Miksi lapsia pidetään tyhminä ja vauvoina!?!?!?

Ihmettelen jatkuvasti, kun monet vanhemmat aliarvioivat lapsiaan ja pitävät niitä vielä 2-, 3- jopa 4-vuotiaina aivan vauvoina. Pojan hoitopaikassa on 3-vuotiaita, jolla on vaippa!!!! Ja yhdenkin äiti vaan mulle sanoi "kun ei se oikeen suostu istumaan potalla". Just. No ihan ku sitä pitäis lapselta kysyä ja lupa saada! Vanhempien saamattomuutta sanon minä.

En myöskään tajua 3-vuotiaita tutin lutkuttajia. Tai siis niiden vanhempia.

Enkä niitä, jotka luulee, et 2-vuotiaalta ei voi kieltää mitään eikä sitä voi komentaa, ku " se on niin pieni eikä ymmärrä".

Älytöntä! Mut tällasten lapset onkin yleensä kaikkein vaikeimpia tapauksia, ja siinähän vanhemmat pesevät lastensa kakkapeffoja vielä kun ne on ekaluokkalaisiakin... puuh.

 

Vaipasta en sano mitään, koska se on myös rakenteellinen/kehitysaskel asia

Mutta tuosta 2-vuotiaan (tai jopa 1-vuotiaan) ymmärryksestä olen samaa mieltä. Nuo muksut eivät ole tyhmiä ja tajuavat erittäin hyvin asioita. Kyllä ne osaavat vetää oikeasta narusta ja hyödyntää heikot lenkit.

 

Ja sää laittaisit vaikka väkisin 3 vuotiaan istumaan potalle, kun SÄÄ kerran haluat??

 

Mä huiputin mun vanhempia 6 vuotiaaseen saakka kuorimaan mun perunatkin ja jopa SYÖTTÄMÄÄN mua
Vika pyllynpyyhintä oli kun mun faija pyyhki mun pyllyn mun pyynnöstä ja olin jo 6 tai olisinkohan ollut vielä 5.. Mutta hän sanoi "Vieläkö sinun pylly pitää pyyhkiä?" Mua hävetti ja sen jälkeen pyyhin itse aina ja ei ongelmaa B)

 

Niin olisin osannut noi asiat jo paaaaljon aiemmin itsekin.

 

Samaa mieltä osittain. Ärsyttää katsoa, kuinka 2-vuotiaalle ei koskaan voida sanoa mistään mitään. Se saa hakata mailalla isompia lapsia ja muiden pitää vain ymmärtää, koska 2-vuotias on niin pieni. Ja samaan aikaan sitten valitetaan, miten sen 2-vuotiaan kanssa ei voi käydä missään, kun se käyttäytyy niin huonosti...

 

Minusta on nimenomaan lapsen asia aloittaa pottailu =) Ei tietenkään niin, että lapsen pitää tulla äidille sanomaan, että voisitko jo ostaa meille potan, vaan että lapsi itse kyllä kiinnostuu pottailusta, kun on hänelle sopiva aika. =)

 

Ja sää laittaisit vaikka väkisin 3 vuotiaan istumaan potalle, kun SÄÄ kerran haluat??

No todellakin. Laitoin omani istumaan jo ennen kuin he täyttivät 1-v. Ei lapsi kyseenalaista jotain potalla käyntiä, jos siitä tehdään normaali osa arkirutiineja. Kummatkin muksut oppivat täysin kuviksi ennen kuin täyttivät 2v.
Ei lasten kuulu päättää tollasia asioita!

 

Niin, onhan se helppo tuomita, kun ajattelee asiaa niin pelkistetysti, että em. asiat ovat vain vanhempien saamattomuutta! Tule ulos jo sivistyksen pariin sieltä kaapista

 

Niin, onhan se helppo tuomita, kun ajattelee asiaa niin pelkistetysti, että em. asiat ovat vain vanhempien saamattomuutta! Tule ulos jo sivistyksen pariin sieltä kaapista

No kerroppa mistä se sitten on kiinni? Jos puhutaan terveistä lapsista.

 

Mutta meillä ei olekkaan tuollaisessa asiassa "pakko-opettelua"......et taida mennä missään asiassa lapsen ehdoilla, vaan lapset syö vaikka kiviä, kun sä haluat.

