais kiinnostaa. JOS tämä nainen on masentunut tai todella väsynyt, niin miten jaksaa kaupoilla tai baarissa pyöriä? Mielenterveystyön asiantuntijana voin sanoa, että masentunut ihminen ei kykene touhumaan iloisesti ja hyvällä mielellä, tai ainakin se kuulostaa todella omituiselta masennukselta.

 

no eihän sitä kyllä etukäteen voi tietääkään miten jaksaa hoitaa, vaikka olis vaan yks. Voi tulla sairautta jne. joka vie voimat tai sekoittaa pään.

Niin mutta monet pusaa niistä esille tulleista ongelmista huolimatta niitä lapsia vielä lisääkin.

Ja kyllä jokaisen sietäisi miettiä, kun lapsia tekee parisuhteessakin, kykeneekö kantamaan vastuun heistä jos on laskenut sen elämisen miehensä varaan, jos tuleeko ero.

 

Vastaan ainoastaan otsikon kysymykseen... aika harva kai perhettä perustaessaan tulee edes ajatelleeksi, että lapset pitää ehkä jonain päivänä hoitaa yksin.

Melko yksinkertaista, ei luulisi vaativan kovin paljoa ajatustyötä?

 

Jestas mitä jeesustelua! Kyllä taas sädekehät hohtaa...
Tuollaista käytöstä ei selitä yhtään mikään - se on tosi. Apua saa jos sitä haluaa eikä siihen tarvita 60 vuotiaan mummon kiristystä!! Haloo!!
Onpa tosi RASKASTA olla lasten kanssa arkisin se 4 tuntia mitä ne on hereillä?? Pe-iltana ne lähtee hoitoon ja tulee su-illalla tai vasta ma illalla hoitopäivän jälkeen.

Itse en todellaKAAN voi auttaa, koska olet itsekin lähes aina yksin lasten kanssa (en siis raahaa niitä mihinkään hoitoon tms vaan hoidan itse) ja näiden lasten käytös on niin kamalaa, että en edes uskalla. Voin vaan kuvitella miten tämä 60 vuotias mummo jaksaa näitä hoitaa.

Jos lapsia tehdään niistä kannetaan vastuu. Ei niitä voi niin vaan heittää johonkin pois silmistä!
Aikuisen ihmisen pitää osata ottaa vastuu asioista joita on tehnyt ja ajatella vähän muutakin kuin omaa napaa.

anteeksi mutta pakko on sanoa, oletko niin katkera tälle sun ystävälle että se saa apua lastenhoitoon ja näin pystyy tekemään niitä omia asioitaan? toisinkuin sinä joka "joudut"olemaan koko ajan yksin omiesi lasten kanssa etkä pääse tekemään niitä omia asioita... tältä se myös kuulostaa

 

Melko yksinkertaista, ei luulisi vaativan kovin paljoa ajatustyötä?

Ei se tosiaan ole mitään rakettitiedettä. Useimmat kuitenkin kai uskovat parisuhteen kestävän eivätkä myöskään nuorena mieti sitäkään mahdollisuutta, että puoliso voi kuolla. Mulla ei ainakaan käynyt edes mielessäni, että voisin olla "avoleski" jo ennen esikoisen syntymää. Kuopusta suunnitellessani olinkin sitten jo kokemuksesta viisastunut.

 

Todella surullista . Kyllä lapset huomaa ja vaistoaa etteivät ole haluttuja ja jäljet jää. Parempi ois jonkun muun hoivissa pysyvästi. Anteksi vaan mutta oksettaa tuollaiset "äidit". Avun tarpeessahan se on itekkin näemmä mutta ei taida paljoa hakea ja haluta apua.

 

Taitaa olla katkeran äidin panettelua tuo sun teksti. Jos olet itse väsynyt, hae apua. Älä mene arvostelemaan toisia jos et itse asiasta mitään tiedä. itse olen eronnut 2 lapsen lähihuoltaja. tällä hetkellä niin huonossa kunnossa että lapset ovat viikon mummulassa ja toisen isällään. Olen hyvä äiti koska tajuan voimavarani japidän lapseni paremmassa hoidossa jos en itse kykene heitä hoitamaan syvän masennuksen kourissa. olen onnellinen että saan apua. Tollase tkyttääjät joutas sanoko minne...