 

Mutta meillä ei olekkaan tuollaisessa asiassa "pakko-opettelua"......et taida mennä missään asiassa lapsen ehdoilla, vaan lapset syö vaikka kiviä, kun sä haluat.

Edetään lapsen kehitystahdin mukaan. Niitä asioita voi edellyttää, joihin lapsi kykenee. Miksi ei? Lue otsikkoni! En tajua, miksi lapsia ja niiden osaamista aliarvioidaan.

 

Ja mua ärsyttää vanhemmat, jotka selittää 2-vuotiaalleen ummet ja lammet syistä ja seurauksista, vaatii osaamaan asioita, joita vielä monet kouluikäisetkään ei hallitse eikä tarvitsekaan hallita, koska lapsi ei ole edes kykenevä omaksumaan kyseisiä asioita. Puuuuhhh... Ja eniten ärsyttää vanhemmat, jotka ei ota huomioon lapsen kehitystasoa vaan tuijottaa joihinkin keskiarvoihin ja odottaa, että lapsi toimii kaikissa asioissa kuten neuvolan käyrissä sanotaan.

Suurta sääliä sen sijaan herättää ihmiset, jotka tekevät asioista omat johtopäätöksensä tuntematta taustoja. Mahtaa sellaisten elämä olla kurjaa, kun ympärillä pyörii pelkkiä luusereita ja huonoja kasvattajia?

 

Oon aapeen kanssa aika pitkälti samoilla linjoilla. Paljon helpommalla (sekä itselle että lapselle ) pääsee kun tietyt asiat tehdään, eikä lapselta kysytä lupaa tai mielipidettä. 2 vuotiasta pitää pystyä jo komentamaan, ei tule mitään jos 2 vuotias saisi tehdä mitä haluaa, siitä se sitten lähtee ja 3 vuotiaana on vielä vaikeampaa jne.

Mä haluaisin kuulla mikä siinä pottailussa on niin vaikeaa? Epäilen että 95% tapauksista vanhemmat tekee siitä ongelman ja vaikeaa, eikä lapsi.

Ja tutin lutkuttaminen.. Miksi lapsi pitää edes opettaa niin hanakasti tutille ettei sitä vielä kolmeenkaan ikävuoteen mennessä saada pois? Kuka sen lapsen alunperin tutille opettaa... vanhemmat. Ja se tutti on niin turha kapistus muutenkin kuin olla ja voi. Hyvin pärjää ilmankin, eikä koskaan tule ongelmaa "vieroituksen" kanssa.

 

Just....kukin kasvattakoon lapsensa, kuten tahtoo. Ei niissä lapsissakaan varmaan luonteenpirteet kaikkia miellytä, jotka ovat oppineet täysin kuivaksi alle 2 vuotiaana.

 

Jaa...kyllä meillä vaan laittoi hoitajat synnytyssairaalassa tutin suuhun........

 

Nekulle kysymys; mites sää laittaisit huutavan, rimpuilevan lapsen potalle istumaan? Väkisinkö ajattelit lapsen siinä pitää, ja kaikki viihdykkeet jo moneen kertaan kokeiltuna?

 

Ja sää laittaisit vaikka väkisin 3 vuotiaan istumaan potalle, kun SÄÄ kerran haluat??

No todellakin. Laitoin omani istumaan jo ennen kuin he täyttivät 1-v. Ei lapsi kyseenalaista jotain potalla käyntiä, jos siitä tehdään normaali osa arkirutiineja. Kummatkin muksut oppivat täysin kuviksi ennen kuin täyttivät 2v.
Ei lasten kuulu päättää tollasia asioita!

Sullapa on ollut rauhalliset lapset, kun ovat kuivaksi jo ennen 2v. ikää. Itse aloitin molempien kohdalla pottailun noin 7kk iässä. Molemmille tuli matkan varrella pottailussa takapakkia eikä siinä potalle pakottaminen olisi mitenkään helpottanut asiaa. Kuopus meni yhdessä vaiheessa pöydän alle piiloon kakkaamaan vaippaansa, heh, kun ei suostunut potalle. Esikoinen oli rauhallisempi, joten hän malttoi istua potalla paremmin ja oppi kuivaksi jo 1v11kk iässä, siis myös yökuivaksi. Kuopus taas päiväkuivaksi periaatteessa 2v. iässä, mutta päivähoidon takia en voinut olla johdonmukainen (siis potattaa usein) joten takapakkia tuli ja oiskohan ollut 2v.4kk kun oppi "kunnolla" päiväkuivaksi. Yövaippaa pitää vieläkin pitää vaikka kesällä näytti jo siltä että siitäkin voisi luopua. Siis nyt kuopuksella ikää 2v.7kk.