 

Mistä ap sun mielestä sen pitäis sitä apua hakea, jos omat läheiset ei käy?

 

Eronnut nainen kyseessä. Joka toinen vkonloppu lapset on isällään ja omat vkonloput lapset työnnetään oman äitinsä hoiviin, kun aina on "vähän jotain" menoa Naisen äiti ei uskalla sanoa ei hoidon suhteen, koska tämä nainen alkaa kiristää tätä äitiään.

Lapsiparat.

Arkisin tämä äiti töissä (tai jossain shoppaamassa tms) 17 asti, aamulla lapset hoitoon seiska-puol kasi viimeistään.
Ettei vaan tarvii olla OMIEN LAPSIENSA kanssa.

Pistää kyllä vihaksi - anteeksi.

no jo on paska äijä, ja laiska. hoitaa vaan joka toinen viikonloppu tekemiään kakaroita! ssika!

 

ehkä ahdistaa olla lasten kanssa, ei halua kohdata omia tunteitaan...

Lapsien kustannuksella - niinpä. Kunhan itse ei tarvii kohdata mitään ongelmia niin ei sillä muulla niin väliä.
Sitten vielä tähän kaiken päälle lapset käyttäytyy kuin alkuasukkaat. Riehuu ja käyttäytyy miten sattuu...

yleensä nämä tyypit riehuvat noin, ketkä hoidossa päiväkodissa, isillä, mummoilla, äideillä. jos äidin olisi jaksettava yksin vuosia 24/7, laittaisi hommalle stopin. ja kurin.

 

Jestas mitä jeesustelua! Kyllä taas sädekehät hohtaa...
Tuollaista käytöstä ei selitä yhtään mikään - se on tosi. Apua saa jos sitä haluaa eikä siihen tarvita 60 vuotiaan mummon kiristystä!! Haloo!!
Onpa tosi RASKASTA olla lasten kanssa arkisin se 4 tuntia mitä ne on hereillä?? Pe-iltana ne lähtee hoitoon ja tulee su-illalla tai vasta ma illalla hoitopäivän jälkeen.

Itse en todellaKAAN voi auttaa, koska olet itsekin lähes aina yksin lasten kanssa (en siis raahaa niitä mihinkään hoitoon tms vaan hoidan itse) ja näiden lasten käytös on niin kamalaa, että en edes uskalla. Voin vaan kuvitella miten tämä 60 vuotias mummo jaksaa näitä hoitaa.

Jos lapsia tehdään niistä kannetaan vastuu. Ei niitä voi niin vaan heittää johonkin pois silmistä!
Aikuisen ihmisen pitää osata ottaa vastuu asioista joita on tehnyt ja ajatella vähän muutakin kuin omaa napaa.

Ehkä sen pitää käydä töissä tienaamassa niitä veromarkkoja, joista sun kotonaolemises maksetaan :snotty:

 

Todella surullista . Kyllä lapset huomaa ja vaistoaa etteivät ole haluttuja ja jäljet jää. Parempi ois jonkun muun hoivissa pysyvästi. Anteksi vaan mutta oksettaa tuollaiset "äidit". Avun tarpeessahan se on itekkin näemmä mutta ei taida paljoa hakea ja haluta apua.

Ja se ettei ko mamma halua tai hae apuja tiedetään miten???

 

Nykyajan -kaikkimullejasamantien- logiikka ei vaan toimi kahden pienen lapsen äidillä. On pystyttävä pysähtymään ja kantamaan vastuu. Kyllä mäkin ymmärrän, että väsyy ja varsinkin kyllästyy lasten kanssa olemiseen, kun ainakin mun ystävät, lapsettomat sellaiset, shoppailee ja matkustelee vapaana. Asia nyt vaan on niin, että mitään et voi saada, jos et sen eteen ole vamis tekemään. Mä halusin lapsia ja naimisiin, teen niiden eteen töitä, vaikkei joka päivä jaksais kiinnostaa. JOS tämä nainen on masentunut tai todella väsynyt, niin miten jaksaa kaupoilla tai baarissa pyöriä? Mielenterveystyön asiantuntijana voin sanoa, että masentunut ihminen ei kykene touhumaan iloisesti ja hyvällä mielellä, tai ainakin se kuulostaa todella omituiselta masennukselta.

Vaihda hyvä nainen alaa tai lukase tenttikirjat uudestaan. Kyse voi olla aika monesta asiasta.