Lapset ovat yksilöitä eikä sitä voi tietää mikä kellekin on parasta vaikka itsellä olisi 10 lasta. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että potatus olisi hyvä aloittaa ennen 1v. ikää, että siitä tulisi luonnollinen toimintatapa. Mutta kukin tavallaan, annetaan jokaisen perheen päättäa omat tapansa näissä potatusjutuissa.

 

SEn sanon että tosiasiassa lapset ovat paljon fiksumpia kuin me aikuiset, aikuiset on vaan niin tyhmiä että luulevat jotain muuta. oikeasti aikuinen on paljon tyhmempi kuin lapsi!!!

 

SEn sanon että tosiasiassa lapset ovat paljon fiksumpia kuin me aikuiset, aikuiset on vaan niin tyhmiä että luulevat jotain muuta. oikeasti aikuinen on paljon tyhmempi kuin lapsi!!!

Tässä voisin olla samaa mieltä =) Joku on todella fiksu jo ihan pienenä, jostakin toisesta ei koskaa tule fiksua. =)

 

Munpa miehelle sen äiti oli kuorinu perunat ja ruotinu kalat 18-vuotiaaksi asti.... oikeesti!

 

Ja mua ärsyttää vanhemmat, jotka selittää 2-vuotiaalleen ummet ja lammet syistä ja seurauksista, vaatii osaamaan asioita, joita vielä monet kouluikäisetkään ei hallitse eikä tarvitsekaan hallita, koska lapsi ei ole edes kykenevä omaksumaan kyseisiä asioita. Puuuuhhh... Ja eniten ärsyttää vanhemmat, jotka ei ota huomioon lapsen kehitystasoa vaan tuijottaa joihinkin keskiarvoihin ja odottaa, että lapsi toimii kaikissa asioissa kuten neuvolan käyrissä sanotaan.

Suurta sääliä sen sijaan herättää ihmiset, jotka tekevät asioista omat johtopäätöksensä tuntematta taustoja. Mahtaa sellaisten elämä olla kurjaa, kun ympärillä pyörii pelkkiä luusereita ja huonoja kasvattajia?

Minä selitän ja perustelen lapselle aina miksi ei saa tehdä jotain ja miksi taas tehdään näin. Ja koska puhumme ja juttelemme paljon, niin poika onkin tosi fiksu ja verbaalisesti lahjakas ikäisekseen. Päiväkodissakin kehuvat ja ihmetteleävät koko ajan, kuinka paljon poitsu osaa ja ymmärtää jo nyt. Eli kyllä se vaan on vanhemmista kiinni millasia lapsia tulee ja mitä ne osaavat.

 

Jaa taas kerran hankkikaa elämä. Surullista että ootte niin elämäänne kyllästyneitä, että keskitytte muiden asioihin omienne sijaan.

Ps. Ja ei en ole ap:n kuvailema äiti. Tutista luovuttiin alle vuoden ikäisenä, tuttipullosta n. 1,2-vuotiaana, vaipoista luovutaan par'aikaa lapsen ollessa nyt 2v. ja välillä hämmästyn kuinka paljon se ymmärtää ja kiellot menee kivasti perille, mutta silti ei tulis mieleenkään voivotella muiden kasvatusmenetelmiä. Kunhan lasta ei pahoinpidellä henkisesti eikä fyysisesti, se saa rakkautta, hellyyttä ja hyvää hoivaa, niin ei kuulu kenellekään miten kauan ollaan vaipoissa tai ei olla.

 

up

 

Niin, onhan se helppo tuomita, kun ajattelee asiaa niin pelkistetysti, että em. asiat ovat vain vanhempien saamattomuutta! Tule ulos jo sivistyksen pariin sieltä kaapista

No kerroppa mistä se sitten on kiinni? Jos puhutaan terveistä lapsista.

Et tainnut ymmärtää kirjoitukseni pointtia! Miten voi ulospäin tuntemattomasta lapsesta sanoa, onko hän terve vai ei? Onko hänellä esim. kuivaksiopettelun vaikeus?